Vaali Suomen luontoa. Viekkaat vieraslajit vaativat viekasta toimintaa.

Kuva: Kuva: Maja Dumat (CC BY 2.0)

Vieraslajien ABC

Tiiviisti tietoa haitallisista vieraslajeista, niiden vaikutuksista ja havaintojen ilmoittamisesta.

Vieraslajien ABC

Tietoa VieKas LIFE -hankkeesta

Tutustu Suomen luonnonsuojeluliiton kunnianhimoiseen vieraslajihankkeeseen, hankekumppaneihin ja toimintamuotoihin.

Tietoa VieKas LIFE -hankkeesta

Tutustu viekkaaseen toimintaan!

Innostavaa vieraslajitoimintaa kansalaisille, kouluille ja kunnille

Tutustu viekkaaseen toimintaan!

Kansalaisten vieraslajisivut

Tietoa vieraslajeista, niiden torjunnasta ja työkalut havaintojen ilmoittamiseen. Avautuu uuteen välilehteen.

Kansalaisten vieraslajisivut

Yhteystiedot ja medialle

Hankkeen yhteystiedot, ladattavat kuvat ja logot

Ota yhteyttä

Jättipalsami (Impatiens glandulifera)

Tuntomerkit, biologia & elinympäristö

Tuntomerkit: korkeus täysikasvuisena 50 – 300 cm. heinäkuussa (Etelä-Suomi) ilmestyvät valkoiset, pinkit tai violetit ”orkideamaiset” kukat. Sahalaitaiset, pitkulaiset ja teräväkärkiset lehdet kasvavat kahden tai kolmen lehden sarjoissa varren paksummista solmukohdista

Biologia: Yksivuotinen laji, joka lisääntyy vain siemenistään. Siemenet kypsyvät elokuussa (Etelä-Suomi) turpeissa siemenkodissa, mitkä hajotessaan sinkoavat siemenet metrien päähän. Yksi yksilö voi tuottaa tuhansia siemeniä.

Elinympäristöt: Puronvarret, rannat, lehtometsät ja muut kosteat kasvupaikat.

Jättiputket (Heracleum persicum-ryhmä)

Tuntomerkit, biologia ja elinympäristö

Tuntomerkit: Valtavat, päältä kaljut mutta alta karvaiset lehdet ovat täysikasvuisina jopa 1,5 m leveitä ja lehtiruodin kanssa jopa 3 m pitkiä. Särmäinen, laikukkainen ja vaihtelevasti karvainen, 5–10 cm paksu kukintovarsi voi kasvaa 2,5–5 m korkeaksi. Tuoksu voi olla anismainen tai pistävän epämiellyttävä). Suuri, porkkananmuotoinen juuri voi ulottua 0,5 m syvyyteen.

Biologia: Monivuotisia kasveja, jotka leviävät ainoastaan siemenistään. Yksi yksilö tuottaa keskimäärin 20 000, mutta jopa 100 000 siementä, jotka kypsyvät elo-syyskuussa.

Elinympäristö: tien- ja radanvarret, joutomaat, hylätyt pihat, metsät ja maankaatopaikat

HUOM! Jättiputket ovat ihmisen terveydelle haitallisia. Kasvineste aiheuttaa iholla kemiallisen palovamman auringonvalon vaikutuksesta.

Keltamajavankaali (Lysichiton americanus)

Tuntomerkit, biologia & elinympäristö

Tuntomerkit: Laji kukkii aikaisin keväällä toukokuussa kasvattamalla n. 0,5 m korkean nuijamaisen kukkavarren kirkkaankeltaisine tukilehtineen. Suurikokoiset, kiiltävät ja kaljut lehdet levittäytyvät lehtiruusukkeena jopa 1 m² alueelle. Englannissa ja Ruotsissa laji tunnetaan ”haisunäätäkaalina”, joka kertoo lajin pahaksi mielletystä hajusta.

Biologia: Keltamajavankaali lisääntyy siemenistään, joilla on hyvä itämiskyky. Kelluvat siemenet leviävät tehokkaasti virtaavan veden mukana.

Elinympäristö: ojien, purojen ja lampien rannat ja muut kosteat kasvupaikat. Saattaa löytyä myös puutarhasta istutettuna.

2023

Ajankohtaista 21.12.: Uusi vieraslajien hallinnan työkalupakki tukee kuntien vieraslajityötä
Ajankohtaista 27.9.: Suomen luonnonsuojeluliiton vieraslajikurssi auttaa viheralan ammattilaisia tukkimaan vieraslajien leviämisväyliä
Tiedote 9.5.: Suomen luonnonsuojeluliiton viimeinen jättiputkien torjuntakesä käynnistyy Varsinais-Suomessa
Blogi 2.2.: Vieraslajit ovat luontokadon merkittävimpiä taustatekijöitä – parhaiten haittoja ehkäistään ennakoinnilla

2022

Tiedote 4.10: Luonnonsuojeluliiton vieraslajityöllä ehkäistiin jälleen luontokatoa ympäri Suomea.
Tiedote 27.5: Suomen luonnonsuojeluliitto jatkaa jättiputkien torjuntayhteistyötä Varsinais-Suomessa neljättä kesää
Tiedote 21.2.: Luonnonsuojeluliiton kysely: kunnat tarvitsevat lisää resursseja haitallisten vieraslajien hallintaan

2021

Tiedote 20.10: Luonnonsuojeluliiton vieraslajityö löi ennätyksiä kesällä 2021 – Torjuntaa tehtiin lähes 50 hehtaarilla
Artikkeli 1.9.: Vaikeatkin vieraslajit torjutaan maanomistajan tahdolla ja oikeilla keinoilla.
Tiedote 28.8.: Soolotalkoot-kesäkampanja innosti torjumaan haitallisia vieraslajeja
Blogi 16.6.: Kurtturuusun levinneisyyttä selvitettiin Espoon rannoilla ja saaristossa (opinnäytetyö)

Blogi 16.6.: Kurtturuusun levinneisyyttä selvitettiin Espoon rannoilla ja saaristossa (opinnäytetyö)

Kurtturuusun levinneisyyttä selvitettiin Espoon rannoilla ja saaristossa (opinnäytetyö)

Tiedote 28.5.: Luonnonsuojeluliiton vieraslajitalkootoiminta laajenee – kesällä voi osallistua kitkentätalkoisiin myös kotipihalla tai kuntien soolotalkoot-kohteilla

Tiedote 28.5.: Luonnonsuojeluliiton vieraslajitalkootoiminta laajenee – kesällä voi osallistua kitkentätalkoisiin myös kotipihalla tai kuntien soolotalkoot-kohteilla

Luonnonsuojeluliiton vieraslajitalkootoiminta laajenee – kesällä voi osallistua kitkentätalkoisiin myös kotipihalla tai kuntien Soolotalkoot-kohteilla

Tiedote 27.5.: Soolotalkoot-kesäkampanja tuo kaikille suomalaisille helpon tavan osallistua haitallisten vieraslajien pysäyttämiseen

Tiedote 27.5.: Soolotalkoot-kesäkampanja tuo kaikille suomalaisille helpon tavan osallistua haitallisten vieraslajien pysäyttämiseen

Soolotalkoot-kesäkampanja tuo kaikille suomalaisille helpon tavan osallistua haitallisten vieraslajien pysäyttämiseen

Tiedote 24.5.: Jättiputkitiimit taas liikkeellä – haitallisen vieraskasvin torjunta jatkuu Varsinais-Suomessa

Tiedote 24.5.: Jättiputkitiimit taas liikkeellä – haitallisen vieraskasvin torjunta jatkuu Varsinais-Suomessa

Jättiputkitiimit taas liikkeellä – haitallisen vieraskasvin torjunta jatkuu Varsinais-Suomessa

Ajankohtaista 29.4.: Mikä iNaturalist ja miten sitä voi hyödyntää vieraslajityössä?

Ajankohtaista 29.4.: Mikä iNaturalist ja miten sitä voi hyödyntää vieraslajityössä?

Mikä iNaturalist ja miten sitä voi hyödyntää vieraslajityössä?

Ajankohtaista 9.4.: Luonnonsuojeluliitto on mukana #Kutsumatonvieras -vieraslajiviestintäkampanjassa

Ajankohtaista 9.4.: Luonnonsuojeluliitto on mukana #Kutsumatonvieras -vieraslajiviestintäkampanjassa

Luonnonsuojeluliitto on mukana #KutsumatonVieras -vieraslajiviestintäkampanjassa

2020

Ajankohtaista 6.11: Jättiputken torjuntavoitto Varsinais-Suomessa: lähes kahdeksan jalkapallokentällistä
Ajankohtaista 22.9: Jättiputkien kimppuun koivutisleellä (VieKas LIFE)
Lausunto 31.8: Lausunto haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmasta
Ajankohtaista 14.8: Jättipalsamin torjunta kotipihalla ja suuremmissa talkoissa
Ajankohtaista 31.7: Ota haitalliset vieraslajit haltuun Luonnonsuojeluliiton ja Marttojen ilmaisilla verkko-opinnoilla
Tiedote 13.5: Kurtturuusu ja muut haitalliset vieraskasvilajit tutuiksi ilmaisilla verkko-opinnoilla
Haastattelu 5.3: Vuoden luontovapaaehtoinen Tiina Tikkanen on kokenut vieraslajitorjuja
Ajankohtaista 17.1: Kuopio kartoitti keinoja tukkia haitallisten vieraslajien leviämisväyliä

2018–2019

Blogi 2.10: VieKas LIFE -matkaraportti Slovenia 23.–28.9.2019: vieraslajitutkijoiden konferenssin tuliaiset Suomeen
Ajankohtaista 16.7: Haitalliset vieraslajit ja vieraslajilaki – miten suomalaisten olisi hyvä toimia ja miksi?
Vastine 14.6: VieKas LIFE -hankkeen ja Suomen ympäristökeskuksen vastine HS:n 13.6.2019 mielipidekirjoitukseen
Tiedote 28.5: Haitallisia vieraskasveja torjuva hanke kannustaa suomalaisia luonnonsuojelutekoihin
Luonnonsuojelija -lehti 20.5: Viekkaat valloittajat
Luonnonsuojelija -lehti 20.5: Ryhdy VieKas-aktiiviksi!
Lausunto 6.4: Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi
Luonnonsuojelija -lehti 26.11.2018: Yhdessä vieraslajeja vastaan

Luonnonsuojelija -lehti 26.11.2018: Yhdessä vieraslajeja vastaan

Yhdessä vieraslajeja vastaan