Etusivu › Mitä me teemme › Vedet › Näin toimimme › Vapaa Kemijoki

Vapaa Kemijoki

Rovaniemelle suunniteltu Sierilän vesivoimalaitos uhkaa Suomen pisimmän joen viimeistä luonnontilaista osuutta. Sierilä vaarantaisi useiden uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja estäisi kalojen vaelluksen. Rakennetun Kemijoen viimeiset vapaat kosket ovat myös merkittävä virkistys- ja kalastuskohde.

Entisen mahtijoen voimaa

Kemijoki on Suomen suurin joki – entinen mahtava lohijoki. Sierilän vesivoimalaitos tuhoaisi lopullisesti joen viimeisen vapaana virtaavan osuuden.

Kuva: Johannes Sipponen

Sierilän voimalaitoshanke

Kemijoki Oy:n suunnittelee rakentavansa vesivoimalaitosta Rovaniemelle Oikaraisen kylään, Sieriniemen alueelle. Voimalaitoshanke tekisi suurta tuhoa rakennetun Kemijoen viimeiselle luonnontilaiselle osuudelle. Kemijoen vapaana virtaavat osuudet ovat yksi sadasta luontohelmestä, jotka Suomen luonnonsuojeluliitto on valinnut itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi.

Sierilän kosket ovat Rovaniemen seudun parhaita perhokalastuskohteita. Voimalaitos tuhoaisi mahdollisuuden matkailun kehittämiseen alueella.

Sierilä vaarantaa vaelluskalat ja uhanalaiset lajit

Sierilän voimalaitoshankkeella on runsaasti haitallisia vaikutuksia Kemijoen ja voimalaitosta ympäröivän seudun luontoon. Pato muuttaisi Kemijoen patoaltaaksi, jonka alle jäisi monia uhanalaisten lajien esiintymiä.

Suunnitellun voimalaitosalueen luontotiedoissa on paljon epäselvyyksiä, ja alueen lajisto tunnetaan puutteellisesti. Lapin ELY-keskus on pyytänyt ympäristöjärjestöjä toimittamaan tietonsa Sierilän luontoarvoista, vaikka nämä tiedot on jo toimitettu ELY-keskukselle. Lue ympäristöjärjestöjen vastaus ELY-keskuksen esittämään pyyntöön tästä. Lue lisää asiasta Luonnonsuojelija-lehden (3/2017) artikkelista ”Sierilän luontotiedot katosivat”.

  • Uhanalaiset kasvit: Alueella on erittäin monimuotoista luontoa, joka on lähellä luonnontilaa. Direktiivilajeista alueella esiintyy tämän hetken tiedon mukaan ainakin lapinleinikkiä ja laaksoarhoa. Uhanalaisista lajeista alueella kasvaa esimerkiksi siperianvehniö, sukassaraa, pohjannoidanlukkoa ja tataarikohokkia.
  • Vaelluskalat: Vesivoimapadot estävät lohen ja meritaimenen nousun. Kemijoen alkuperäinen lohikanta on kuollut sukupuuttoon. Kalateiden myötä saataisiin muiden jokien lohikantaa myös Kemi- ja Ounasjokeen, joissa on erinomaisessa kunnossa olevia lisääntymisalueita lohelle. Kalateiden avulla myös meritaimenta ja harjusta voitaisiin auttaa.
  • Jokihelmisimpukka eli raakku: Vaelluskaloilla on myös olennainen rooli jokihelmisimpukoiden eli raakkujen lisääntymisessä. Kemijoen monissa sivujoissa ja puroissa on elänyt etenkin yläjuoksulla jokihelmisimpukoita, jotka tarvitsevat lisääntyäkseen lohikaloja. Lohikalojen kadottua raakuista on tullut erittäin uhanalaisia. Lue lisää: Raakkulöytö vahvistaa: Kemijoen luonnnonuoma tutkittava kunnolla.
  • Apilakirjokääriäinen ja kirjojokikorento: Sieriniemen lähistöllä on Suomen ainoa apilakirjokääriäisen elinalue. Perhosta uhkaa vedensäännöstelyn myötä elinympäristön täydellinen myllerrys. Lisäksi alueelta on useita havaintoja luonnonsuojelulailla suojellusta kirjojokikorennosta, jonka elinalueita ei saa ilman poikkeuslupaa tuhota.
  • Saukko: Patoaltaan alle jäisivät myös saukon ruokailu- ja elinalueet. Saukko on luonnonsuojelulailla suojeltu, eikä sen ruokailu- ja elinalueita saa hävittää ilman poikkeuslupaa.
  • Törmäpääskyt: Tennilän ja Oikaraisen välistä Kemijoen osuutta luonnehtivat karikoiden lisäksi jylhät hiekkatörmät, joissa pesii Suomen suurimpia törmäpääskyjen yhdyskuntia. Veden noustessa pesimätörmät jäisivät veden alle ja syöpyisivät.

Lisätietoja ja aineistoja

Soutaen Kemijoen puolesta

Kemijoki on Suomen mahtavin joki monella tapaa: Pisin joistamme. Vesien valuma-alue peittää yli puolet Lapista. Yksi Euroopan hienoimmista lohijoista, joka kuitenkin kahlittiin 21 voimalalla. Nyt Kemijoen viimeistä luonnonmukaista osuutta uhkaa pato.

Lue souduista

Sierilän luontotiedot katosivat

Kemijoen viimeisellä luonnontilaisella osuudella elää monia uhanalaisia lajeja. Lajien selvittäminen suunnitellulla Sierilän allasalueella on aivan retuperällä, vaikka se on rakentamisen ehto.

Lue Luonnonsuojelijan juttu

Kemijoen osuus Vanttauskoskelta Rovaniemelle on hyvin luonnontilainen. Vaikka veden korkeutta jo nyt säännöstellään, on rantojen ja joen pohjan koskemattomuus mahdollistanut monien alkuperäisten elinympäristöjen säilymisen. Nämä elinympäristöt toimivat elinalueina monille muualla Kemijoella ja jopa Suomessa uhanalaisille lajeille. Joen ominaispiirteet ovat säilyneet. Esimerkiksi:

  • Korkeat harjumaiset jokitörmät: Suomen luultavasti suurin törmäpääskyjen pesimäalue
  • Niityt ja laidunmaat: laaksoarho, lapinleinikki, apilakirjokääriäinen
  • Virtaavat koski- ja suistoalueet: saukko, jokihelmisimpukka, kirjojokikorento
  • Joen karikot: vaellussiika, taimen, harjus
  • Hiekkadyyni, eli tuulikerrostuma: hoikkamyyriäinen, rantakiitäjäinen, tataarikohokki ja siperianvehniö.
Kemijoen rantatörmiä, jotka Sierilän voimalaitos toteutuessaan tuhoaisi. Kuva: Jaakko Posti
Kemijoen rantatörmiä. Kuva: Jaakko Posti

Muualla Kemijoelle patojen väliset alueet ovat rakennettuja ja eroosion vuoksi kivetyksellä suojattuja rantoja, joilta esimerkiksi laaksoarho on kadonnut. Veden korkeuden nousun myötä karikot ovat kadonneet. Näiden ja voimalaitospatojen ohitusuomien puuttumisen vuoksi siika, taimen ja harjus, jokihelmisimpukka ja kirjojokikorento ovat kadonneet.

Vaihtoehtoja on olemassa

Sierilän vesivoimalaitosta on suunniteltu vuosikymmenet. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointikin on yli kymmenen vuotta vanha. Tuolloin todettiin, että padon jättäminen rakentamatta olisi paikallistaloudellisesti järkevää.

Luonnolle haitallisille vesivoimalaitoshankkeille on vaihtoehtoja. Vesien valjastamisen sijaan energiaa voidaan tuottaa kestävämmin, edullisemmin ja modernimmin. Sierilä on tarpeeton ja haitallinen hanke.

Sierilää on vastustettu soutaen kesinä 2017-2019

Suomen luonnonsuojeluliitto järjesti vapaan Kemijoen puolesta kaksipäiväisen suojelutapahtuman 21.-22.7.2017 yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa. Osallistujat soutivat Vanttauskoskelta Oikaraisiin, missä kunnioitettiin menetettyjen vaelluskalojen muistoa ja kuultiin puheita Sierilän voimalaitosta vastaan.

Sieriniemen siunauksen suojelijoina toimivat kansanedustajat Pekka Haavisto (vihr.) sekä Pertti Salolainen (kok), joka on tehnyt yhdessä viiden muun kansanedustajan kanssa hallitukselle kirjallisen kysymyksen kalateiden rakentamisesta. Pekka Haavisto oli myös mukana soutamassa Kemijoella. Lue tästä Luonnonsuojelija-lehden reportaasi tapahtumasta.

Sieriniemen siunaus on uusittu myös kesinä 2018 ja 2019.

Sierilän soutu. Kuva: Sally Luhta.
Sierilän soutu kesällä 2017. Veneen keulassa kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) Kuva: Sally Luhta.

MItä teemme vesien puolesta

Suojelemme ainutlaatuista vesiluontoamme monin keinoin. Luonnonsuojeluliitto on ajanut vuosikymmeniä vesiensuojelua edistäviä lakeja ja olemme useissa vesiensuojelun työryhmissä. Teemme konkreettista suojelutyötä: ennallistamme esimerkiksi pien- ja virtavesiluontoa.

Tutustu toimintaamme