Jalavat

Menestymisvyöhykkeet I–IV (kynäjalava U. laevis), I–V (vuorijalava U. glabra). Kynäjalava on vaateliaampi ja harvinaisempi, sitä esiintyy luonnossa eniten Hämeessä Vanajaveden seudulla. Vuorijalavaa tavataan laajemminkin Etelä-Suomessa. Jalavien luonnonkannat ovat rauhoitettuja, niitä ei saa siirtää puutarhaan! Puut ovat tuulipölytteisiä, mutta kimalaiset tiettävästi syövät niiden siitepölyä. Jalavat ovat ainakin jalavanopsasiiven, jalavajäytäjäkoin, lehmuskiitäjän, laikkumittarin, jalavamittarin ja herukkaperhosen ravintokasveja. Ne kasvavat suuriksi puiksi, jotka tarjoavat arvokkaita elinympäristöjä monille eliöille, myös lahopuuna.

Istuta jalavat ravinteikkaaseen maaperään ja ota huomioon, että etenkin vuorijalava kasvaa suureksi puuksi. Taimia on vaihtelevasti saatavilla taimistoista ja puutarhamyymälöistä.