VieKas LIFE

Tuntomerkit: korkeus täysikasvuisena 50 – 300 cm. heinäkuussa (Etelä-Suomi) ilmestyvät valkoiset, pinkit tai violetit ”orkideamaiset” kukat. Sahalaitaiset, pitkulaiset ja teräväkärkiset lehdet kasvavat kahden tai kolmen lehden sarjoissa varren paksummista solmukohdista

Biologia: Yksivuotinen laji, joka lisääntyy vain siemenistään. Siemenet kypsyvät elokuussa (Etelä-Suomi) turpeissa siemenkodissa, mitkä hajotessaan sinkoavat siemenet metrien päähän. Yksi yksilö voi tuottaa tuhansia siemeniä.

Elinympäristöt: Puronvarret, rannat, lehtometsät ja muut kosteat kasvupaikat.

Tuntomerkit: Valtavat, päältä kaljut mutta alta karvaiset lehdet ovat täysikasvuisina jopa 1,5 m leveitä ja lehtiruodin kanssa jopa 3 m pitkiä. Särmäinen, laikukkainen ja vaihtelevasti karvainen, 5–10 cm paksu kukintovarsi voi kasvaa 2,5–5 m korkeaksi. Tuoksu voi olla anismainen tai pistävän epämiellyttävä). Suuri, porkkananmuotoinen juuri voi ulottua 0,5 m syvyyteen.

Biologia: Monivuotisia kasveja, jotka leviävät ainoastaan siemenistään. Yksi yksilö tuottaa keskimäärin 20 000, mutta jopa 100 000 siementä, jotka kypsyvät elo-syyskuussa.

Elinympäristö: tien- ja radanvarret, joutomaat, hylätyt pihat, metsät ja maankaatopaikat

HUOM! Jättiputket ovat ihmisen terveydelle haitallisia. Kasvineste aiheuttaa iholla kemiallisen palovamman auringonvalon vaikutuksesta.

Tuntomerkit: Laji kukkii aikaisin keväällä toukokuussa kasvattamalla n. 0,5 m korkean nuijamaisen kukkavarren kirkkaankeltaisine tukilehtineen. Suurikokoiset, kiiltävät ja kaljut lehdet levittäytyvät lehtiruusukkeena jopa 1 m² alueelle. Englannissa ja Ruotsissa laji tunnetaan ”haisunäätäkaalina”, joka kertoo lajin pahaksi mielletystä hajusta.

Biologia: Keltamajavankaali lisääntyy siemenistään, joilla on hyvä itämiskyky. Kelluvat siemenet leviävät tehokkaasti virtaavan veden mukana.

Elinympäristö: ojien, purojen ja lampien rannat ja muut kosteat kasvupaikat. Saattaa löytyä myös puutarhasta istutettuna.

Tiedote 21.2.: Kunnat tarvitsevat lisää resursseja haitallisten vieraslajien hallintaan

Luonnonsuojeluliiton vieraslajityöllä ehkäistiin jälleen luontokatoa ympäri Suomea

Luonnonsuojeluliiton vieraslajityö löi ennätyksiä kesällä 2021 – torjuntaa tehtiin lähes 50 hehtaarilla

Vaikeatkin vieraslajit torjutaan maanomistajan tahdolla ja oikeilla keinoilla

Soolotalkoot-kesäkampanja innosti torjumaan haitallisia vieraslajeja

Blogi 16.6.: Kurtturuusun levinneisyyttä selvitettiin Espoon rannoilla ja saaristossa (opinnäytetyö)

Kurtturuusun levinneisyyttä selvitettiin Espoon rannoilla ja saaristossa (opinnäytetyö)

Tiedote 28.5.: Luonnonsuojeluliiton vieraslajitalkootoiminta laajenee – kesällä voi osallistua kitkentätalkoisiin myös kotipihalla tai kuntien soolotalkoot-kohteilla

Luonnonsuojeluliiton vieraslajitalkootoiminta laajenee – kesällä voi osallistua kitkentätalkoisiin myös kotipihalla tai kuntien Soolotalkoot-kohteilla

Tiedote 27.5.: Soolotalkoot-kesäkampanja tuo kaikille suomalaisille helpon tavan osallistua haitallisten vieraslajien pysäyttämiseen

Soolotalkoot-kesäkampanja tuo kaikille suomalaisille helpon tavan osallistua haitallisten vieraslajien pysäyttämiseen

Tiedote 24.5.: Jättiputkitiimit taas liikkeellä – haitallisen vieraskasvin torjunta jatkuu Varsinais-Suomessa

Jättiputkitiimit taas liikkeellä – haitallisen vieraskasvin torjunta jatkuu Varsinais-Suomessa

Ajankohtaista 29.4.: Mikä iNaturalist ja miten sitä voi hyödyntää vieraslajityössä?

Mikä iNaturalist ja miten sitä voi hyödyntää vieraslajityössä?

Ajankohtaista 28.4.: Mikä iNaturalist ja miten sitä voi hyödyntää vieraslajityössä?

Mikä iNaturalist ja miten sitä voi hyödyntää vieraslajityössä?

Ajankohtaista 9.4.: Luonnonsuojeluliitto on mukana #Kutsumatonvieras -vieraslajiviestintäkampanjassa

Luonnonsuojeluliitto on mukana #KutsumatonVieras -vieraslajiviestintäkampanjassa

Jättiputken torjuntavoitto Varsinais-Suomessa: lähes kahdeksan jalkapallokentällistä

Jättiputkien kimppuun koivutisleellä (VieKas LIFE)

Vieraslajitorjunnan parhaat käytänteet -etäseminaari 18.8.2020 (VieKas LIFE ja Rannikko LIFE)

Lausunto vieraslajien hallintasuunnitelmasta

Jättipalsamin torjunta kotipihalla ja suuremmissa talkoissa

Ota haitalliset vieraslajit haltuun Luonnonsuojeluliiton ja Marttojen ilmaisilla verkko-opinnoilla

Kurtturuusu ja muut haitalliset vieraskasvilajit tutuiksi ilmaisilla verkko-opinnoilla

Vuoden luontovapaaehtoinen Tiina Tikkanen on kokenut vieraslajitorjuja

Kuopio kartoitti keinoja tukkia haitallisten vieraslajien leviämisväyliä

VieKas LIFE matkaraportti Slovenia 23.–28.9.2019: vieraslajitutkijoiden konferenssin tuliaiset Suomeen

Haitalliset vieraslajit ja vieraslajilaki – miten suomalaisten olisi hyvä toimia ja miksi?

VieKas LIFE -hankkeen ja Suomen ympäristökeskuksen vastine HS:n 13.6.2019 mielipidekirjoitukseen

Haitallisia vieraskasveja torjuva hanke kannustaa suomalaisia luonnonsuojelutekoihin

Viekkaat valloittajat

Ryhdy Viekas-aktiiviksi

Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi

Luonnonsuojelija -lehti 26.11.2018: Yhdessä vieraslajeja vastaan

Yhdessä vieraslajeja vastaan