Kanerva

Calluna vulgaris

Suositeltavuus: Erinomainen pölyttäjäkasvi

Kanervan kukkia.
Titta Vikstedt/SLL

Suositeltavuus:

Erinomainen pölyttäjäkasvi

Kasvityyppi:

Monivuotinen

Luonnonkasvi:

On luonnonvarainen

Maaperä:

Hapan, Hiekkainen

Valontarve:

Aurinko

Korkeus:

10–50 cm

Kukan väri:

punertava

Kukinta-aika:

heinä–elokuu

Kanerva viihtyy luonnossa aurinkoisissa paikoissa, valoisien kangasmetsien reunamilla. Se on monien eri perhostoukkien ravintokasvi ja mieluinen loppukesän ravinnonlähde muun muassa kimalaisille ja kukkakärpäsille.

Kanervalla on yleensä hempeän punertavat, harvoin valkoiset kukat. Kanervaa esiintyy luonnonvaraisena lähes koko Suomessa. Se on Kainuun maakuntakukka. Kanerva kukkii heinä–elokuussa ja houkuttelee tuoksuviin kukkiinsa lukuisia pölyttäjähyönteisiä, muun muassa kimalaisia ja kukkakärpäsiä. Kanerva hyötyi luonnonmetsissä kuloista ja suosii nykyisinkin ihmisen tai luonnon luomia aukkopaikkoja. Kanerva on useiden perhoslajien toukkien ravintokasvi. Siihen mieltyneitä ovat muun muassa metsänpohjanmittarin, rämevihersiiven, kansallisperhosemme paatsamasinisiiven sekä keto- ja kangassinisiiven toukat.

Kanerva sopii istutettavaksi aurinkoisiin ja paahteisiin paikkoihin, metsänreunan paahdeympäristöihin, kivikkoon tai hiekkaisen maaperän maanpeitekasviksi. Kasvi ei tarvitse kalkitusta, sillä se viihtyy luonnostaan happamassa maaperässä. Kanerva on lievästi myrkyllinen. Siemeniä on saatavilla kotimaisista alan verkkokaupoista.

Syksyisin on myynnissä erilaisia kanervalajeja ja -lajikkeita parvekelaatikoihin ja hautaistutuksiin. Niin kauan kuin pölyttäjähyönteisiä on syksyllä liikkeellä, myös ruukkukanervat saattavat auttaa niitä valmistautumaan talveen. Osa ruukkulajikkeista ei avaa kukkiaan kokonaan, vaan ne jäävät nuppuasteelle. Tällaiset kukat eivät hyödytä pölyttäjiä.

Samanlaiselle kasvupaikalle voisi sopia myös