Vapauta virrat

Vielä 1900-luvun alussa Suomen joet virtasivat vapaana ja kosket kuohuivat. Sata vuotta myöhemmin vesivoima on padonnut miltei kaikki Suomen suuret joet. Laajalti jopa sata prosenttia joen virtaamasta on valjastettu pyörittämään voimalaitoksen turbiineita.

On kohtuullista, että edes kymmenys virtaavasta vedestä palautetaan takaisin uhanalaiselle jokiluonnolle, kalojen kulkuväyläksi ja raakun elinympäristöksi. Tehdään Suomesta vapautettujen virtojen maa!

Kuva: Miikka Pulliainen
Jämsanjoki, Patalankosken kuivauoma.
Kuivauoma. Kuva: Virpi Sahi

Vesivoiman luontovaikutukset

Suomen ensimmäinen sähköä tuottava vesivoimala rakennettiin Tammerkoskelle vuonna 1891. Yli sata vuotta myöhemmin vesivoimasähkön tuotantoon on padottu lähes kaikki Suomen suuret joet. Suomen arviolta 159 000 joki- ja purokilometristä noin 90 prosenttia on ihmisen muuttamia. Vesivoimaloiden rakentamisella on muutoksessa merkittävä rooli.

Virtaavien vesien ja suurten jokien valjastamisen vaikutukset näkyvät Suomen luonnossa. Monet ovat varmasti kuulleet vaelluskalojen ahdingosta ja niiden kohtaamista ongelmista, mutta millaisia ovat muut patoamisen aiheuttamat luontovaikutukset?

Vapauta Kemijoki

Vaelluskalat takaisin entisaikojen mahtavaan lohijokeen.

Kuva: Matti Pellinen
Iijoen Raasakan vesivoimalaitos

Vapauta Iijoki

Erittäin uhanalainen raakku odottaa lohen paluuta Iijokeen.

Vapauta Oulujoki

Oulujoesta tulevaisuuden vaelluskalajoki.

Kuva: Petteri Hautamaa

Vaelluskalat

Iso syy vaelluskalojemme uhanalaisuuteen on jokien patoaminen. Valtaosa joistamme on padottu, jolloin vaelluskalat eivät pääse nousemaan kutualueilleen ja takaisin mereen. Tämä heikentää merkittävästi niiden listääntymistä. Esimerkiksi lähes kaikki Suomen lohijoet on padottu.

Ajankohtaista

  • Palokin voimalaitos.
    Kuva: Motopark CC BY-SA 3.0

    Palokin voimalan hinta on mahdollista määrittää

    Petteri Orpon hallituksen luonnonsuojelun kärkihanke on Palokin koskien ennallistaminen. Tällä hetkellä kuitenkin voimalan omistaja, Pohjois-Karjalan Sähkö oy, haraa vastaan. Voimalan arvo tuntuu olevan mysteeri, vaikka todellisuudessa se on mahdollista laskea.

    LUE LISÄÄ: Palokin voimalan hinta on mahdollista määrittää
  • Tainionkosken voimalaitos.
    Kuva: MKFI CC0

    Fortumin vesivoimalaitosta käytetty lainvastaisesti 1970-luvulta alkaen

    Aluehallintovirasto antoi 16. huhtikuuta päätöksen, että Fortumin omistamalla Tainionkosken vesivoimalaitoksella ei ole oikeutta harjoittaa lyhytaikaissäännöstelyä. Fortum oli hakenut Etelä-Suomen aluehallintovirastolta Tainionkosken vesivoimalaitoksen vesiluvan selventämistä osoittaakseen, että laitoksen voimassa olevaan vesilupaan kuuluu mahdollisuus harjoittaa lyhytaikaissäännöstelyä. Koska oikeutta tähän ei ollut, Fortum on käytännössä käyttänyt kyseistä vesivoimalaitosta lainvastaisesti vuosikymmeniä. 

    LUE LISÄÄ: Fortumin vesivoimalaitosta käytetty lainvastaisesti 1970-luvulta alkaen
  • Isohaaran vesivoimalaitos.
    Kuva: kallerna CC BY-SA 4.0

    Isohaaran vesivoimalaitoksen lyhytaikaissäännöstely on voimalaitoksen vesiluvan vastaista

    Järjestöt vaativat Pohjois-Suomen aluehallintovirastoa kieltämään Kemijoen Isohaaran vesivoimalaitoksen luvan vastaisen lyhytaikaissäännöstelyn, joka aiheuttaa haittaa sekä luonnolle että vesistön virkistyskäytölle. 

    LUE LISÄÄ: Isohaaran vesivoimalaitoksen lyhytaikaissäännöstely on voimalaitoksen vesiluvan vastaista

Lisätietoja

Freshabit LIFE IP (LIFE14 IPE/FI/023)

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai EASME ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.