Vapauta virrat

Vielä 1900-luvun alussa Suomen joet virtasivat vapaana ja kosket kuohuivat. Sata vuotta myöhemmin vesivoima on padonnut miltei kaikki Suomen suuret joet. Laajalti jopa sata prosenttia joen virtaamasta on valjastettu pyörittämään voimalaitoksen turbiineita.

On kohtuullista, että edes kymmenys virtaavasta vedestä palautetaan takaisin uhanalaiselle jokiluonnolle, kalojen kulkuväyläksi ja raakun elinympäristöksi. Tehdään Suomesta vapautettujen virtojen maa!

Lahjoita Tule mukaan

Kuva: Petteri Hautamaa

Siirry sisältöön

Vesivoima ja jokiluonto

Jokiluonto muuttuu täysin, kun joen vesi valjastetaan vesivoimasähkön tuotantoon

Lue lisää

Näin se tehdään

Esittelemme 4 keinoa virtojen vapauttamiseksi

Lue lisää

Raakulla on asiaa

Auta puhtaiden virtavesien symbolia, jokihelmisimpukkaa

Lue lisää

Minkä virran sinä haluaisit vapauttaa?

Suomen lukuisia pieniä minivoimaloita ja käytöstä jo poistuneita patoja voitaisiin purkaa ja samalla auttaa merkittävästi uhanalaista virtavesiluontoamme. Suuriin voimalaitoksiin tulisi saada vaelluskalojen kulkuväyliksi toimivat ohitusuomat. Suomen joissa on yli 200 vesivoimalaitosta, jotka tuottavat sähköä valtakunnan verkkoon. Nämä löytyvät alla olevasta kartasta. Lisäksi Suomessa on yli 500 vesivoimaksi luettavaa rakennetta sekä lukuisia vanhoja patorakenteita, jotka eivät näy oheisella kartalla.

Keltainen kuvake tarkoittaa voimalaa, jonka teho on alle 0,1–1 MW. 67 minivoimalaa tuottaa yhteensä vain 1 % Suomen vesisähköstä.
Oranssi kuvake tarkoittaa voimalaa, jonka teho on 1-10 MW. 83 pienvoimalaa tuottaa yhteensä 9 % Suomen vesisähköstä.
Punainen kuvake tarkoittaa voimalaa, jonka teho on enemmän kuin 10 MW. 57 suurvoimalaa tuottaa 90 % Suomen vesisähköstä.

Ajankohtaista

Kemijoen viimeisten vapaiden virtojen puolesta soudetaan 6.–7.8.2021

Sierilän vesivoimalaitoshanke uhkaa hukuttaa Kemijoen viimeiset vapaat kosket ja uhanalaista luontoa patoaltaaseen. Luonnonsuojeluliiton Rovaniemen yhdistys järjestää hanketta vastustavan Sieriniemen siunaus -soututapahtuman 6.–7.8.2021. Kemijoki Oy:n suunnittelemaa uutta vesivoimalaa ei tarvita, ja nykyisiin voimalaitoksiin täytyy rakentaa luonnonmukaiset ohitusuomat.

Lue lisää

Alussa oli oja

Koillis-Helsingissä virtaavan Longinojan muodonmuutos sameasta hylkyojasta solisevaksi taimenpuroksi on rohkaiseva todiste siitä, että tulevaisuus ei vain tapahdu, se tehdään.

Lue lisää

Kiehtovaa extreme-melontaa Hiitolanjoella ja sen latvavesillä

Melontareitti vaativalla historiallisella reitillä vastavirtaan koettelee kuntoa ja kärsivällisyyttä – mutta palkitsee vaihtelevuudellaan ja maisemillaan. Luonnonsuojeluliiton hankekoordinaattori Tuuli Hakulinen osallistui keväällä Hiitolanjoelle suunnitteilla olevan historiapohjaisen reitistön koemelontaan.

Lue lisää

Vesien vaeltajat

Aurinko, virtaukset ja magneettikentät johdattavat vaelluskalat kutu- ja kasvupaikoille. Pisimmälle Suomen vaelluskaloista vaeltavat ankerias ja Tenojoen lohi.

Lue lisää

Annan ääneni luonnolle

Lähiluonnosta on tullut korona-aikana asukkaiden yhteinen olohuone, kuntosa- li ja leikkipaikka. Se sopii juh- laan ja arkeen. Kesäkuussa on edessä luonnon kannalta tärkeä aika: kuntavaalit.

Lue lisää

Lisätietoja

FRESHABIT LIFE IP (LIFE14 IPE/FI/023)

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai EASME ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.