Ruusut (viljellyt lajit)

Rosa

Suositeltavuus: Hyvä pölyttäjäkasvi

Köynnösruusu 'Pohjantähti'. — Köynnösruusu ’Pohjantähti’. Kuva Marjaana Kovanen/SLL

Suositeltavuus:

Hyvä pölyttäjäkasvi, Seuraa leviämistä

Kasvityyppi:

Köynnös, Pensas

Luonnonkasvi:

Ei luonnonvarainen

Maaperä:

Hiekkainen, Multava

Valontarve:

Aurinko

Korkeus:

30–200

Kukan väri:

punaisen ja vaaleanpunaisen sävyjä, valkoinen, harvoin keltainen

Kukinta-aika:

kesä–syyskuu

Puistoruusut ja pensasruusut ovat voimakaskasvuisia ja suhteellisen talvenkestäviä puutarhapensaita. Yksinkertaiset ja löyhästi kerrotut ruusut tarjoavat runsaimmin ravintoa pölyttäjille.

Menestymisvyöhykkeet I–IV (riippuu lajista ja lajikkeesta). Yksinkertaisissa ruusunkukissa on eniten siitepölyä tarjolla pistiäisille, ja myös juhannusruusun (R. spinosissima ’Plena’) tapaiset löyhästi kerrannaiset ruusut ovat käyttökelpoisia. Monet ruusut tekevät runsaasti juurivesoja. Kaljukoiranruusu (R. canina) on yleinen viljelyjäänteenä vanhojen puutarhojen liepeillä: koiranruusuun vartettu jaloruusu on kuollut ja perusrunko on jäänyt kasvamaan.

’Pohjantähti’ on valkokukkainen köynnösruusu. Kukka on löyhästi kerrannainen. Se on köynnösruusuista ylivoimaisesti talvenkestävin ja vahvasti pölyttäjien mieleen.

Punalehtiruusu (R. glauca) leviää luontoon siemenistä. Kurtturuusu (R. rugosa) on lainsäädännössä haitalliseksi säädetty vieraslaji, jonka viljely on kielletty.

Eri lajien ja lajikkeiden taimia on hyvin saatavilla taimistoista ja puutarhamyymälöistä. Perinteisten lajikkeiden taimia voi myös siirtää vanhoista pihoista (muista maanomistajan lupa!).

Jos haluat suosia kotimaisia luonnonkasveja, valitse viljeltyjen ruusulajien sijaan jokin luonnonvarainen ruusu.

Kasvioppaaseen