Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Verkkouutiset / Analyysi: Hallituksen ensimmäinen puolikas oli ympäristölle takatalvi

Analyysi: Hallituksen ensimmäinen puolikas oli ympäristölle takatalvi

Sipilän hallituksen alkukausi on ollut ympäristölle kylmää kyytiä. Uusista laeista ja asetuksista useampi merkitsee ympäristölle heikompaa tulevaisuutta, Suomen luonnonsuojeluliitto arvioi analyysissään.

Kuva: Laura Kotila / Valtioneuvoston kansila (CC BY-NC-ND 2.0)

Hallitus on leikannut rajusti luonnonsuojelun rahoitusta, ja norminpurkutalkoot murentavat yleisen edun valvontaa ympäristöasioissa sekä kaventavat jokaisen kansalaisen ympäristöoikeuksia. Suomen ilmastopolitiikka ei ole kansallisesti tai EU:ssa Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaista. Suomen ja EU:n keskeiset ympäristötavoitteet karkaavat tätä menoa käsistä. Hallituksen puolivälin arvosanaksi liitto antaa 6-.

Hallitus voi kuitenkin vielä parantaa ympäristöasioita loppuaikanaan. Luonnonsuojeluliitto esittää puoliväliriiheen lisää luonnonsuojurahoja, ympäristölle ja oikeudelle omia ministereitä, ympäristöön liittyvän yleisen edun turvaamista aluehallintouudistuksessa sekä lainsäädännön ympäristöarviointien parantamista.

Biotalous kestämättömällä tasolla


Hallituksen pahin epäonnistuminen on kestämätön biotaloushuuma. Samaan aikaan, kun
metsäiset elinympäristöt ja niiden lajisto voivat huonosti, Suomessa hakataan ennätysmäärä metsiä. Ja tavoite on hakata vieläkin enemmän. Hallitus tavoittelee metsähakkuiden kasvattamista 15 miljoonalla kuutiolla vuodessa.

Suunnitelmien ja metsäpolitiikan taustalla on laskelma, jonka mukaan Suomen metsien kasvu on noin 105 miljoonaa kuutiota vuodessa (valtakunnan metsien inventointi 11). Tässä laskelmassa on mukana kuitenkin myös esimerkiksi luonnonsuojelualueet, joita ei voi hakata. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan puuntuotantoon käytettävissä olevien metsien kasvuarvio vuodelle 2020 onkin vain noin 79 miljoonaa kuutiota. Tämä ero luvuissa johtuu paitsi edellä mainitusta pinta-alaerosta, myös skenaarion laajemmasta taustadatasta sekä siitä, että nyt suunnitellut lisähakkuut aiheuttavat tulevassa kasvussa notkahduksen. Jos hallituksen tavoite 80 miljoonan kuution vuosittaisista hakkuista toteutuu, Suomessa tullaan siis hakkaamaan enemmän metsiä kuin ne kasvavat.

valiarvio_biotalous_3
Lähteet: Valtakunnan metsien inventointi (VMI11); Jari Hynynen / Luke 10.11.2016: Metsä 150, puuston vuotuinen kasvu eri skenaarioissa

Meneillään onkin hankkeita, joiden tavoitteena on saada metsät kasvamaan aikaisempaa enemmän esimerkiksi lisäojittamalla ja lisälannoittamalla. Näillä on monelta osin luonnolle haitallisia seurauksia.

Samaan aikaan hakkuutavoitteiden kovenemisen kanssa luonnonsuojelun rahoitus on romutettu. METSO-ohjelma (eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma) on käynnistetty vuonna 2008 parantamaan eteläisen Suomen metsien heikkoa suojelutilannetta. METSO- ohjelmassa metsänomistaja saa valtiolta korvausta metsien suojelusta ja hoidosta ja ohjelmaa kannattavat sekä maanomistajat, metsäteollisuus että ympäristöjärjestöt. Sipilän hallitus on kuitenkin leikannut METSO -ohjelmasta 68,4 prosenttia.

Tällä tahdilla Suomi ei saavuta keskeisiä ympäristötavoitteita, joihin se on sitoutunut niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Yli 160-vuotiaiden metsien pinta-ala puuntuotannon maalla on vähentynyt hakkuiden seurauksena 42 prosenttia viimeisen 15 vuoden aikana. Tällä menolla moni metsälaji ja vanhat metsät tulevat katoamaan.

Ilmastopolitiikka ei ole linjassa Pariisin sopimuksen kanssa


Hallituksen aloitteesta Suomi allekirjoitti Pariisin ilmastosopimuksen. Sopimuksen hyväksyminen ja sen tavoitteet ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi antoivat toivoa poliittisesta suunnanmuutoksesta. Hallituksen ilmastopolitiikka ja sen energia- ja ilmastostrategia eivät hyvistä yksittäisistä aloitteista huolimatta vastaa Pariisin ilmastosopimuksen kutsuun. Sitran tilaaman tutkimusarvion mukaan Suomi ei näillä tavoitteilla tee omaa reilua osuuttaan ilmastotalkoissa.

Ylikorostunut metsien käyttö vesittää Suomen todelliset päästövähennystavoitteet, koska lisähakkuiden seurauksena metsien hiilinielu pienenee rajusti. Näin ollen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarkoitetut päätökset vievät meitä kauemmas tavoitteesta. Arviota hallituksen laatimasta energia- ja ilmastostrategiasta heikentää myös se, että haitallisen turpeen käyttö uhkaa kasvaa ensi vuosikymmenellä. Hallitus on pyrkinyt parantamaan kompastelevan turveteollisuuden edellytyksiä jatkamalla energiaturpeen verotukea sekä pidentämällä pienten ja keskisuurten turvetuotantoalueiden hakuaikaa ympäristöluvalle.

valiarvio_ilmasto_3
Kuvassa tarkasteltu Suomen päästöjä ilman LULUCF-sektoria ja punaisessa katkoviivassa huomioitu lisäksi LULUCF-sektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsät) ennustettu nettomuutos vuoteen 2014 verrattuna. Lähteet: Tilastokeskus 2016: Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2005, VNK 2017: Energia- ja ilmastostrategian vaikutusarviot: Yhteenvetoraportti; Climate Analytics 2016: What does the Paris Climate Agreement mean for Finland and the European Union?

Suomen hallituksen ilmastopolitiikka on myös kansainvälinen huolenaihe. EU:ssa Suomi edistää EU:n ilmastopolitiikan uskottavuutta heikentävien joustokeinojen käyttöä ilmastopolitiikassa ja lobbaa aktiivisesti sääntöjä, jotka ohittaisivat metsien muuttuvan käytön todelliset ilmastovaikutukset.

Lisäksi Sipilän hallitus on lopettanut päästökaupan huutokauppatulojen ohjaamisen ilmasto- ja kehitysrahoitukseen. Huutokauppatulot ohjataan teollisuudelle kompensoimaan päästökaupan kustannuksia, jolloin se paisuttaa ympäristölle haitallisia tukia.

Norminpurkutalkoot tuhoavat Suomen ympäristöhallintoa


Hallituksen ympäristöä koskevat päätökset ovat sisältäneet useita ympäristöllisten menettelyjen 
heikennyksiä. Tämä norminpurku johtaa välillisesti ympäristön tilan heikkenemiseen.

Hallituksen ajamat norminpurkutalkoot murentavat vuosikymmenien aikana rakennetun ympäristöhallinnon pohjaa. Lainsäädäntöön on tehty paljon yksittäisiä muutoksia, jotka ovat yhteisvaikutuksiltaan ympäristön kannalta haitallisia. Yleisen edun valvontaa on heikennetty yksityisten etujen suosimiseksi.

valiarvio_kaavoitus_2

Kaavoituksessa ja rakentamisessa valtion käsiä sidotaan kovaa vauhtia

Vuonna 2016 ympäristöministeriöltä poistettiin maakuntakaavojen vahvistustehtävä, mikä heikentää maakuntakaavojen lainmukaisuuden valvontaa. Samana vuonna kaikki rakentamisen poikkeusluvat siirtyivät ELY-keskuksilta kunnille: lainmukaisuuden valvonta vaikeutui ja hallitsematon rantarakentaminen saattaa lisääntyä.

Keväällä 2017 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä valtion viranomaisen tehtäviä rajataan lisää: Kuntien kaavoitusta koskeva ELY-keskusten ohjaustehtävä poistetaan kokonaan ja niiden valitusoikeutta rajataan merkittävästi. Tämä voi johtaa kaavoituksen laadun ja  lainmukaisuuden valvonnan heikennykseen.

Lisäksi lakiin tehtiin paljon pienempiä muutoksia. Kunta voi jatkossa hyödyntää yleiskaavaa rakennuslupien myöntämiseen aiempaa laajemmin ja ympäristövaikutuksiltaan merkittävienkin kaavojen hyväksyminen voidaan siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Lisäksi asemakaavalla voidaan ohittaa vanhentuneeksi katsottava yleiskaava, asemakaava voidaan hyväksyä vaiheittain, vapaa-ajan asunnon voi muuttaa pysyvään asuinkäyttöön aiempaa helpommin, vähittäiskaupan suuryksiköiden rajoitukset kevenevät ja maisematyölupaa puiden kaatamiseen ei enää tarvita uusien yleiskaavojen M-alueilla. Yhdessä nämä muutokset heikentävät kaavoituksen ja rakentamisen suunnitelmallisuutta ja vaikeuttavat päätösten valvontaa.

Tulossa oleva maakuntauudistus puolestaan siirtää kaikki loputkin valtion kaavoitukseen liittyvät tehtävät maakunnille. Luonnonsuojeluliiton infovideo maakuntauudistuksen luontovaikutuksista löytyy täältä: www.sll.fi/maakuntauudistus

Kansalaisten ja järjestöjen toimintaa vaikeutetaan

Ympäristön hyvinvointia valvovien kansalaisten ja järjestöjen toimintaa on vaikeutettu huomattavasti. Valitusmaksut ovat moninkertaistuneet: maksut ovat nousseet hallinto-oikeudessa 90 eurosta 250 euroon ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 250 eurosta 500 euroon. Näyttää myös siltä, että valituslupajärjestelmä otetaan käyttöön kaikissa ympäristöasioissa. Muutokset vaikeuttavat kansalaisten ja järjestöjen toimintaa.

Lainsäädännön valmistelu heikkoa

Syitä heikkoon ympäristölainsäädäntöön ovat ympäristöllisesti kunnianhimoton hallitusohjelma, kiire ja valmistelun riittämättömät voimavarat. Kaiken tämän lisäksi Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus vuodelta 2016 osoittaa, että ympäristövaikutusten arviointi on lainvalmistelussa heikkoa ja sillä lähinnä vain oikeutetaan jo ennalta valittu ratkaisu, eikä aidosti arvioida eri sääntelyvaihtoehtoja. Lainsäädännössä on siis isoja ongelmia aina valmistelun puutteista päätösten laillisuusvalvontaan asti.

Joitain myönteisiäkin päätöksiä


Hallitus teki joihinkin säädöksiin myös parannuksia varsinkin kautensa alussa. Jotkut muutokset olivat kuitenkin edellisen hallituksen aloittamia, kuten tuulivoiman meluasetus ja törkeän luonnonsuojelurikoksen lisääminen rikoslakiin. Monet muutokset johtuvat kansainvälisistä sopimuksista tai EU:sta. Sellaisia ovat esimerkiksi geenivaralaki, vieraslajilaki, merialuesuunnittelun aloittaminen ja ympäristövaikutusten arviointilain muutokset.

Hallituksen hyviä päätöksiä ovat myös Hossan kansallispuisto, Ärjänsaaren suojelu ja kalatiestrategian rahoitus. Lisäksi on hyvä, että hallitus on säilyttänyt ympäristöhallinnon keskeiset rakenteet, kuten itsenäisen ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen luontopalvelut.

Uusiutuvan energian osalta hallituksen kärkihankerahoitus on kohdentunut hyvin, ja hallitus on osittain edistänyt ekologisen verouudistuksen mukaisia päämääriä nostaessaan veroja: Tupakka- ja jäteveroa sekä lämmitys-, voimalaitos-, polttoneste- ja työkonepolttoaineiden verotusta on korotettu.

Myös kansainvälisissä kokouksissa ja Itämeri-asioissa hallitus on ollut edistyksellisempi kuin kotimaassa. 

Luonnonsuojeluliiton suositukset puoliväliriiheen


Luonnonsuojeluliiton mielestä Sipilän hallitus voi vielä parantaa ympäristöasioita jäljellä olevana toimikautenaan.

Luonnonsuojelurahat tulee palauttaa vähintään vuoden 2015 tasolle (noin 18 miljoonasta 48 miljoonaan euroon), josta METSOn osuus olisi noin 18 miljoonaa euroa. Ehdotettua noin 60–65 miljoonan euron lisätukea ei tule myöntää uusille biojalostamoille tai sellutehtaille, ja tuettaville investoinneille tulee asettaa energiatehokkuuden minimitaso. Lisäksi tulee rajata pois biotalouden riskialttiit raaka-aineet kestävyyskriteereillä sekä varmistaa ilmastokestävyys laskentasäännöillä (LULUCF), jotka tuovat näkyviin metsien käytön muutoksen ilmastovaikutuksen eivätkä vesitä muita ilmastotoimia.

Hallitus on luvannut tarkastella puoliväliriihessä paisuneita yritystukia, joista monet ovat ympäristölle haitallisia. Hallituksella onkin näytön paikka. Ainakin energiaintensiivisen teollisuuden ja maatalouden energiaverojen veronpalauksesta pitäisi luopua ja turpeen verotukea tulisi suunnitelmallisesti vähentää.

Sipilän hallituksessa kahdella ministerillä on ollut kaksi ministeriötä hoidettavanaan. Kokemus osoittaa, että kahden ministeriön ministerien työmäärä on liian suuri. Tehtäviin liittyy myös eturistiriitoja. Luonnonsuojeluliiton mielestä ympäristöministeriölle ja oikeusministeriölle tarvitaan omat erilliset ministerit.

Maakuntauudistuksen yhteydessä on varmistettava kala- ja vesiasioiden yleisen edun valvonta sekä maakuntien kaavoitustehtävistä vastaavan toimielimen riittävä itsenäisyys. Myös valtion lupa- ja valvontaviranomaisen laillisuusvalvonta ja valitusoikeus tulee varmistaa kaavoituksen osalta.

Lainvalmistelun laadun parantaminen on tärkeää. Lakihankkeiden ympäristövaikutusten arvioimista tulee parantaa muun muassa täydentämällä lainsäädännön arviointineuvostoa ympäristöosaajilla.  Jos lakihankkeen ympäristövaikutukset ovat kielteiset, siitä pitää voida luopua vaikka se merkitsisi hallitusohjelmasta poikkeamista. Ympäristölainsäädännön lisäheikennyksistä, kuten esimerkiksi kaavoitusta ohjaavien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden karsimisesta, tulee luopua.


Lisätietoja

Harri Hölttä, puheenjohtaja, p. 040 722 9224, harri.holtta(a)sll.fi
Otto Bruun, suojeluasiantuntija (ilmasto ja energia), p. 040 631 399, otto.bruun(a)sll.fi
Paloma Hannonen, suojeluasiantuntija (luonnonsuojelu, metsät ja suot), p. 050 532 3219, paloma.hannonen(a)sll.fi
Pasi Kallio, ympäristölakimies, p, 040 671 9555, pasi.kallio(a)sll.fi
Tapani Veistola, erityisasiantuntija, p. 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi