Ruotsinpihlaja

Scandosorbus intermedia

Suositeltavuus: Erinomainen pölyttäjäkasvi

Ruotsinpihlajan kukkia.
Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0

Suositeltavuus:

Erinomainen pölyttäjäkasvi

Kasvityyppi:

Puu

Luonnonkasvi:

Paikoin luonnonvarainen

Maaperä:

Hiekkainen, Kalkkipitoinen

Valontarve:

Aurinko, Puolivarjo

Korkeus:

3–10 m

Kukan väri:

kermanvalkoinen

Kukinta-aika:

kesäkuu

Ruotsinpihlaja kasvaa kaunismuotoiseksi pikkupuuksi. Kukat maistuvat hyvin pölyttäjille.

Menestymisvyöhykkeet I–IV. Ruotsinpihlaja on luonnonvarainen Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. Kermanvalkoiset kukinnot aukeavat kesäkuussa ja houkuttelevat kaikkia pölyttäjäryhmiä. Linnut syövät siemeniä ja levittävät kasvia jonkin verran ympäristöön. Ruotsinpihlaja on pihlajakääpiökoin, pihlajamiinakoin, pihlajatarhakoin, tuomikehtokoin, koivupussikoin, pihlajaperhosen ja sinihupun toukkien ravintokasvi.

Avoimella paikalla ruotsinpihlaja kasvaa kauniiksi kukkapuuksi, ja se sopii pienehköönkin pihaan, jos vain valoa on riittävästi. Ruotsinpihlajaa käytetään myös kaupunkipuuna, koska se sietää tiesuolaa. Sorbitolipitoiset marjat voivat aiheuttaa vatsanväänteitä. Taimia on suhteellisen hyvin saatavilla taimistoista ja puutarhamyymälöistä.

Samanlaiselle kasvupaikalle voisi sopia myös