Liito-orava LIFE

Luonnonsuojeluliitto vastasi hankekohteiden liito-oravaselvityksistä. Kartoittajamme inventoivat vuosina 2019-2020 kaikkiaan 42 hankekohdetta, joista 31 oli yksityismailla ja 11 valtionmailla. Valtionmailla kartoitus tehtiin yhdessä Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa.

Kartoitusten tulokset hyödynnettiin metsänkäyttösuunnitelmissa, joita laativat Suomen metsäkeskus ja Metsätalous Oy. Suunnitelmat laadittiin yhteisesti hankekumppaneiden kanssa sovituin menetelmin kohdekohtaisesti huomioiden kohde osana ympäröivää ekologista verkostoa ja liito-orava elinympäristöt säilyttäen.

Suunnitelmien laadintavaiheessa toimimme liito-oravan suojeluasiantuntijana. Osallistuimme lukuisille maastokäynneille ja olimme mukana hyväksymässä hankekohteiden metsänkäyttösuunnitelmia. Onnistuimme tuomaan liito-oravan kannalta parempaa ja kevyempää metsänkäsittelyä hankekohteiden suunnitelmiin. Korostimme riittävän laajojen liito-oravan elinympäristöjen ja lisääntymis- ja levähdyspaikkojen turvaamisen tärkeyttä, jotta liito-oravametsät säilyisivät asuttuina tulevaisuudessakin ja metsissä olisi liito-oravalle riittävästi resursseja jälkeläisten kasvattamiseen.

Työpanoksemme näkyy myös usean kohteen siirtymisenä suoraan suojeluun mm. Kainuussa. Näille kohteille ei laadittu lainkaan metsänkäyttösuunnitelmia.

Luonnonsuojeluliitto järjesti koulutuksia liito-oravasta ja kartoituksista hankekumppaneille, liito-oravakartoittajille ja muille kiinnostuneille.

Vuonna 2019 järjestimme hankekumppaneille neljä kolmipäiväistä kartoituskoulutusta, jotka koostuivat teoriapäivästä ja kahdesta maastopäivästä. Kartoituskoulutuksissa opeteltiin tunnistamaan liito-oravan elinympäristön tärkeitä piirteitä (suojakuuset, ravintokohteet) ja esiintymisen merkkejä (papanat, kolot, risupesät). Koulutettavina oli yhteensä 100 ihmistä hankekumppaneiden henkilöstöstä. Koulutukset pidettiin huhti-toukokuussa Kokkolassa, Rautalammilla, Mikkelissä sekä Kainuussa (Kajaani, Paltamo, Suomussalmi).

Vuosina 2021–2022 järjestimme kahdeksan avointa webinaaria yhdessä hankekumppaneiden kanssa. Niissä jaettiin tietoa liito-oravasta, lainsäädännöstä, suojelukäytänteistä ja metsänkäytön suunnittelusta liito-oravan esiintymisalueilla. Osallistujia oli yhteensä 638 ja webinaarista tehtiin myös etäkoulutusmateriaali.

Vuosina 2022–2023 järjestimme yhteensä 14 lyhyttä (n. 3 h) kartoituskoulutusta maastossa. Ne keräsivät yhteensä lähes 200 osallistujaa. Maastossa opeteltiin tunnistamaan liito-oravan elinympäristöt ja papanat sekä mahdolliset pesä- ja lepopaikat sekä selvitettiin liito-oravan elinympäristövaatimuksia. Lisäksi keskusteltiin liito-oravan suojelusta, havaintojen teosta ja tallennuksesta sekä metsänkäytöstä. Koulutukset järjestettiin Espoossa, Kokkolassa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Liedossa, Lahdessa, Joensuussa ja Kajaanissa. Mukana oli myös hankekumppaneiden ja paikallisen luonnonsuojelun tuntemuksen edustajia.

Luonnonsuojeluliitto tuotti kartoituskoulutusten tueksi mm. opasvihkosen ”Liito-orava – tietoa lajista ja kartoituksesta” (2020) yhdessä muiden hankekumppaneiden kanssa. Vihkonen sisältää perustietoa liito-oravasta ja sen vaatimista elinympäristöistä. Se opastaa, kuinka liito-oravan esiintymispaikan voi tunnistaa ja miten esiintymisen voi varmistaa, sekä kuinka lajihavaintojen kanssa tulee toimia. Lisäksi oppaassa kerrotaan kartoituksesta ja senhetkisestä lainsäädännöstä.

Liito-orava – tietoa lajista ja kartoituksesta -esite (2020)

Hankkeen aikana LUOMUS avasi Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi -tietokannan myös liito-orava-aineistoa varten. Myös Luonnonsuojeluliitto oli kehittämässä liito-oravatiedon tallennuslomaketta palvelua varten.

Luonnonsuojeluliitto seurasi videokameralla liito-oravan pesän tapahtumia Paltamossa. Pesäkameramme kuvasi liito-oravan asuttua pesäpönttöä keväällä 2019. Tästä YouTube-soittolistasta voit katsella pesältä tallenteita.

Luonnonsuojeluliitto osallistui LUKE:n laatiman liito-oravan esiintymistä ennustavan paikkatietopohjaisen karttamallin testaukseen. Kartoittajamme selvittivät liito-oravan esiintymistä kymmenellä alueella (50 X 50 km) eri puolella Suomea. He kartoittivat maastossa kultakin alueelta yhteensä 50 kohdetta, joista puolet oli mallin antaman ennusteen mukaan liito-oravalle soveltuvaa metsää ja toinen puoli ei (mutta tämä ei ollut kartoittajan tiedossa).

Testauksen päätulos oli, että mallin antaman ennusteen luotettavuus oli korkeampi Länsi-Suomessa ja heikkeni itää kohti. Lopputuotteena tavoiteltiin karttamallinnusta (Zonation-menetelmä), jossa esitetään liito-oravalle soveltuvat metsäalueet ja kulkuyhteydet ympäri liito-oravan elinalueen.

Puhuimme hankkeen kuluessa sen puolesta, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat turvattaisiin tulevaisuudessa nykyistä laaja-alaisempina ja tehokkaammin. Toivoimme tästä selkeitä kirjauksia jo hankkeessa tuotettuihin yhteisiin opasmateriaaleihin, laadimme oman julkaisun ja jätimme eriävän mielipiteenkin. Asian sitkeä esilläpito palkittiin, sillä hankkeen loppusuosituksiin sisältyy mm. keskeisin ehdotuksemme, että lisääntymis- ja levähdyspaikkojen koon ohjeistuksien lähtökohdaksi tulisi jatkossa saada uusin tutkimustieto eli vähintään 4-6 hehtaaria.

Suosituksia liito-oravan tulevaisuuden parantamiseksi Euroopassa