Osallistu pölyttäjälukupiiriin!
Suomen luonnonsuojeluliitto ja Helsingin kaupunginkirjasto kutsuvat ihmisiä pölyttäjälukupiiriin maalis–toukokuussa 2027. Voit hypätä lukupiiriin mukaan tai järjestää sellaisen itse.
Kolme tapaa osallistua pölyttäjälukupiiriin
- Järjestä pölyttäjälukupiiri joko itse tai yhdessä lähikirjastosi kanssa.
- Ota omaan lukupiiriin pölyttäjäteema mukaan edes yhdelle kerralle.
- Lue pölyttäjäkirjallisuutta – löydät vinkkejä pölyttäjälukupiirin kirjalistalta [LINKKI kirjalista-artikkeliin/sivuun].
Koko olemassaolomme riippuu pölyttäjistä, vaikka emme tule sitä usein ajatelleeksi. Pölyttäjälukupiireissä tutustumme kirjallisuuden ja keskustelun kautta pölyttäjiin, niiden elämään ja merkitykseen sekä ihmisten ja pölyttäjien suhteeseen.
Lähde rohkeasti mukaan – mitään ennakkotietoja ei tarvita!
Valitse kirjasi
Tutustu pölyttäjälukupiirin kirjalistaan.
Vinkit lukupiirin järjestämiseen
Pölyttäjälukupiirin voi järjestää monella tapaa. Täältä löydät ohjeita ja ideoita.
Pölyttäjälukupiirien kummina toimii kirjailija Iida Turpeinen
Elolliset-kirjastaan tunnettu kirjailija ja tutkija Iida Turpeinen kannustaa kaikkia pölyttäjäkirjallisuuden pariin. Lue lisää Turpeisen ajatuksista Luonnonsuojelija-lehden artikkelista (julkaistaan lähiaikoina).
Tulevat lukupiirit
Luonnonsuojeluliiton paikallistoimijoiden järjestämät pölyttäjälukupiirit löydät tapahtumakalenterista. Valitse tapahtuman tyypiksi ”Lukupiiri” ja paina ”Hae tapahtumia”.
Kirjalista
Kaunokirjallisuus
- Selja Ahava: Nainen joka rakasti hyönteisiä (2020)
- Joel Haahtela: Yö Whistlerin maalauksessa (2023)
- Emilia Hart: Taipumattomat (2024)
- Christy Lefteri: Aleppon mehiläistarhuri (2021)
- Maja Lunde: Mehiläisten historia (2016)
- Johanna Sinisalo: Enkelten verta (2011)
Runot
- Mathura: Kimalaispäivä (2012)
- Katja Meriluoto: Mehiläisen paino (2023)
- Mary Oliver: Tuhat aamua. Runoja (2015)
Tietokirjallisuus (sis. lajioppaat)
- Nina Burton: Elämän ohuet seinät (2022)
- Dave Goulson: Kimalaisen kyydissä (2019)
- Ilkka Hanski: Viestejä saarilta: miksi luonnon monimuotoisuus hupenee (2007)
Juha Kauppinen: Monimuotoisuus (2019) - Antti Koli: Perhosbaarista liskonpetiin: näin tuet pihan ja puutarhan monimuotoisuutta (2022)
- Milja Laine: Pieni kaupunkikasvio (2026)
- Leena Luoto ym.: Ötökät lähiluonnossa (2021)
- Kauri Mikkola, Jussi Murtosaari & Kari Nissinen: Perhosten lumo: suomalainen perhostieto (2005)
- Dara McAnulty: Nuoren luonnontutkijan päiväkirja (2021)
- Jussi Murtosaari & Petri Mäntynen: Perhosten vuosi: suomalaiset perhoset saaristosta tuntureille (2013)
- Seppo Parkkinen, Juho Paukkunen & Ilkka Teräs: Suomen kimalaiset (2018)
- Anne Sverdrup-Thygeson: Jos hyönteisen katoavat…: harvinaistuvat, hyödylliset pikkuötökät, joita ilman emme tule toimeen (2019)
Selkokirjat
- Sari Kanala & Hannu Ahonen: Pölyttäjät (2025)
- Seija Niinistö-Samela & Juha Samela: Kurkistus hyönteisten maailmaan (2020)
Lastenkirjat
- Mia Rönkä & Janne Toriseva: Pölyttäjien kirjo (2026)
- Katja Bargum & Jenny Lucander: Perhosten ennätyskirja (2024)
- Emma Jansson: Luontopolulla hyönteiset (2025)
- Reetta Niemelä & Sanna Pelliccioni: Nähdään majalla, pörriäisagentit (2016)
- Reetta Niemelä & Karoliina Pertamo: Kimalaisen postitoimisto (2019)
Tutustu kirjoihin tarkemmin
Kaunokirjallisuus
Selja Ahava: Nainen joka rakasti hyönteisiä (2020)
Millaista on elää, kun hyönteiset kiinnostavat enemmän kuin muut ihmiset? Miksi toukat ja muut hyönteiset herättävät ihmisissä inhoa? Mistä tietyt käsitykset tulevat, kuka niitä määrittelee? Maria elää Saksassa 1600-luvulla ahtaassa muotissa, hän ei sukupuolensa vuoksi voi olla luonnontutkija ja kohtalona on olla onnettomassa avioliitossa. Kielellisesti kaunis teos vie pölyttäjien äärelle Marian intohimon kautta.
Joel Haahtela: Yö Whistlerin maalauksessa (2023)
Nimetön päähenkilö uskoo kuolevansa pian, ja haluaa jättää jotain merkittävää jälkeensä. Kansalliskirjastossa työskentelevä päähenkilö matkustaa kirjeystävänsä Sergein luokse Englannin Yorkshireen. Sergei on perhoskerääjä, ja aikomus on laatia perhoskirja vanhalla kuparipainatustekniikalla.
Emilia Hart: Taipumattomat (2024)
Althaa syytetään 1600-luvulla noituudesta. Kukaan ei puolestaan kerro 1940-luvulla elävälle Violetille, miksi hänen äidistään puhuttiin toismaailmallisena. Nykypäivän Lontoossa Kate yrittää päästä irti väkivaltaisesta suhteesta. Kolmen eri ajassa elävän naisen kohtalot kytkeytyvät yhteen. Naisten luontoyhteys on yliluonnollisen vahva, ja se on heidän voimansa miesten hallitsemassa maailmassa. Teoksessa luonnon kohina on jatkuvasti läsnä.
Christy Lefteri: Aleppon mehiläistarhuri (2021)
Nuri ja Afra elävät perhearkea Aleppon laitamilla. Nuri hoitaa mehiläisiä ja Afra on taiteilija. Sisällissota ajaa heidät kodistaan pakomatkalle halki Euroopan. Voiko takapihan kimalainen auttaa rakentamaan luottamusta tulevaisuuteen?
Maja Lunde: Mehiläisten historia (2016)
Kolmella aikatasolla liikkuvassa romaanissa pahimmat ennustukset ovat käyneet toteen. Mistä löytyy toivoa vuonna 2098, kun mehiläiset ovat aikaa sitten kadonneet, ruokatuotanto on rappeutunut ja yhteiskunnat ovat romahtaneet? Eri tarinahaarat valaisevat pölyttäjien merkitystä elävästi.
Johanna Sinisalo: Enkelten verta (2011)
Sinisalo yhdistää fantasiaelementtejä dystopiaan mehiläisten joukkokadosta. Kutkuttavassa tarinassa hautausurakoitsija ja mehiläistarhuri Orvo sukeltaa kuoleman ja kuolemattomuuden myytteihin sekä mehiläisiin liittyviin tietoon, tarinoihin ja mytologioihin.
Runot
Mathura: Kimalaispäivä (2012)
Kolmena peräkkäisenä kesänä kirjoitetut runot ovat kuin luontopäiväkirja. Runoissa viipyilee pienen kalastajakylän tunnelma. Säkeet muodostuvat merellisestä luonnosta, kesäpäivien pysähtyneisyydestä ja ihmisten havainnoinnista. Elämän kiertokulku on läsnä arkisissa ihmeissä, kuten perhosten koteloissa ja suuressa muurahaispesässä rantatien päässä.
Katja Meriluoto: Mehiläisen paino (2023)
Mehiläisteema kulkee läpi koko myyttisen runoteoksen eri vuodenaikojen läpi. Missä kulkee ihmisen ja eläimen raja? Pärjääkö mehiläinen ilman parveaan? Huomaako maailma kaikkein pienimmät? Meriluoto tuo esiin mehiläisen myös kansanperinteen näkökulmasta, sielunkantajana, uudestisyntymisen symbolina. Mehiläiset joutuvat törmäämään kaupungin lasiseiniin, jonka vastakohtana on onneksi kukoistava niitty.
Mary Oliver: Tuhat aamua. Runoja. (2015)
Pieni koskettava kokoelma ihmisen ja luonnon kohtaamisia. Luonnon keskellä runojen minä tuntee itsensä onnelliseksi, vapaaksi ja kauniiksi. Hän laskee puiden lehtiä, ihmettelee luonnon kauneutta, pohtii kuuperhosen surumielisyyttä ja astuu ulos puutarhaan, jossa kuulee mehiläisten hiukan mörisevän.
Tietokirjallisuus (sis. lajioppaat)
Nina Burton: Elämän ohuet seinät (2022)
Nina Burton hankkii pienen kesämökin luonnon helmasta ja tutustuu elonkirjoon ympäristössä ja myös itse rakennuksessa: välikaton oravaan ja pohjarakenteissa majaileviin muurahaisiin ja kimalaisiin. Burton havainnoi kuhinaa ympärillään ja kiinnittää huomiota eri lajien tapoihin elää, kommunikoida ja olla neuvokkaita.
Dave Goulson: Kimalaisen kyydissä (2019)
Biologi Dave Goulson kirjoittaa innostavasti kimalaisten elintavoista, ominaisuuksista ja evoluutiosta. Teos kuljettaa Uuden-Seelannin maakimalaisten parista ranskalaisen maatilan mesipistiäisparatiisiin, ja rohkaisee samalla toimimaan kimalaisten puolesta.
Ilkka Hanski: Viestejä saarilta: miksi luonnon monimuotoisuus hupenee (2007)
Juha Kauppinen: Monimuotoisuus (2019)
Mitä luonnon monimuotoisuuden hupeneminen oikeastaan tarkoittaa Suomessa? Teos on matka metsiin, soille, niityille ja jokivarsiin seitsemän lajin tarinan kautta. Omat lukunsa kirjaan ovat saaneet ruusuruohomaamehiläinen ja sinisiivet.
Antti Koli: Perhosbaarista liskonpetiin: näin tuet pihan ja puutarhan monimuotoisuutta (2022)
Vuoden 2022 luontokirjaksi valittu teos johdattaa tekemään ympäristötekoja omalla pihalla ja kannustaa tutustumaan lähiluontoon. Kirja innostaa hoitamaan pihan ja puutarhan luontoa eläinten tarpeet huomioiden sekä havainnoimaan luonnon monenlaisia asukkaita.
Milja Laine: Pieni kaupunkikasvio (2026)
Villi kaupunkiluonto voi yllättää rikkaudellaan. Pieni kaupunkikasvio tarkastelee muuttuvaa luontosuhdettamme kasvien kautta ja innostaa monimuotoisuustekoihin niin omaksi kuin pölyttäjienkin iloksi.
Leena Luoto ym.: Ötökät lähiluonnossa (2021)
Kirjassa esitellään n. 800 ötökkälajia lähiluonnosta, niityiltä, metsistä, järvien ja jokien rannoilta, pihoista ja puistoista. Kirjassa opastetaan lajien tunnistamiseen ja elintapojen tuntemiseen. Selkeiden kuvien kautta ötököiden maailmaan on helppo tutustua.
Kauri Mikkola, Jussi Murtosaari & Kari Nissinen: Perhosten lumo: suomalainen perhostieto (2005)
Dara McAnulty: Nuoren luonnontutkijan päiväkirja (2021)
15-vuotiaan Daran päiväkirjamerkinnät keväästä talveen vievät Pohjois-Irlannin maisemiin. Tarkkanäköinen luontoaktivisti kuvailee kohtaamisia niin mustarastaiden, jänisten kuin voikukkien kanssa. Pölyttäjät ja hyönteiset ovat tärkeä osa hänen kuvaamiaan luontohavaintoja.
Jussi Murtosaari & Petri Mäntynen: Perhosten vuosi: suomalaiset perhoset saaristosta tuntureille (2013)
Monipuolinen teos perhosten elämän ihmeellisistä vaiheista. Kirja kertoo kuvien ja tekstien välityksellä Suomen perhosten väriloistosta, mestarillisesta naamioitumiskyvystä ja lentämisen keveydestä.
Seppo Parkkinen, Juho Paukkunen & Ilkka Teräs: Suomen kimalaiset (2018)
Miten kimalaisen pienillä siivillä pysyy ilmassa? Tiesitkö, että Euroopan kimalaislajeista yli puolet elää Suomessa? Suomen kimalaiset esittelee kaikki maamme 37 kimalaislajia ja tapoja auttaa ahtaalle joutuneita lajeja.
Anne Sverdrup-Thygeson: Jos hyönteisen katoavat… : harvinaistuvat, hyödylliset pikkuötökät, joita ilman emme tule toimeen (2019)
Maapallolla elää 200 miljoonaa hyönteistä jokaista ihmistä kohden. Ilman näitä eliöitä elämä planeetaltamme katoaisi kokonaan. Hyönteisten määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun. Teos avaa kiehtovan näkymän hyönteismaailman monimuotoisuuteen ja merkitykseen.
Selkokirjat
Sari Kanala & Hannu Ahonen: Pölyttäjät (2025)
Pölyttäjät tekevät tärkeää työtä, kun ne vierailevat kukissa syömässä ja keräämässä siitepölyä. Tämä kirja tutustuttaa perhosten, kimalaisten, ampiaisten ja monien muiden pölyttäjien elämään. Lajintunnistuksessa auttavat hienot valokuvat.
Seija Niinistö-Samela & Juha Samela: Kurkistus hyönteisten maailmaan (2020)
Kirja esittelee helppojen tekstien ja selkeiden kuvien avulla Suomen luonnossa eläviä hyönteisiä. Miksi hajut ovat muurahaisille tärkeitä? Mitä hyönteiset tekevät talvella?
Lastenkirjat
Katja Bargum & Jenny Lucander: Perhosten ennätyskirja (2024)
Tiesitkö että perhonen voittaisi, jos se juoksisi kilpaa maailman nopeimman ihmisen kanssa? Perhoset voivat myös lentää maapallon toiselle puolelle ja talvehtia lumen alla. Mitä ensimmäiset perhoset söivät 200 vuotta sitten? Värikkäässä tietokirjassa on monenlaista perhostietoa. Saat myös ohjeet perhosdiskon rakentamiseen.
Emma Jansson: Luontopolulla hyönteiset (2025)
Lähdetään luontopolulle tarkkailemaan hyönteisiä! Tutuksi tulevat sarvikuonokas, pyjamalude ja isopihtihäntä. Tiesitkö että erakkomehiläiset elävät yksin? Tai että kaaliperhonen tykkää rouskutella puutarhan kaaleja? Miten sinä voit auttaa pörriäisiä tärkeässä pölytystehtävässä?
Reetta Niemelä & Sanna Pelliccioni: Nähdään majalla, pörriäisagentit (2016)
Annalla ja kavereilla on koulun pihan metsikössä salainen maja, jonka viereen ilmestyy merkillinen pieni talo ilman ikkunoita. Siitä alkaa kaverusten kesä salaisina pörriäisagentteina! Majan postitoimistona toimiva narulla vedettävän ämpärin pohjalle tulee kirjeitä, joissa kehotetaan tekemään pörriäisille juomapaikka tai koulun pihaan niitty. Majaan kertyneissä lappusissa kerrotaan, kuinka hyönteisiä talvehtii talventörröttäjien ontoissa varsissa tai miten tarhaloiskimalainen on äärimmäisen uhanalainen. Liity pistiäisten pelastusjoukkoihin!
Reetta Niemelä Reetta & Karoliina Pertamo: Kimalaisen postitoimisto (2019)
Iloisesti pöristelevä posteljooni Kimalainen kuljettaa kirjeitä, paketteja ja monenmoisia viestejä kasvimaalta aina salaperäiseen tiheikköön. Mutta miten Esikon kirje Jalokiurunkannukselle tai Mustaviinimarjan viesti Pionille pääsevät perille, kun postitoimiston oven edessä on kuusenkäpy eikä Kimalainen saa ovea auki? Tämä runollinen kuvakirja kertoo liikuttavasti ystävyydestä ja toisten auttamisesta.
Mia Rönkä ja Janne Toriseva: Pölyttäjien kirjo (2026)
Havun ja Tuiskun kanssa ratkotaan luonnon salaisuuksia ja matkataan pölyttäjien maailmaan. Ympäristöekologian dosentti Mia Rönkä on taidekasvatuksen maisterin ja sarjakuvantekijän Janne Torisevan kanssa kasannut kiinnostavan paketin, josta riittää paljon ammennettavaa aikuisillekin. Myös pölyttäjien vähenemisen syitä ja suojelua on käsitelty kattavasti, ympäristötoimintaa unohtamatta.
Vinkkejä lukupiirin järjestämiseen
Voit järjestää pölyttäjälukupiirin itse tai yhdessä jonkun muun toimijan kanssa. Esimerkiksi Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys ja kirjasto voivat yhdistää voimansa ja järjestää lukupiirin yhdessä. Pölyttäjäteema on mahdollista ottaa myös valmiiseen lukupiiriin yhdelle kerralle, tai jos lukupiiri ei juuri nyt kiinnosta, voit valita kirjalistalta pölyttäjäkirjallisuutta luettavaksi.
Vapaaehtoisille
Mieti lukupiirille paikka. Jos haluat järjestää lukupiirin kirjastossa, ota yhteyttä lähikirjastoosi.
Sopikaa, kuinka kirjasto olisi lukupiirissä mukana. Onko joku kirjaston työntekijä vetämässä joitakin lukupiirikertoja? Voiko kirjasto auttaa lukupiirin markkinoinnissa? Saako kirjastolta esimerkiksi teetarjoilun lukupiiriin?
Kirjasto voi varata valmiiksi lukupiirin kirjoja.
Lukupiiriin voi valita kirjat yhdessä lukupiiriläisten kanssa tai vetäjä voi päättää ne ennakkoon.
Jos osallistujille on haastavaa tulla kirjastoon, voisiko osa lukupiirikerroista olla etänä?
Kirjastoille
Jos haluat järjestää lukupiirin kirjastossa yhdessä Luonnonsuojeluliiton (SLL) paikallisyhdistyksen kanssa, ota yhteyttä toimijaan.
Sopikaa, kuinka paikallisyhdistys olisi lukupiirissä mukana. Onko joku yhdistyksen vapaaehtoinen vetämässä joitain lukupiirikertoja? Voiko paikallisyhdistys auttaa lukupiirin markkinoinnissa?
Kirjasto voi varata valmiiksi lukupiirin kirjoja.
Lukupiiriin voi valita kirjat yhdessä lukupiiriläisten kanssa tai vetäjä voi päättää ne ennakkoon.
Jos osallistujille on haastavaa tulla kirjastoon, voisiko osa lukupiirikerroista olla etänä?
Vinkit lukupiirin vetämiseen
Lukupiiri avartaa lukukokemusta. Lukijat tulkitsevat sisältöjä eri tavoin ja kiinnittävät huomionsa eri asioihin. Keskustelu saa näkemään, miten monella eri tavalla saman kirjan voi lukea.
Lukupiirin vetäjän tehtävänä on viedä keskustelua eteenpäin. Vetäjän on hyvä huomioida, minkä verran kukin haluaa osallistua. Jotkut nauttivat siitä, että saavat tulla kuuntelemaan muiden keskustelua. Vetäjä huolehtii siitä, että kaikki halukkaat pääsevät ääneen eikä tapaamista hallitse vain yksi ihminen. Keskustelu voi mennä hetkeksi hieman sivuraiteillekin, sillä usein kirjan yhtymäkohdat omaan elämäntilanteeseen ovat tärkeitä ja mielenkiintoisia aiheita. Keskustelun voi palauttaa sopivassa välissä takaisin luettavaan kirjaan. Ota rennosti!
Sopivan kokoinen ryhmä. Jokainen saa parhaiten äänensä kuuluviin ja erilaisia mielipiteitä syntyy, kun ryhmässä on noin 6–8 osallistujaa. Lukupiirin koko on kuitenkin vapaasti valittavissa.
Aloituskierros lämmitellään. Jos ryhmässä on uusia ihmisiä, pieni esittelykierros tapaamisen alussa on hyvä tapa tutustua. Kirjasta keskustelun voi aloittaa kysymällä osallistujilta, mitä he kirjasta pitivät ja mitä siitä jäi mieleen päällimmäiseksi. Aloituskierrokselta saattaa nousta yhteinen teema, josta voidaan keskustella pidempään, tai herkullinen ristiriita tai mielipide-eroavaisuus.
Muutama hyvä kysymys. Voit halutessasi tehdä valmiiksi muutamia kysymyksiä, mutta usein keskustelu polveilee luonnollisesti ryhmän mieltymysten mukaan. Muutama kysymys pölyttäjäaiheeseen löytyy täältä (lisää linkki).
Kirjallisuustieteen tai biologian termejä ei tarvitse osata. Usein keskustelun myötä kaikille nousee mieleen joitakin ajatuksia siitä, mikä kirjan viesti oli. Aihepiirin vieraus itselle voi olla vain hyvästä – silloin saattaa nousta esiin aivan uudenlaisia ajatuksia ja näkökulmia.
Sopiva yhden tapaamiskerran kesto on kokemusten mukaan 1,5–2 tuntia.
Lukupiirissä tärkeää on rento ja vapaamuotoinen tunnelma. Lukupiiriin tullaan viettämään vapaa-aikaa, ei tentattavaksi. Teekupponen lisää kodikasta tunnelmaa, mutta tarjoilukaan ei ole pakollinen.
Kysymyksiä keskustelun tueksi
Kaunokirjallisuus ja runot:
- Mikä ajatus kirjasta jäi vahvimmin mieleen?
- Millaisia tunteita pölyttäjien kuvaaminen herätti? Iloa, surua, toivoa, huolta vai jotakin muuta?
- Muuttuiko suhtautumisesi johonkin pölyttäjään tarinan luettuasi?
- Arvostetaanko pölyttäjiä tarinassa omana itsenään?
- Millainen yhteys ihmisillä on tarinassa luontoon?
- Miten pölyttäjiin suhtaudutaan? Suojellen, auttaen, inhoten, ohittaen?
Tietokirjallisuus:
- Mikä oli kirjassa kiinnostavin uusi asia sinulle?
- Vastasiko kirja odotuksia vai oliko siinä jotain yllättävää?
- Mikä asia jäi erityisesti mietityttämään ja kaipaisit siitä lisätietoa?
- Minkä kirjasta oppimasi asian pölyttäjistä haluaisit jakaa ystävällesi?
- Oliko kirjan tapa esittää tietoa ymmärrettävä?
- Mitä haluaisit kysyä kirjoittajalta?
- Mitä luulet muistavasi kirjasta vuoden kuluttua?
Lue luontoa -lukupiirikerta ulkona
Voit viedä lukupiirin myös ulos lähiluontoon helposti saavutettavaan paikkaan (esimerkiksi kirjaston lähelle). Retkellä voidaan keskustella lukupiirin kirjasta ja tutustua pölyttäjien elinympäristöön.
Käytännön ohjeita:
- Etsi retkelle sopiva paikka (pölyttäjänäkökulmasta), joka on helposti saavutettava. Valitse retkikohde osallistujien mukaan: jos lukupiiriin osallistuu esimerkiksi liikuntarajoitteisia, on helpompi olla yhdessä paikassa kuin kävellä.
- Mieti etukäteen, kävelläänkö jokin reitti vai pysyteelläänkö yhdessä paikassa.
- Turvallisuus: säänmukainen varustus, ensiapulaukku mukaan, mieti sisältyykö reitille jotain riskejä (esim. kaatuminen).
- Käy tutustumassa paikkaan etukäteen, mieti missä voisi hyvin käyttää luuppeja tai tehdä muita tehtäviä.
- Mainitse mainostuksessa, onko kyseessä retki vai ollaanko ulkona esim. piknikvilttien päällä. Kerro myös, mitä varusteita osallistujat tarvitsevat (pukeutuminen, vesipullo, eväät yms.)
Vinkkejä retken vetämiseen:
- Kävellessä voidaan puhua annetusta kysymyksestä esim. pareittain. Seuraavalla pysähdyspaikalla jaetaan ajatuksia yhteisesti.Keskustelun lisäksi ulkona voi keksiä monenlaisia tehtäviä. Yhdessä ihmettely ja tekeminen on innostavaa.
- Pysähdy havainnoimaan. Näetkö tai kuuletko pölyttäjiä? Havainnointiin voi käyttää luuppeja.
- Kuvittele millaista olisi olla pölyttäjä. Mikä pölyttäjä olisit? Löytyykö tästä paikasta pölyttäjälle sopivia elinympäristöjä?
- Valitse jokin pölyttäjä ja pohdi millaista olisi ystävystyä muunlajisen kanssa.
- Ota mukaan paperi ja värikyniä: piirrä näkymä, joka on kutsuva pölyttäjille. Esim. maisema tai vaikka yksittäinen kukka. Voit keksiä muitakin pölyttäjiin liittyviä piirtämistehtäviä retkipaikasta riippuen.
- Mitä tekoja retkipaikassa voisi tehdä pölyttäjien hyväksi?
Lukupiirin markkinointi
Tähän on tulossa lyhyet ohjeet mainostukseen, valmiit some- ja julistepohjat sekä malli sähköpostikutsusta lukupiirin osallistujille.
Yhteydenotot
Haastattelupyynnöt ja lisätiedot: Emilia Pippola, ympäristökasvattaja, p. 044 4938495, emilia.pippola(a)sll.fi
Hankkeen budjetti ja rahoittajat
Pölyttäjälukupiiri on Suomen luonnonsuojeluliitossa osa Priodiversity LIFE -hanketta. Luonnonsuojeluliiton Priodiversity LIFE -hankkeen budjetti on 1 milj. euroa. Hankkeen päärahoittaja on Euroopan unioni, ja lisäksi sitä rahoittavat MMM, Ylöjärven kaupunki ja Naantalin kaupunki.
Verkkosivujen sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan unioni, CINEA tai muut hankkeen rahoittajat ole vastuussa aineistojen sisältämien tietojen käytöstä.
