Huomioita Met­sä­hal­li­tuk­sen omis­ta­jaoh­jaus­lin­jauk­siin

Huomioita Metsähallituksen omistajaohjauslinjauksiin

Omistajaohjauslinjausten yhteydessä on välttämätöntä tehdä periaatepäätös valtion omistamien ja Metsähallituksen hallinnoimien arvokkaiden vanhojen ja luonnontilaisten kaltaisten metsien suojelusta. Suojelupinta-alaa tulee kasvattaa myös muutoin. Ympäristöministeriö on aiemmin esittänyt biodiversiteettistrategian päivitysprosessin yhteydessä, että tämä tarkoittaisi noin 500 000 ha lisäsuojelua.

Toinen oleellinen linjauksiin kirjattava asia on luonnonvarasuunnitelmien rooli. Luonnonvarasuunnitelmien tärkein tehtävä on päättää yhteisten metsien käytöstä. Luonnonvarasuunnitelmien tavoitteeksi kirjataan konkreettisten maankäyttöehdotusten tekeminen.

Kolmanneksi Metsähallituksella on oleellinen rooli Suomen maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Vuosien 2014-2018 välillä lähes puolet Suomen metsien nielusta oli valtion mailla. Hiilinielusta 63 prosenttia oli monikäyttömetsissä ja 37 prosenttia suojelualueilla. Vuonna 2022 monikäyttömetsien puuston hiilinielu oli laskennallisesti 9,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Hallitusohjelmassa sitoudutaan metsä- ja maaperänielujen vahvistamiseen. Linjauksiin tuleekin kirjata tavoite hiilinielujen kasvattamisesta vuoden 2034 loppuun mennessä ilmastolain mukaisen hiilinieutraaliustavoitteen saavuttamisen mahdollistamiseksi.

1. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman suoraan Metsähallitusta koskevat linjaukset :

• Valtion retkeilyalueet kootaan selkeäksi kokonaisuudeksi Metsähallituksen Luontopalveluiden alle, jolloin niitä voidaan kehittää kansallispuistojen kaltaisena brändinä. Ulkoilulaki uusitaan.
• Hallitus suojelee jäljellä olevat kansalliset kriteerit täyttävät valtion luonnontilaiset, vanhat metsät. Hallitus varmistaa riippumattoman kriteeristön valmistumisen nopealla aikataululla
• Metsähallitus hyödyntää kestävät hakkuumahdollisuudet optimaalisesti. Tavoitteena on sidosryhmien kanssa sovittujen hakkuumahdollisuuksien säilyttäminen nykytasolla tai maltillinen kasvattaminen

2. Tarvittavia muutoksia omistajaohjauslinjauksiin

• Vanhat ja luonnontilaiset metsät suojellaan osana omistajaohjauslinjauksia ja metsiensuojelupinta-alaa kasvatetaan yhteensä 500 000 hehtaarilla.
• Monimuotoisuuden huomioon ottamisella saavutettuja hyötyjä ja niiden kehitystä arvioidaan jatkossa myös seuraamalla lajistotason muutoksia Metsähallituksen hallinnoimilla mailla niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin.
• Puuston ja maaperän hiilivarastoa ja monikäyttömetsien hiilinieluja kasvatetaan vuoden 2034 loppuun mennessä ilmastolain mukaisen hiilinieutraaliustavoitteen saavuttamisen mahdollistamiseksi noin 20 prosentilla. Toimenpiteinä tulee olla erityisesti hakkuutasojen maltillistaminen, lisäsuojelu, kiertoaikojen pidentäminen, lahopuun lisääminen ja jatkuvapeitteinen kasvatus.
• Tuloutustavoitetta ehdotetaan hallitusohjelmassa jopa kasvatettavan, vaikka suunnan pitäisi olla toinen. Luonnonsuojeluliitto ehdottaa, että tuloutustavoite puolitetaan ja samalla vähennetään hakkuita reilusti.
• Peitteellisen metsänkäsittelyn pinta-alaa uudistushakkuuluonteisissa hakkuissa lisätään nykyisestä noin 25 prosentin tasosta 75 prosenttiin. Lisäystä kohdennetaan erityisesti turvemaille.
• Tehdään erillinen suunnitelma avohakkuista luopumiseksi turvemailla, missä niiden haitat vesistöille ja ilmastolle ovat suurimmat.
• Metsähallituksen hallinnoimilla mailla tehtävät ennallistamistoimet vastaavat EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteisiin
• Luonnonvarasuunnitelmien tärkein tehtävä on päättää yhteisten metsien käytöstä. Luonnonvarasuunnitelmien tavoitteeksi kirjataan konkreettisten maankäyttöpäätösten tekeminen.
  Metsähallitukselle palautuvien ja jälkikäyttötoimenpiteiden osalta Metsähallituksen vastuulla olevien turvetuotantoalueiden osalta Metsähallitus toteuttaa hiilensidontaan ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja vesien hyvään tilaan tähtääviä toimenpiteitä, joista tärkeimpiä ovat ennallistaminen, metsittäminen tai lintukosteikot.
• Metsähallituksen Luontopalveluiden rahoitusvajetta tulee paikata luonnon kustannuksella saaduilla tuloilla metsien hakkuista sekä uusiutuvan energian hankkeista.
• Metsähallituksen mailla olevissa uusiutuvan energian hankkeissa ei saa aiheuttaa luontokatoa, tulee noudattaa ei merkittävää haittaa -periaatetta (DNSH) sekä kunnioittaa saamelaisten oikeuksia. Kantoja, ainespuuta, lahopuuta tai järeitä lehtipuita ei korjata energiakäyttöön.

Lisätietoa:

Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeace Suomen ja Metsähallituksen dialogiprosessissa esiin nostetut suojeltavat kohteet ovat:
1. Luonnonmetsätyöryhmän esittämät kohteet
2. Alue-ekologiset luontokohteet ja -yhteydet. Koskee myös niitä kohteita, jotka eivät näy retkikartta.fi -kartalla, kuten

• Puolustusvoimien harjoitus- ja ampuma-alueiden alue-ekologiset kohteet
• Lajikohteet (eli esim. kotkanpesäpaikat, jotka eivät ole pelkkiä pesäpaikkoja, vaan lähes poikkeuksetta ympärillä on hehtaareista jopa kymmeniin hehtaareihin kokoinen metsäalue, joka lähes poikkeuksetta suojeluarvoiltaan tärkeä)
• Muut MH:n omilla päätöksillä metsätalouden ulkopuolella (usein tilapäisesti) siirtämät alueet (esim. erilaisten paikallis-dialogien kohteet, paliskuntien määräaikaiset sopimusalueet, lähteiden ympäristöt ja puronvarsien luontokohteet).
• Kapeat säästövyöhykkeet vesistöjen ja soiden reunoilla. (Nykytilassa ja nykyisessä metsämaisemassa nämä ovat merkittäviä ekologisia käytäviä.)
• Alue-ekologiset erityiskohteet (esim. alue-ekologisista käytävistä ei pidä poimia pois sellaisia palasia, joissa metsän laatu on esim. aiempien mäntyvaltaisilla alueilla sallittujen hakkuiden vuoksi heikentynyt).
• Ylä-Lapin suojelemattomat kohteet

Metsähallituksen ilmasto-ohjelma

Lisätietoja