
Tietoa luonnosta
Joka yhdeksäs suomalainen laji on uhanalainen. Lintulajeista uhan alla on jopa joka kolmas. Kotimainen luontokato on meidän suomalaisten aiheuttamaa, mutta me voimme sen yhdessä myös pysäyttää.
Etsitkö tietoa näistä?

Metsät
Suomen uhanalaisista lajeista noin 30 prosenttia elää ensisijaisesti metsissä. Merkittävin yksittäinen syy metsälajien uhanalaisuuteen on metsätalous.

Suot
Yli puolet Suomen suoalasta on ojitettu. Ojitettujen soiden päästöt ovat vuosittain yli 20 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Vedet
Virtavedet, pienvedet ja matalat rehevöitymisherkät järvet tarvitsevat apuamme. Itämerta voimme auttaa pysäyttämällä jokien kuljettama ravinnekuorma.

Saimaannorppa
Meidän ainoa kotoperäinen nisäkkäämme saimaannorppa on yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Se kärsii sille vaarallisista kalanpyydyksistä ja ilmaston kuumenemisesta.

Pölyttäjät
Pölyttäjät ovat välttämättömiä ekosysteemien toiminnalle ja luonnon monimuotoisuudelle. Maailmanlaajuisen pölyttäjäkadon syitä ovat esimerkiksi sopivien elinympäristöjen katoaminen ja kemikaalit.

Vieraslajit
Haitalliset vieraslajit uhkaavat suomalaista alkuperäistä lajistoa ja luontotyyppejä ja voivat aiheuttaa ihmisille terveydellisiä ja taloudellisia haittoja. Vaikutukset tulevat kasvamaan ilmaston kuumetessa.

Liito-orava
Liito-oravien määrä on vähentynyt 30 % viimeisessä kymmenessä vuodessa. Suurin uhkatekijä on se, että liito-oravan elinympäristöjä häviää ja pirstoutuu metsähakkuissa.

Suurpedot
Suurpedot ovat olennainen osa Suomen luontoa. Suurpetojen ja ihmisten rauhanomaisen rinnakkaiselon edistäminen auttaa vähentämään vainoa ja salametsästystä.
Mikä luontoa uhkaa?
Ennennäkemätön uhka
Ilmastokriisi
Ilmaston kuumeneminen on seurausta ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Kuumeneminen on jo aiheuttanut laajoja ja nopeita muutoksia ilmakehässä, valtamerissä, vesistöissä, jäätiköillä ja ekosysteemeissä.
Suomen luonnonsuojeluliiton tavoitteena on lämpenemisen hillitseminen alle 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Ero 1,5 ja 2 asteen lämpenemisen välillä on elämän ja kuoleman kysymys monelle lajille, elinympäristölle ja ihmisyhteisölle.
Tavoitteeseen pääseminen edellyttää päästöjen jyrkkää vähentämistä samalla kun luonnon ekosysteemien hiilinieluja ja -varastoja suojellaan ja kasvatetaan.


Elämän perusta vaarassa
Luontokato
Joka yhdeksäs suomalainen laji ja joka toinen luontotyyppi eli lajien elinympäristö Suomessa on uhanalainen. Kun elinympäristö häviää, katoavat myös siitä riippuvaiset lajit. Luontokato on todellisuutta Suomessa.
Suunnanmuutos on mahdollinen, mutta siihen tarvitaan nopeita luontotekoja.
Tärkeitä lukuja
1/9
Joka yhdeksäs suomalainen laji on uhanalainen.
3 %
Alle 3 % Etelä-Suomen metsistä on pysyvästi suojeltu.
90 %
Suomen joki- ja purokilometristä 90 % on ihmisen muuttamia.
50 %
Yli puolet Suomen suoalasta on ojitettu, etelässä jopa 90 %.

Ylikulutus
Ylikulutus on ympäristöongelmien juurisyy, johon tulee pureutua. Suomi voi näyttää kestävän talouden suuntaa muille. Ensi vaiheessa se edellyttää ympäristölle haitallisten tukien lopettamista.

Kaivokset
Kaivannaisteollisuus on arvioitu neljänneksi suurimmaksi luontokadon aiheuttajaksi Suomessa. Kaivosteollisuus tuottaa myös valtaosan vaarallisen jätteen määrästä.

Vieraslajit
Haitalliset vieraslajit uhkaavat suomalaista alkuperäistä lajistoa ja luontotyyppejä. Vieraslajien aiheuttamat haitat torpataan tehokkaimmin ennakoinnilla ja yhteistyöllä.