Ympäristöjärjestöjen kannanotto yhteisen kalastuspolitiikan puolesta

Älkää purkako yhteistä kalastuspolitiikkaa – hyödyntäkää sen potentiaali

Euroopan komissio valmistautuu parhaillaan arvioimaan yhteistä kalastuspolitiikkaa (YKP). Kansainväliset ympäristöjärjestöt kehottavat EU:ta ja jäsenmaita turvaamaan vakaan toimintaympäristön säilyttämällä olemassa oleva lainsäädäntö ja tehostamalla sen toimeenpanoa kestävän ja sopeutumiskykyisen kalastuselinkeinon rakentamiseksi. (1) Kaikkien toimien tulisi keskittyä tehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon nykyisen EU- lainsäädäntökehyksen puitteissa.

YKP:n toimeenpanon tehostaminen tuottaa välittömiä sosioekonomisia ja sääntelyhyötyjä. Se tuo vakautta ja ennakoitavuutta kalastajille ja rannikko- yhteisöille, ehkäisee pitkään jatkuvaa lainsäädännöllistä epävarmuutta ja mahdollistaa EU:lle kestävän kehityksen tavoitteiden nopeamman saavuttamisen.

Johdonmukainen sääntöjen täytäntöönpano voi lisätä kalastuksen taloudellista kestävyyttä samalla, kun meriympäristön tila paranee – ilman yhteisen kalastuspolitiikan täysimittaisen uudistuksen riskejä.

Käytännössä tämä tarkoittaa vähemmän institutionaalisia muutoksia, byrokratiaa ja epävarmuutta – sekä suurempaa painoarvoa konkreettisten tulosten saavuttamiselle. Todellinen haaste on kuroa umpeen kuilu YKP:n sitoumusten ja käytännön toteutuksen välillä, ei sen täydellinen uudelleensuunnittelu.

Euroopan ympäristökeskuksen tutkimus- tulokset eivät jätä epäilyksen varaa: vuonna 2020 todettiin, että ylikalastus, sivusaaliit ja elinympäristöjen heikkeneminen aiheuttavat merten biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä, ja 90 % Euroopan merialueista on ihmistoiminnan negatiivisen paineen alaisena. (2) Vuonna 2025 Euroopan ympäristökeskus totesi, että EU:ssa esiintyy edelleen ”kestämättömiä kalastustasoja” täytäntöönpanon puutteiden vuoksi. Näitä ovat mm. epäjohdonmukaisuudet poisheitettyjen saaliiden kirjaamisessa kiintiöihin, mikä estää YKP:n keskeisen tavoitteen, kestävän enimmäistuoton (MSY), saavuttamista. Nousevat lämpötilat, saastuminen ja vieraslajit pahentavat näitä uhkia entisestään ja ajavat meret kriittiseen tilaan. (3) Samanaikaisesti Maailman talousfoorumi luokittelee biologisen monimuotoisuuden häviämisen ja ekosysteemien romahtamisen – meret mukaan lukien – yhdeksi vakavimmista globaaleista riskeistä seuraavan vuosikymmenen aikana. (4)

YKP on edelleen EU:n vahvin väline tämän kehityksen kääntämiseksi. Nyt on aika täyttää sitoumukset panemalla kalastuspolitiikka täysimääräisesti ja johdonmukaisesti täytäntöön. Muussa tapauksessa vaarannamme elinolosuhteidemme, terveytemme ja taloutemme perustekijät.

Käytäntö osoittaa: tämä toimii. Sitä tarvitaan enemmän kuin koskaan

YKP on osoittautunut tehokkaaksi, siellä missä sitä toteutetaan täysimääräisesti. YKP:n tehokas toimeenpano tuottaa konkreettisia ja mitattavia hyötyjä meriympäristölle sekä yhteisöille, jotka ovat riippuvaisia terveistä kalakannoista. Siellä missä täytäntöönpano on puutteellista, kalastus on edelleen uhattuna. (5,6)

Itämeren osalta komissio on ilmaissut asian selkeästi: ”jos jäsenvaltiot eivät sovella
ja pane täysimääräisesti täytäntöön EU-lainsäädäntöä, kalakantojen elpyminen ei toteudu.” (7)

YKP:n tavoitteena on varmistaa kalastuksen pitkän aikavälin vakaus ekosysteemilähtöisen lähestymistavan ja varovaisuusperiaatteen avulla, mikä johtaa ruokahuollon turvaamiseen, rannikkokalastajien toimeentulon tukemiseen sekä kalastussektorin pitkän aikavälin kestävyyden vahvistamiseen. Keskeistä on, että YKP:n sosioekonomiset ja ympäristötavoitteet ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiaan vahvistavia. Terve meri on kannattavan kalastuksen perusta, ja kestävä kalastus on olennaista rannikkoyhteisöjen hyvinvoinnille.

Vuonna 2013 hyväksytty uudistettu yhteinen kalastuspolitiikka (YKP) oli merkittävä edistysaskel. Komission raporttien mukaan suuri osa EU:n kalastuslaivastosta on muuttunut kannattavammaksi, työn tuottavuus on kasvanut ja useiden kalakantojen tila on parantunut. (8)

Kehitys ei kuitenkaan ole ollut yhdenmukaista. Monilla alueilla täytäntöönpanon viivästyminen on hidastanut sekä ekologista että sosioekonomista edistystä. Työmarkkinatrendit korostavat tätä ristiriitaa: keskipalkat ja tuottavuus ovat kasvaneet, mutta kalastajien määrä, erityisesti pienimuotoisessa kalastuksessa, on vähentynyt, mikä heijastaa laivaston jatkuvaa keskittymistä ja rannikkoyhteisöjen heikkenemistä. (9)

Tämä osoittaa, että sääntelyn tehokkuus riippuu sen asianmukaisesta soveltamisesta. Oikeudenmukaisemmat kalastusoikeudet (17 artikla) sekä pienimuotoisen rannikko- kalastuksen pääsy rannikkovesiin ovat esimerkkejä voimassa olevista säännöksistä, jotka voivat auttaa vastaamaan haasteisiin edellyttäen, että niitä sovelletaan täysimääräisesti. Nykyisessä tilanteessa painopisteen ei tulisi olla uusien sääntöjen luomisessa, vaan olemassa olevien säännösten tehokkaan täytäntöönpanon varmistamisessa siten, että edistyksestä hyötyy koko sektori.

*Lähde: STECF Adhoc 24-01. Kalakannat, joille on saatavilla FMSY-viitearvot. Viimeisin vuosi, jolta Välimerestä on saatavilla tietoja, on vuosi 2022.
**Lähde: STECF 24-03 & 24-07. EU:n kalastuslaivaston taloudelliset tulokset (joissakin tiedoissa ei ole mukana Kreikkaa); vuoden 2023 tiedot perustuvat talousennusteisiin.

***STECF. (2023). Prellezo, R., E. Sabatella, J. Virtanen, M. Tardy Martorell ja J. Guillen (toim.), EU:n kalastuslaivaston vuotuinen talousraportti vuodelta 2023 (STECF 23-07), Ispra, Italia: Kalastuksen tieteellis-teknis-taloudellinen komitea (STECF), s. 26–27 ja liite, jossa on tiedot; Paulrud, A., N. Carvalho, A. Borrello ja A. Motova (toim.) (2015), Vuosittainen talousraportti EU:n kalastuslaivastosta vuodelta 2015 (STECF 15-07), Ispra, Italia: Kalastuksen tieteellis-teknis-taloudellinen komitea (STECF), s. 46–47, 49, 75, 80.

****Tämä tulos ei salli yksityiskohtaista vertailua, koska se jättää huomiotta palkkaerot pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien miehistöjen ja suurimuotoista kalastusta harjoittavien miehistöjen välillä sekä palkkaerot EU-maiden välillä, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Euroopan maiden välillä.

1 BirdLife International Europe and Central Asia, ClientEarth, FishSec, Oceana, Our Fish, Seas At Risk i WWF. (2021). Yhteinen kalastuspolitiikka: tehtävä ei ole vielä suoritettu. https://seas-at-risk.org/publications/common-fisheries-policy-mission-not-yet-accomplished/

2 EEA. (Euroopan ympäristökeskus) (2020). Marine Messages II, Kurssin asettaminen kohti puhtaita, terveitä ja tuottavia meriä ekosysteemiin perustuvan lähestymistavan avulla, EEA:n raportti nro 17/2019. Euroopan ympäristöviraston raportti, Kööpenhamina. https://www.eea.europa.eu/publications/ marine-messages-2/

3 EEA. (2025). Euroopan ympäristö ja ilmasto: Tietoa kestävyyden, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistämiseksi (EEA:n raportti nro 11/2025). https:// www.eea.europa.eu/en/europe-environment-2025/main-report

4 Maailman talousfoorumi. (2025). Global Risks Report 2025 (20. painos). https://www.weforum.org/publications/global-risks-report-2025/digest/

5 Euroopan komissio (2023). Yhteinen kalastuspolitiikka tänään ja huomenna: Kalastus- ja meripoliittinen sopimus kohti kestävää, tieteeseen perustuvaa,

innovatiivista ja osallistavaa kalastuksenhoitoa (COM(2023) 103 finaali). https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:52023DC0103.

6 Pew Charitable Trusts -säätiö. (2021). Johtopäätökset EU:n yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta: vaihtelevat tulokset osoittavat, mitä toimia on vielä toteutettava, jotta hallintoa voidaan parantaa. https://www.pew.org/en/research-and-analysis/reports/2021/03/lessons-from-implementation-of- the-eus-common-fisheries-policy

7 Euroopan komissio. (2024). Kestävä kalastus EU:ssa: nykytilanne ja suuntaviivat vuoteen 2025 (COM(2024) 235 final). https://eur-lex.europa.eu/ legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52024DC0235

8 Kalastuksen tieteellis-teknis-taloudellinen komitea (STECF). (2024). EU:n kalastuslaivastoa koskeva vuotuinen talousraportti vuodelta 2024 (STECF 24-03 ja 24-07), PRELLEZO, R., SABATELLA, E.C., VIRTANEN, J., TARDY MARTORELL, M. ja GUILLEN, J. (toim.), Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2024, doi:10.2760/5037826, JRC139642.

9 Kuepper, B. (2025). EU:n kalastusta muovaavat valtarakenteet – Kuinka poliittinen talous suosii teollista kalastusta pienimuotoisen ja ympäristövaikutuksiltaan vähäisen kalastuksen kustannuksella, Amsterdam, Alankomaat: Profundo, tilaajina Seas At Risk, BUND, Ecologistas en Acción ja Sciaena. https://seas-at-risk.org/publications/study-power-structures-shaping-eu-fisheries-how-the-political-economy-favours-industrial-over-small-scale- low-impact-fishing/

10 Euroopan komissio. (2025). Ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon katsaus 2025. Ympäristöpolitiikan täytäntöönpano hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi (COM(2025) 420 final).

11 ClientEarth. (2024). Yhteinen kalastuspolitiikka – arviointi: vastaus todisteiden esittämispyyntöön. https://www.clientearth. org/media/xtaigq43/clientearth_cfp-evaluation-response_september-2024.pdf

Yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpano tuo todellisia etuja säästämällä aikaa ja rahaa

Yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpano nykyisessä muodossaan on tehokkain, yksinkertaisin ja ajankäytön kannalta tarkoituksen mukaisin tapa saavuttaa mitattavissa olevia parannuksia kalastuksen säätelyssä ja merien tilassa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Kun otetaan huomioon EU toimielinten nykyinen pyrkimys sääntelyn yksinkertaistamiseen, pitkän ja epävarman lainsäädäntöprosessin aloittaminen jo valmiiksi tehokkaan asetuksen uudistamiseksi johtaisi päinvastaiseen tulokseen kuin on tarkoitettu.

YKP lainsäädäännön uudelleenavaaminen johtaisi vuosien polarisaatioon ja poliittiseen lamaantumiseen juuri silloin, kun kalastuksen säätelyä tulisi tehostaa. Uudistusprosessi venyisi vuosiksi, ja sen jälkeen kuluisi vielä vuosia, kunnes säännökset saataisiin vietyä kansalliseen lainsäädäntöön. Tänä aikana sääntöjen noudattaminen uhkaisi laamantua ja jättäisi koko alan oikeudelliseen ja hallinnolliseen epävarmuustilaan.

Tällainen tilanne jarruttaisi kaikkea kehittämistoimintaa, ja vielä aikana, jolloin tarvitaan kiireellisiä ja päättäväisiä toimia planeettamme kolmoiskriisin – luontokadon, ilmaston muutoksen ja ympäristön pilaantumisen – ratkaisemiseksi. Tähän liittyy olennaisesti myös pienimuotoista kalastusta harjoittavien kalastajien sekä rannikkoyhteisöjen sosioekonomisten olosuhteiden heikkeneminen. Alan taloudellinen keskittyminen ja kasvava resurssien niukkuus uhkaavat heidän toimeentuloa, ja vuosia kestänyt lainsäädännöllinen umpikuja vain pahentaisi tilannetta.

EU:n lainsäädännön täytäntöönpano ei ole ainoastaan EU:n perussopimuksista johtuva oikeudellinen velvoite, vaan se on myös taloudellisesti hyödyllistä ja välttämätöntä kilpailukykyisen ja vauraan EU:n varmistamiseksi Jo pelkästään EU:n ympäristölainsäädännön (kalastusta koskevia säännöksiä lukuun ottamatta) täysimääräinen täytäntöönpano voisi tuoda EU:n taloudelle 180 miljardin euron vuosittaiset säästöt terveydenhuoltopalvelujen kustannusten ja välittömien ympäristökustannusten vähenemisen ansiosta. Säännösten toimeenpanon laiminlyönti johtaa siihen, että asetettuja tavoitteita ei voida saavuttaa, mistä kärsivät ympäristön laatu, ihmisten terveys ja talous. (10)

Mitä siis tarvitaan? Integroitu työkalupakki

1. Missio on oikea: YKP:n tavoitteet ovat edelleen keskeisiä

YKP:n tavoitteiden saavuttaminen on elintärkeää kalastuksemme tulevaisuuden kannalta. Ne ovat täysin yhdenmukaisia EU:n talous-, ympäristö- ja sosiaalisten sitoumusten kanssa ja vastaavat suoraan meriin liittyviin kiireellisiin haasteisiin. Myös laajempaa poliittista kehystä, jossa yhteinen kalastuspolitiikka (CFP) toimii, voidaan vahvistaa täydentävien välineiden ja rahoitustyökalujen avulla.

2. YKP:n ja siihen liittyvien politiikkojen täytäntöönpanon ja valvonnan tehostaminen

Tarvitaan kiireellisesti selkeä ja konkreettinen täytäntöönpanosuunnitelma, joka sisältää mitattavat välitavoitteet, niille osoitetut resurssit ja vastuutahot – kuten esimerkiksi YKP:n täytäntöönpanoa koskevassa toimintasuunnitelmassa on hahmoteltu. (11)

Yksinkertaistaminen ei saisi toimia tekosyynä nykyisten ympäristötavoitteiden ja -velvoitteiden heikentämiselle. Yksinkertaistaminen voidaan saavuttaa:

1. Toimeenpanemalla jo sovittuja kansainvälisiä ja EU:n tavoitteita johdonmukaisesti, mukaan lukien vuoden 2022 maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys, YK:n avomerisopimus ja Pariisin ilmastosopimus sekä EU säädökset ja strategiat, kuten ennallistamisasetus, kalastuksenvalvonta- asetus, meristrategiadirektiivi sekä biologista monimuotoisuutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeviin strategiat.
2. luotettavan täytäntöönpanokehyksen avulla, kuten YKP:n täytäntöönpano- suunnitelmassa on esitetty.

2.YKP:n noudattamisen varmistamiseksi käytettävissä on kaksi keskeistä välinettä:

a. Äskettäin tehty muutos EU:n kalastuksenvalvonta-asetukseen, joka hyväksyttiin vuoden 2023 lopussa ja jonka tavoitteena on muun muassa helpottaa YKP:n täytäntöönpanoa, keventää tarpeetonta hallinnollista taakkaa ja edistää tasapuolisia toimintaedellytyksiä kaikissa jäsenvaltioissa.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kalastuksessa otetaan käyttöön digitaalisia välineitä, jotka tehostavat valvontaa ja helpottavat toimijoiden raportointivelvoitteiden täyttämistä. Esimerkiksi vaatimus sähköisten kalastuspäiväkirjojen pitämisestä, seurantalaitteiden käytöstä ja sähköisestä etävalvonnasta säästää aikaa, parantaa jäljitettävyyttä ja tehostaa sääntöjen noudattamisen valvontaa koko EU:ssa.

Valvonta-asetuksen uudistus tukee kalatuotteiden toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja toimijoiden tasapuolisempaa kohtelua vähentämällä manuaalisia prosesseja ja mahdollistamalla älykkäämpiä, yhdenmukaistettuja tarkastuksia. Suurin osa säännöksistä otetaan käyttöön asteittain vuosina 2026–2030, mikä varmistaa hallittavan ja koordinoidun täytäntöönpanon jäsenvaltioissa. Tämä uudistus tarjoaa päätöksentekijöille käytännönläheisen tavan vähentää hallinnollista taakkaa, tehostaa säännösten noudattamista ja modernisoida kalastushallintoa koko EU:ssa.

b. EU:n IUU-asetuksen täytäntöönpano yhdessä kalastuksenvalvonta-asetuksen kanssa ovat ratkaisevan tärkeitä sen varmistamiseksi, että kolmansista maista EU markkinoille tulevat kalatuotteet ovat samojen tarkastusten ja vaatimusten alaisia kuin EU:n kalastuslaivasto. Epäreilun kilpailun välttämiseksi tarvitaan yhtenäisiä ja tiukkoja tuontivalvontatoimia, erityisesti parantamalla jalostettujen ja säilöttyjen tuotteiden jäljitettävyyttä sekä tarkistamalla tarkemmin pyyntitodistuksia, etenkin korkean riskin maista tai maista, joille on annettu keltainen kortti. EU on yksi maailman suurimmista kalataloustuotteiden markkinoista, ja yli 70 prosenttia EU:ssa kulutetuista meren antimista on tuontituotteita. Tuonti voi olla peräisin maista, joissa ympäristö-, sosiaali- ja työelämän standardit ovat heikommat, mikä heikentää EU:n kalastuksen kilpailukykyä ja lisää kestämättömän kalastuksen riskiä, mukaan lukien laiton, raportoimaton ja sääntelemätön (IUU) kalastus sekä työntekijöiden oikeuksien loukkaukset.

3. Synergioiden luominen ja nykyisten oikeudellisten ratkaisujen hyödyntäminen – EU:n merilainsäädännöstä yhteiseen markkinajärjestelyyn ja monivuotiseen rahoituskehykseen

Uudet säännökset on jo hyväksytty. Keskittämällä ponnistukset tukivälineiden tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja kohdennettuun parantamiseen, päätöksentekijät voivat todella muuttaa tilannetta ”vedessä” ajoissa:

a. Valmistelussa olevan Ocean Act:in tulisi vahvistaa EU:n meripolitiikan yhtenäisyyttä tukemalla ekosysteemilähestymistapaan perustuvaa kalastuksen hallintaa sekä meriympäristön suojelua ja elvyttämistä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, EU:n vesillä ja niiden ulkopuolella. Ocean Act:in tulisi myös tukea kalastusalan siirtymistä kohti kestävämpiä kalastuskäytäntöjä pitkällä aikavälillä, ottaen huomioon myös kalastuksen taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus.

2. Yhteisen markkinajärjestelyn nykytilan arviointi ja mahdollinen muutos voivat auttaa parantamaan EU:n kalastusalan kilpailukykyä edistämällä reilua kilpailua ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä kaikille markkinoille saataville tuotteille. Se voi myös parantaa markkinoiden läpinäkyvyyttä ja tarjota kuluttajille tarkkoja tuotetietoja, ja lopulta lisätä kuluttajien kysyntää vastuullisesti pyydetyille EU:n kalastustuotteille.
3. Monivuotisen rahoituskehyksen muuttaminen voi auttaa korjaamaan alan rakenteellisia epätasapainoja ja tukea kalastusyhteisöjen monipuolistumista ja kestävyyttä. Tulevat investoinnit tulee suunnata ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteisiin ja samalla on poistettava haitalliset tuet. Jäsenvaltioiden tulisi myös hyödyntää täysimääräisesti käytettävissä olevat unionin varat tukeakseen kestävien kalatuotteiden tarjontaa kuluttajille. Tällaisen tuen tulisi koostua investoinneista kalakantojen elvyttämiseen sekä tehostaa viestintää ja markkinointia, jolla kannustettaisiin monipuoliseen ja kestävään kalatuotteiden kulutukseen (mukaan lukien lajit, jotka ovat helposti saatavilla mutta vähemmän kysyttyjä). Samalla tukea tulisi suunnata kalastuksen seuranta- ja valvontatekniikoiden käyttöönottoon sekä yleisen tietoisuuden lisäämiseen vastuullisesti pyydettyjen kalatuotteiden kulutuksen terveys- ja ympäristöhyödyistä.