Norppaleiri kokosi luonnosta kiinnostuneita lapsia Savonlinnan Turponsaareen
Luonto-Liiton Savo-Karjalan piirin ja Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämä vajaan viikon mittainen lasten norppaleiri järjestettiin jo seitsemännen kerran Saimaan norppavesien äärellä. Leiripaikkana oli tällä kertaa Savonlinnan Retki-Tovereiden maja Pihlajaveden Turponsaaressa. Seitsemästä leiristä neljä on nyt järjestetty siellä, joten paikka on hyväksi havaittu, joskin haasteitakin on erityisesti kuljetusten ja leirihuollon osalta.
Luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, norppatiedottaja ja ympäristökasvattaja Hanne Kosonen sekä Etelä-Savon luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Heikki Härkönen vierailivat leirin puolessavälissä 22.7. tutustumassa leirielämään. Samalla vietiin ruoka- ja vesitäydennystä leiriläisille.
Koska vierailupäivä oli sateinen ja tuulinen, oli päivän ohjelma suunniteltu suurelta osin sisätiloissa tapahtuvaksi. Retki-Tovereiden majan yläkerrassa on viihtyisä vinttitila, jossa oli aamupäivän aikana luotu norppa-aiheista taidetta sekä pelattu pelejä. Näppärissä käsissä oli alkuleirin aikana syntynyt muun muassa upeasti maalattuja kangaskasseja, das-massasta tehtyjä norppapienoisveistoksia sekä leirilippu, joka oli vedetty leiripaikan lipputankoon liehumaan.
Iltapäivän ohjelmassa oli norppa-aiheinen kyselytunti. Kaarina Tiainen kertoi ja keskusteli lasten kanssa norpasta ja sen elämäntavoista havainnollistaen tarinoita oikean kokoisilla emo- ja kuuttipehmonorpilla sekä norpan pesän pienoismallilla. Hän myös joutui useamman kerran kiperiin tilanteisiin, kun lapset aktiivisesti kyselivät mieltä askarruttavia kysymyksiä norpista, kuten esimerkiksi: Kuinka lähellä toisiaan norpat elävät ja pesivät? Tulevatko kaikki norpat toimeen keskenään? Kuinka kauan norppa voi olla sukelluksissa? Voiko norppa syödä uhanalaisia kaloja?
Kun puhuttiin norpan pesimäongelmista leutoina talvina, yksi leiriläisistä – Elsa nimeltään – julisti painokkaasti: ”Ilmastonmuutos täytyy estää!”
Vilkas keskustelu laajeni Saimaan luonnosta majavien kautta vieraslajeihin sekä pihojen ja puutarhojen hoitoon – tai pikemminkin lasten toiveeseen olla hoitamatta niitä liikaa. Luonto, eläimet ja norppa olivat selkeästi lapsille hyvin tärkeitä asioita, ja he tiesivät niistä paljon. Todellakin – lapsissa ja nuorissa on toivo ja tulevaisuus!
Leiriohjelmaa oli muokattu viikon aikana säiden mukaan. Leirin alussa oli aurinkoista, joten silloin keskityttiin retkeilyyn ja melontaan. Uiminen on tietysti aina säästä riippumatta suosittua leiritoimintaa.
Leirin loppupuolella oli vielä tiedossa satuseikkailu, jossa lapset kohtasivat mm. Endeemisten eläinten valiokunnan EU-komissaarin, joka oli banaani. Seikkailussa lapset auttoivat komissaaria löytämään norpan sekä toimivat vain banaanikieltä puhuvalle komissaarille tulkkina ja vastalivat tämän haastattelukysymyksiin norpan puolesta. Lisäksi leiriohjelmassa oli lintujen elämään tutustumista teemalla ”Tanssii lintujen kanssa”. Tässä lapset toimivat tähtivalmentajina ja stylisteinä leiriohjaajille, jotka esittivät lopuksi koko leiriporukalle valmentajiensa suunnitteleman soidintanssin.
Viimeisenä leiri-iltana luvassa oli tietenkin vielä lettukestit leirinuotiolla. Oikeaa saimaannorppaa eivät leiriläiset tällä kertaa nähneet, vaikka siihen olikin hyvät mahdollisuudet keskeisten norppavesien äärellä.
Leiri ja leiriohjelma oli napakasti järjestetty. Koronan takia leirille oli otettu hieman tavanomaista vähemmän lapsia, yhteensä 15 lasta, iältään 8–12-vuotiaita. Ohjaajia oli yksi enemmän kuin aiempina vuosina, yhteensä 7 ohjaajaa sekä kokki. Leirin johtajina toimivat kokeneet leiriohjaajat Antti Saarelainen ja Tilhi Junninen. Mukana oli myös leirimaskottina 10-vuotias Peikko-koira, joka paimenkoirana otti tehtäväkseen vahtia lapsikatrasta. Peikko olikin kuulemma välillä iltaisin melko uupunut pitkän ja vaiherikkaan päivän jälkeen.
Vierailijakolmikkomme lähti leiriltä alkuillasta kohti Savonlinnaa. Tuulesta ja sateesta huolimatta joukkomme pääsi onnellisesti lähes kaupunkiin saakka, mutta sitten veneen moottori hyytyi eikä suostunut enää käynnistymään. Onneksi joutsenolainen Diana-alus otti veneemme osaksi matkaa hinaukseen. Suuret kiitokset vielä avuliaille veneilijöille! Loppumatka eteni rauhallisesti soutaen. Suomen kesä näytti tällä kertaa meille märemmän puolensa.
* * *
Vierailimme leirillä kertomassa saimaannorpasta osana Kaakkois-Suomi–Venäjä CBC 2014–2020 -ohjelman CoExist-hanketta. Ohjelmaa rahoittavat Euroopan Unioni, Venäjän Federaatio ja Suomen Tasavalta. Veimme leiriläisille myös hankkeessa toteutettuja saimaannorppamateriaaleja, kuten esitteitä, julisteita, heijastimia ja norppamuotteja.
Teksti: Kaarina Tiainen
Kuvat: Hanne Kosonen
