Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Paljastuuko saimaannorpan salattu menneisyys?

Olemme olleet siinä käsityksessä, että saimaannorppa on läheinen sukulainen laatokannorpan ja itämerennorpan kanssa. Genetiikkatutkimus on nyt osoittanut, että näin ei ole. Mistä ja milloin saimaannorppa on sitten Saimaaseen tullut?

Kuva Mervi Kunnasranta / UEF Hyljetutkimus

Oli jääkausi. Jää vetäytyi, ensin muodostui Baltian jääjärvi, sitten Yoldiameri ja myöhemmin vielä Ancylusjärvi ja Litorinameri. Itämerennorppa, saimaannorppa ja laatokannorppa eriytyivät ensin jäämerennorpasta ja jäivät vielä kukin eristyksiin eri vesialueille kehittyen kukin omiksi alalajeiksi. Näin meille on iänkaiken opetettu.

Mutta nyt kun saimaannorppaa on päästy tutkimaan tarkemmin, ovat tutkijat ymmällään. Saimaannorpan perimä poikkeaa niin paljon itämerennorpasta ja laatokannorpasta, että edellä mainittu kehityskulku ei ole voinut mennä noin. Ei ainakaan noin suoraviivaisesti. Jotain muuta on tapahtunut, mutta mitä. Sen selville saaminen edellyttää lisätutkimuksia.

Laatokannorppa. Kuva: Juha Taskinen

Jännityskertomuksessa on edetty nyt siihen pisteeseen, että vanha teoria on asetettu kyseenalaiseksi. Eri norppien perimää verrattaessa (mitokondrio-DNA-sekvennssit) on käynyt ilmi, että saimaannorppa ei ole lähisukua itämerennorpalle, laatokannorpalle eikä Vienanmeren norpalle. Arktisia norppia saimaannorpat toki ovat perimältään, mutta ne ovat olleet erillään itämerennorpasta ja laatokannorpasta huomattavasti pidempään kuin aiemmin ajateltu noin 9500 vuotta, jolloin Saimaa kuroutui omaksi järveksi Itämerestä.

Nuori itämerennorppa. Kuva: Estormiz CC0

Mistä ja milloin saimaannorppa on sitten Saimaaseen tullut? Sitä ihmetellään, mutta pari teoriaa on tutkijoiden mielessä. Ensimmäinen on se, että Itämerelle olisi aikanaan tullut useamman kerran norppakantoja, joista osa olisi hävinnyt, mutta niistä olisi kuitenkin jäänyt jälkeläisiä Saimaaseen jo aikaisessa vaiheessa. Toinen teoria on se, että saimaannorppa olisikin tullut idästä jääjärviä pitkin. Jääjärviä muodostui jään sulamisvaiheessa, ja ne muodostivat monelle muullekin lajille uusia leviämisreittejä. Jääkauden jälkeinen aika on ollut melkoista myllerrystä Saimaan ja Suomen alueella, joten saa nähdä, kuinka paljon saamme tähän vielä jatkotutkimuksilla lisäselvyyttä.

Niin tai näin, saimaannorppa on siis todettu entistä poikkeavammaksi hylkeeksi verrattuna muihin hylkeisiin. Niinpä on herännyt kysymys: onko saimaannorppa oma laji, eikä norpan alalaji, niin kuin tähän asti on ajateltu? Edellämainittujen tutkimusten perusteella lajistatus on perusteltu, joten saimaannorpan hyväksyttäminen lajiksi on valmisteilla. Se, onko saimaannorppa tulevaisuudessa Pusa saimensis eikä Pusa hispida saimensis, jää nähtäväksi.

Lähteet:

Itä-Suomen yliopisto: Saimaannorpan alkuperä yhä myyttisempi? Uudet tut­ki­mus­tu­lok­set yllättivät tutkijat (23.1.2023)

Suomen Luonto, Antti Halkka: Mistä tulit, saimaannorppa? – saimaannorpan alkuperä on mysteeri, ja se voi olla oma lajinsa (1.11.2023, vain tilaajille)

Artikkeli on kirjoitettu osana Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta, joka on Euroopan unionin osarahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin vain tekijöiden omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai CINEAn näkemyksiä. Euroopan unionia tai myöntävää viranomaista ei voida pitää niistä vastuussa.

Lisätietoja

Saimaannorppa-koordinaattori Kaarina Tiainen

Jaa sosiaalisessa mediassa