Pihasyreeni

Syringa vulgaris

Suositeltavuus: Hyvä pölyttäjäkasvi

Sininen pihasyreeni.
Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0

Suositeltavuus:

Hyvä pölyttäjäkasvi, Seuraa leviämistä

Kasvityyppi:

Pensas

Luonnonkasvi:

Ei luonnonvarainen

Maaperä:

Hiekkainen, Monenlainen, Multava

Valontarve:

Aurinko, Puolivarjo

Korkeus:

4–5 m

Kukan väri:

violetti, valkoinen, joskus vaaleanpunainen

Kukinta-aika:

touko–kesäkuu

Pihasyreeni on tuttu, tuoksuva suurpensas, joka houkuttelee runsaasti mm. päivä- ja yöperhosia. Se leviää voimakkaasti juurivesoista.

Menestymisvyöhykkeet I–VI. Tuoksuvat, vaalean sinivioletit, valkoiset tai harvoin vaaleanpunaiset kukinnot puhkeavat alkukesällä ja houkuttelevat runsaasti perhosia ja kimalaisia mesiapajille. Suurin perhoslajimme, syreenikiitäjä, saattaa myös vierailla kukissa. Pihasyreeni on monien perhoslajien toukkien ravintokasvi. Kukista voi tehdä mehua sitruunahapolla. Pihasyreeni leviää voimakkaasti juurivesojen avulla. Tarkkaile, ettei se pääse leviämään pihalta lähiluontoon.

Istuta aidanteisiin tai pensasryhmiksi. Taimia (myös valkoinen ’Alba’-lajike) on hyvin saatavilla taimistoista ja puutarhamyymälöistä.

Puistosyreeni (S. x henryi) ei ole yhtä altis leviämään juurivesoista. Myös likusterisyreeni (S. reticulata) on ”siisti” ja vähemmän leviämisherkkä vaihtoehto.

Jos haluat suosia kotimaisia luonnonkasveja, valitse syreenien sijaan esimerkiksi metsätuomi (Prunus padus) tai kotipihlaja (Sorbus aucuparia).

Samanlaiselle kasvupaikalle voisi sopia myös