Tällä sivulla kerromme Suomen kaivosjätteiden ongelmista.

Kaivosjätteitä ei käsitellä Suomessa asianmukaisesti 

Kaivosten vaarallisia jätteitä ei käsitellä vaarallisena jätteenä Suomessa. Kaivosjätteiden pitkäaikaisvaikutuksia ei selvitetä eikä kaivosten perustamisvaiheessa aina anneta oikeita tietoja kaivoksen vaikutuksista. Kaivosten ja malminetsinnän luvista ja arvioinneista vastaavien viranomaisten tulkinta kaivannaisjätedirektiivin soveltamista ei vastaa direktiivin tarkoitusta, joka kieltää ympäristön pilaamisen pitkälläkin aikavälillä. 

Suomen kaivoksilla syntyy valtavasti vaarallista jätettä:

  • Terrafame 50 miljoonaa tonnia vuosittain
  • Kittilä 2 miljoonaa tonnia vuosittain
  • Kevitsa 3 miljoonaa tonnia vuosittain (ei ole luokiteltu virallisesti vaaralliseksi)
  • Suomen vaarallisen jätteen yhteenlaskettu määrä kaikilta muilta teollisuuden aloilta on alle 3 miljoonaa tonnia vuosittain

Kaivosteollisuus tuottaa valtaosan Suomen jätteistä

Terrafame tuottaa yksin peräti yli 90% Suomen vaarallisen jätteen määrästä ja kaivosteollisuus tuottaa noin 75% Suomen kokonaisjätemäärästä. Kaivosten jätteiden kierrätystä tarjotaan usein ratkaisuksi, vaikkei kierrätystä voida pitää todellisena vaihtoehtona kaivosten mittavaan jäteongelmaan. Tosiasiassa toistaiseksi ei ole juurikaan olemassa toimivia eikä taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja miljoonia tonneja käsittävien kaivosten sivukivikasojen tai rikastusjätteiden kierrätykseen.

Suomessa ei ole kestävää kaivostoimintaa

Kaivosjätteiden aiheuttamat tuhot voivat olla luonnossa jopa tuhatvuotisia, eikä Suomesta löydy yhtäkään esimerkkiä moitteettomasti toimivasta kaivoksesta. Ongelmat eivät ratkea optimistisella luottamuksella tulevaisuuden teknologiaan. Jäteongelmien jatkuessa ja kaivoslainsäädännön pysyessä löysänä, ei väitteille Suomen kestävästä kaivostoiminnasta ole pohjaa todellisuudessa.

Suomen kaivoslainsäädäntö ja viranomaiset eivät ole ajan tasalla

Puutteellisen lainsäädännön ja sen lepsun soveltamisen seurauksena syntyvät kaivosten puutteelliset viranomaisluvat eivät mahdollista kestävää kaivostoimintaa. Useita viranomaispäätöksiä on Luonnonsuojeluliiton ja muiden luonnonsuojelijatahojen valitusten perusteella kumottu oikeusasteissa. Viranomaiset ja kansalaisyhteiskunta hukkuvat kaivosyhtiöiden hakemiin lupien tulvaan ja erityisesti  muutoslupien vyöryyn, joilla yritetään saada lupaa saastuttaa entistä enemmän.

Kaivosten jäteongelmat kasvavat

Suomessa ei olla huomioitu kaivostoiminnan jäteongelmien luonnetta. Yhä köyhemmille esiintymille perustetut kaivokset tuottavat yhä enemmän jätettä. Tällaiset kaivokset ovat konkurssiherkkiä, ja niihin liittyy isompi ympäristökuormitus sekä riski ympäristövahingoista. Suomen sateinen sää lisää entisestään kaivosten ympäristöriskejä.

Suomessa käynnissä olevasta kaivosbuumista ei olla tehty minkäänlaista riskien analyysiä ympäristön, muiden elinkeinojen eikä paikallisdemokratian toteutumisen kannalta.  Suomessa ei ole mahdollista tuottaa nykyisen lainsäädännön ja viranomaiskulttuurin puitteissa eettisiä mineraaleja.

Lue lisää aiheesta

Totuus Suomen kaivoksista

Suomen kaivosteollisuus ei ole kestävää, vaikka toisin väitetään. Keräsimme viisi piirrettä, jotka kaikkien tulisi tietää Suomen kaivosten ympäristövaikutuksista ja niiden säätelystä.

Lue lisää

Malminetsintä ei kuulu suojelualueille

Malminetsinnän ympäristövaikutuksia ei huomioida kaivoslain mukaisessa lupaharkinnassa. Päätöksentekijöiden tulisi kantaa vastuuta siitä, että lainsäädännöllä turvataan edes kaikkein herkimpien luontoalueiden säilyminen. Malminetsintälupia myönnetään Suomessa myös suojelualueille ja niiden läheisyyteen.

Lue lisää