Ympäristöjärjestöt pettyivät ehdotukseen metsiensuojeluohjelma METSOn jatkokaudesta: ”Suomalaiset metsänomistajat ansaitsevat parempaa”

Ympäristöjärjestöt ovat jättäneet eriävän mielipiteen esityksestä METSO-metsiensuojeluohjelman jatkokaudeksi. Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF näkevät, että METSOn seurantaryhmän esittämä ohjelmaluonnos ei vastaa Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin eikä hallitusohjelman tavoitteisiin luontokadon pysäyttämisestä. Suuren suosion saavuttaneen METSO-ohjelman avulla voitaisiin parantaa suomalaisen metsäluonnon tilaa ja vastata metsänomistajien suojeluhaluihin paljon nyt ehdotettua paremmin. Sama koskee valtion omien maiden käyttöä, mutta ehdotuksesta jäivät uupumaan itsestään selvätkin linjaukset.

“Suomalaiset haluavat metsiin lisää lintuja, lajeja ja monimuotoista elämää. Silti elämän hiipuminen metsissä jatkuu. Kehityksen kääntäminen vaatii huomattavasti nykyistä tehokkaampia toimia, mikä koskee myös METSO-metsiensuojeluohjelmaa. Nyt ehdotetulla tahdilla veisi lähes sata vuotta ennen kuin 10 prosentin suojeluaste Etelä-Suomessa saavutettaisiin. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon 2030 mennessä”, muistuttaa Liisa Toopakka Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Suuri hidaste yksityismaiden metsien suojelun edistämisessä on riittämätön rahoitus. Moni metsänomistaja, joka on tarjonnut arvometsiään suojeluun, on joutunut pettymään. METSO-kohteita on paikoin tarjolla jopa kymmenkertainen hehtaarimäärä verrattuna siihen, mihin valtio on myöntänyt rahoitusta. Ympäristöjärjestöjen mielestä onkin tärkeää, että METSOn jatkokauden ohjelmaan sisällytetään uusien korvausmallien ja rahoituskanavien kehittäminen. Työryhmän esityksestä nämä puuttuvat. 

“Suomalaiset metsänomistajat ansaitsevat parempaa. Parhaillaankin useat maanomistajat ympäri Suomen odottavat suojelupäätöstä metsästään vailla tietoa, onko korvauksia jollakin aikataululla tulossa. Jos METSO-rahoihin ei saada tuntuvaa korotusta, suojelullisesti arvokkaita metsiä päätyy hakkuisiin ja luonnon köyhtyminen jatkuu. Tarvitsemme kipeästi uusia tapoja kasvattaa rahoitusta, ja niitä on jo ideoitu paljon. Nyt pitää päästä rohkeaan toteutukseen”, kannustaa Mai Suominen WWF Suomesta.

METSO-ohjelman ytimessä ovat vapaaehtoisuus ja yksityismetsien suojelu- ja luonnonhoitotöiden rahoitus. Nyt laaditussa ohjelmaluonnoksessa on toimenpiteitä myös valtion maiden osalta, joskin hyvin köykäisesti.

“Valtion mailla metsiensuojelun edistäminen olisi kaikista helpointa. Siellä on satoja tuhansia hehtaareja vanhaa ja luonnontilaista metsää jo valmiiksi puuntuotannon ulkopuolella, Metsähallituksen omassa suojelussa. Ei tarvitse kuin vahvistaa näiden suojelu pysyväksi ja lakisääteiseksi. Tästäkään työryhmä ei pystynyt linjaamaan. Tulemme tietysti palaamaan asiaan lausuntokierroksella”, toteaa Kaisa Kosonen Greenpeacesta.

METSO-ohjelma on vakiintunut ja laajasti hyväksytty vapaaehtoisuuteen perustuva työkalu, jonka kautta vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelua sekä EU:n ennallistamisasetuksen edellyttämää metsäisten luontotyyppien tilan parantamista on tehty jo vuosia. METSO-ohjelman avulla yksityinen metsänomistaja saa korvauksen metsänsä asettamisesta suojelun piiriin.

Myös ennallistamisen tavoitteet tulisi järjestöjen näkemyksen mukaan päivittää ehdotettua nopeammin METSO-ohjelmaan.

Lisätietoja

Liisa Toopakka, monimuotoisuusasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 040 504 2989, liisa.toopakka@sll.fi

Mai Suominen, johtava metsäasiantuntija, WWF Suomi, p. 050 3224363, mai.suominen@wwf.fi

Kaisa Kosonen, ilmastoasiantuntija, p. 050 368 8488, kaisa.kosonen@greenpeace.org

Ympäristöjärjestöjen eriävä mielipide METSO-seurantatyöryhmän esitykseen

METSO-ohjelman seurantatyöryhmän näkemys jatkokaudesta