Suomalainen luontokato

Suomi ei ole vain meidän ihmisten kotimaa. Jaamme metsämme hömötiaisten kanssa, virtojamme tarvitsee myös taimen, soillamme astelee meidän lisäksemme myös suokukko. Joka yhdeksäs suomalainen laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Joka toinen luontotyyppi eli lajien elinympäristö Suomessa on uhanalainen. Kun elinympäristö häviää, katoavat myös siitä riippuvaiset lajit.

Lue lisää luontoteoista

Kuva: Eero Saarela / Vastavalo

Siirry sisältöön

Tällä sivulla kerromme, mitä suomalainen luontokato on. Se on meidän ihmisten aiheuttamaa mutta siksi se on myös meidän ratkaistavissamme. Suomalaista luontoa voidaan suojella ja auttaa vain Suomessa.

Metsätalouden häviäjä

Vielä 1950-luvulla hömötiainen oli Suomen neljänneksi yleisin lintu. Sitten alkoi romahdus. Vuonna 2015 hömötiainen luokiteltiin vaarantuneeksi. Nyt laji on jo erittäin uhanalainen. Suurin syy hömötiaisen ahdinkoon on metsätalous. Talousmetsässä on vain vähän lahopuuta, joihin hömötiainen nakuttelee pesänsä. Se löytää myös paremmin ravintoa vanhoista metsistä. Hömötiaista voidaan auttaa suojelemalla vanhoja metsiä ja ennallistamalla talousmetsiä.

Metsien tunnuslukuja

  • Metsissä elää ensisijaisesti 36 prosenttia Suomen uhanalaisista lajeista. 
  • Metsien talouskäyttö on ensisijainen syy yli 700 lajin uhanalaisuuteen.
  • 70 prosenttia metsien luontotyypeistä on uhanalaisia. Metsien luontotyyppejä ovat muun muassa lehdot ja kangasmetsät.
  • Vain 3 % Suomen metsistä on luonnontilaisia. Osa näistä metsistä on vaarassa kadota.
  • Suomen metsistä on suojeltu noin 6 prosenttia. Etelä-Suomessa suojelussa on 2,6 prosenttia metsistä ja Pohjois-Suomessa 10 prosenttia.
  • Lahopuun väheneminen on uhanalaisuuden ensisijainen syy viidesosalle uhanalaisista lajeista.
  • Joka neljäs Suomen jäkälistä on uhanalainen. Suurin syy jäkälien vaikeaan tilanteeseen on metsätalous.

Vain 3 % Suomen metsistä on luonnontilaisia. Osa näistä metsistä on vaarassa kadota.

Suo, kuokka mutta ei suokukkoa

Vimmainen soiden ojitus ja turpeennosto ovat ajaneet lukuisat suolinnut ahtaalle. Pahiten niistä on kärsinyt suokukko, jonka määrät ovat vähentyneet yli 90 prosenttia 1980-luvun alun tasosta. Näyttävät soidintanssit ovat nykyään harvinainen näky ja laji luokitellaan Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi. Suomessa suokukkoa voidaan auttaa suojelemalla soita ja ennallistamalla suokukolle voidaan luoda uusia pesimäpaikkoja. Suokukon ahdinkoon vaikuttavat myös sen talvehtimisalueilla tapahtuneet muutokset ja ilmaston kuumeneminen.

Soiden tunnuslukuja

  • Ojitus ja turpeenotto on ylivoimaisesti merkittävin suolajien uhanalaisuuden syy.
  • Alun perin Suomen pinta-alasta kolmasosa on ollut soita. Yli puolet Suomen nykyisistä soista on ojitettuja. Etelä-Suomen soista on ojitettu 75 prosenttia ja Pohjois-Suomessa 40 prosenttia.
  • Suomen suot on halkaistu 1,4 miljoonaa kilometrillä suo-ojia. Se vastaa lähes kahta edestakaista matkaa Maasta Kuuhun.
  • 3,7 prosenttia eteläisen Suomen soista on suojeltu.
  • Etelä-Suomen suoluontotyypeistä 77 prosenttia on uhanalaisia. 
  • Kaksi kolmasosaa Suomen hiilivarastoista on soissa. 

Suomen suot on halkaistu 1,4 miljoonalla kilometrillä suo-ojia. Se vastaa lähes kahta edestakaista matkaa Maasta Kuuhun.

Niittyjen asukki ahtaalla

Erittäin uhanalainen keltaverkkoperhonen kärsii perinneympäristöjen katoamisesta. Maatalouden rakennemuutoksen myötä ketoja ja laidunniittyjä on harvassa. Nykyään perhonen voi löytää sopivat elinolosuhteen metsäniittyjen ja paahdeympäristöjen lisäksi uusista elinympäristöistä, kuten teiden tai junaratojen varsilta. Siellä vastassa on haitallinen vieraslaji komealupiini, joka syrjäyttää perhosen ravintokasvin purtojuuren. Keltaverkkoperhosta voidaan suojella ennallistamalla ja luomalla uusia perinneympäristöjen verkostoja sekä pitämällä komealupiinin leviäminen teiden varsilla kurissa.

Perinnemaisemien ja vieraslajien tunnuslukuja

  • Perinneympäristöt ovat vähentyneet 90 prosenttia 50 viime vuoden aikana.
  • Perinneympäristöjen määrä on vähentynyt 1900-luvun aikana yli 99 prosenttia.
  • Suurin syy perinnemaisemien lajien uhanalaisuuteen on avoimien alueiden umpeenkasvu. Se on ensisijainen syy 407 lajin uhanalaisuuteen. Se uhkaa lähes 80 prosenttia perinnemaisemien uhanalaisista perhosista.
  • Suomessa on yli 300 haitallista vieraslajia. Haitalliset vieraslajit ovat vakava uhka yli 200 kasvilajille.
  • Haitalliset vieraslajit ovat alueesta riippuen joko merkittävin tai toiseksi merkittävin syy luonnon monimuotoisuuden vähenemiselle.

Perinneympäristöt ovat vähentyneet 90 prosenttia 50 viime vuoden aikana.

Vaelluksen mestari pulassa

Suomen vaelluskalat ovat uhanalaisia, myös meriin vaeltava taimen. Nykyään alkuperäinen merivaelteinen kanta löytyy enää 12 Itämereen laskevasta joesta. Merkittävin syy ahdinkoon on jokien patoaminen vesivoiman käyttöön. Myös jokien perkaaminen suoriksi ”ränneiksi” on hävittänyt kosket eli taimenen kutu- ja suojapaikat. Taimenen tilannetta vaikeuttaa myös merikalastus, metsätalouden ojitukset ja vesistöihin päätyvä kuormitus. Vaelluskalojen elinoloja voidaan parantaa purkamalla patoja, rakentamalla kalateitä, kunnostamalla perattuja jokia ja säätelemällä kalastusta.

Virtavesien tunnuslukuja

  • Suomen jokien lohikalojen kannat ovat vähentyneet 90 prosenttia 50 vuoden aikana.
  • Suomessa on enää vain kolme jokea, joissa on alkuperäinen, mereen vaeltava taimenkanta. 
  • Suomen arviolta 159 000 joki- ja purokilometristä noin 90 prosenttia on ihmisen muuttamia.
  • Suomen joissa on yli 200 vesivoimalaitosta. Vesivoimaksi luettavia rakenteita on 500. Ne voivat olla käytöstä poistuneita voimaloita tai minivoimaloita.
  • Suomessa on 90 000 – 95 000 tierumpua, joista jopa kolmannes on osittainen tai täydellinen este vaelluskaloille ja muille eliöille.

Suomen jokien lohikalojen kannat ovat vähentyneet 90 prosenttia 50 vuoden aikana.

Lue lisää

  • Liito-orava

    Uhanalainen liito-orava on tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.

  • Suurpedot

    Suurpedot ovat olennainen osa Suomen luontoa. Suomen suurpetokantoja tulee suojella ja hoitaa järkiperäisesti. Luonnonsuojeluliitto tukee petovahinkoja ehkäisevää toimintaa ja järjestää muun muassa petoaitatalkoita.

  • Maakotka

    Maakotka on ollut Suomessa vuosikymmeniä vainottu petolintu. Uhanalainen maakotka ja erityisesti sen pesä on suojeltu. Sitä suojaavat EU:n lintudirektiivi ja Suomen luonnonsuojelulaki. Suomen luonnonsuojeluliitto on auttanut maakotkia esimerkiksi rakentamalla niille tekopesiä.

  • Kuukkeli

    Kuukkeli on yksi taantuneimmista metsälinnuistamme. Se on paikkalintu, joka saattaa jäädä pesimäreviirilleen vaikka se osin kaadettaisiinkin. Jos koko reviiri kaadetaan, kuukkeli joutuu etsimään uuden.

Tee luontoteko

Suomalainen luontokato on meidän suomalaisten aiheuttamaa, mutta me voimme sen yhdessä myös pysäyttää. Tule mukaan tekemään luontotekoja!

Tule mukaan

Lahjoita luonnolle

Vain me suomalaiset voimme pelastaa luontomme ja pysäyttää luontokadon. Tee luontoteko – lahjoita luonnolle!

Ryhdy kuukausilahjoittajaksi