Kimalainen pajun kukinnossa.

Puolusta pölyttäjiä

Kuva: AdobeStock
Hohtosinisiipi. Kuva: Titta Vikstedt

Puolet pihasta pölyttäjille

Me tarvitsemme pölyttäjiä: maailmanlaajuisesti yli 75 % ravintokasvien sadosta on pölyttäjien ansiota. Monet pölyttäjät ovat uhanalaistuneet maankäytön muutosten seurauksena – etenkin niittyjen ja ketojen katoamisen myötä. Pölyttäjien elinympäristöjä uhkaa myös kaupungistuminen.

Yksityispihat ovat tärkeä osa viheralueverkostoa. Ne kytkevät pölyttäjien luontaisia elinympäristöjä toisiinsa ja ovat pinta-alansakin puolesta on merkittäviä. Esimerkiksi omakotitalojen pihojen yhteenlaskettu pinta-ala vastaa 33 kansallispuiston yhteenlaskettua pinta-alaa. Kun tähän lisätään taloyhtiöiden pihat, puistot ja tienvarret, ovat ratkaisun avaimet käsissämme.

Voimme auttaa pölyttäjiä lisäämällä luonnon monimuotoisuutta kotipihoilla, puistoissa ja muilla viheralueilla. Se ei ole edes vaikeaa – pitkälle päästään jo hoitoa vähentämällä. Annetaan nurmikoiden ja tienpientareiden rehottaa, pajujen ja vanhojen puiden kasvaa sekä lehtien jäädä lojumaan!

Ryhdy toimeen – voit puolustaa pölyttäjiä monella tapaa. Pienetkin teot auttavat.

Kimalainen imee mettä maitohorsmasta.
Kuva: Erkki Makkonen
Nokkosperhonen
Eerik Voimanen
Kuvassa kaksi talkoolaista haravoi lehdesniityllä.
Kuva: Outi Neuvonen
perinnemaisematalkoot
Perinnemaisematalkoot Seitsemisessä. Kuva: Tommi Taipale

Pölyttäjiä autetaan talkoilla

Kaikki Suomen perinneympäristöt eli kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat uhanalaisia, ja myös niissä elävät pölyttäjähyönteiset ovat harvinaistuneet. Luonnonsuojeluliiton piirit ja paikallisyhdistykset järjestävät vuosittain kymmeniä niitty- ja vieraslajitalkoita perinneympäristöjen ja muiden uhattujen luontotyyppien pelastamiseksi.

Talkoista tiedotetaan Luonnonsuojeluliiton tapahtumakalenterissa, ja niihin ovat kaikki lämpimästi tervetulleita!

Ajankohtaista

  • Lisää niittyjä ja pölyttäjiä kaupunkeihin lisäämään monimuotoisuutta

    Suomen luonnonsuojeluliiton tavoite osana Priodiversity LIFE -hanketta on edistää monimuotoisuuden huomioivaa viheralueiden ja ympäristön suunnittelua ja hoitoa kunnissa – erityisesti luonnonvaraisten pölyttäjien näkökulmasta. Luonnonsuojeluliiton hankepäällikkö Titta Vikstedt kertoo blogikirjoituksessaan, mitä yhteistyökuntien kanssa tehtävälle pölyttäjätyölle kuuluu.

    LUE LISÄÄ: Lisää niittyjä ja pölyttäjiä kaupunkeihin lisäämään monimuotoisuutta
  • perhosia ja muita hyönteisiä perhosbaarissa
    Päivi Kiiskinen-Mustonen

    Perhosbaari auttaa pihan pölyttäjiä

    Paras apu pörisijöille on pihamaa, jossa kasvaa monipuolisesti luonnonkukkia ja esimerkiksi pajuja, sillä niistä hyönteiset saavat parhaiten ravintoa. Keväällä ja syksyllä luonnonravinnon ollessa vähissä voi hyönteisille antaa ruoka-apua erilaisilla ”baareilla”.

    LUE LISÄÄ: Perhosbaari auttaa pihan pölyttäjiä
  • Kuva: Titta Vikstedt

    Luonnonkukat ja pölyttäjät viihtyvät tienlaidoilla – oikein ajoitetulla niitolla autat lajeja selviytymään

    Oikea-aikaisella niitolla voidaan tukea tienlaitojen luonnonkasveja, pölyttäjiä ja pesimälinnustoa sekä torjua haitallisten vieraslajien leviämistä. Luonnonsuojeluliiton hankekoordinaattori Titta Vikstedt ohjeistaa artikkelissa etenkin yksityisteiden hoidosta vastaavia, mutta ohjeet sopivat kaikille tienlaitojen niitosta vastaaville. Kirjoitus on alunperin julkaistu Suomen Tieyhdistyksen Yksityistieuutiset-lehdessä (2025).

    LUE LISÄÄ: Luonnonkukat ja pölyttäjät viihtyvät tienlaidoilla – oikein ajoitetulla niitolla autat lajeja selviytymään

Liity kuukausilahjoittajaksi

Luonto tarvitsee sitkeitä puolustajia. Kuukausilahjoittajana suojelet suomalaisia elinympäristöjä ja lajeja.

Nokkosperhonen

Tee kertalahjoitus

Kertalahjoitus on nopea tapa auttaa luontoa. Jokainen lahjoitus on tärkeä.

Liity jäseneksi

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminta kattaa koko maan. Etsi lähin paikallisyhdistys ja liity mukaan!

Hankkeen rahoittajat

Puolusta pölyttäjiä -sivut on toteutettu osana Suomen luonnonsuojeluliiton Priodiversity LIFE -hanketta, jonka budjetti on 1 milj. euroa. Hankkeen päärahoittaja on Euroopan unioni, ja lisäksi sitä rahoittavat MMM, Ylöjärven kaupunki ja Naantalin kaupunki.

Verkkosivujen sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan unioni, CINEA tai muut hankkeen rahoittajat ole vastuussa aineistojen sisältämien tietojen käytöstä.

Maa- ja metsätalousministeriön logo