Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Verkkouutiset / 100 luonnonsuojelutekoa vuodelta 2017

100 luonnonsuojelutekoa vuodelta 2017

100 luonnonsuojelutekoa vuodelta 2017

Kuvassa Luonnonsuojeluliiton vapaaehtoisia, luottamushenkilöitä
ja työntekijöitä syyspäivillä Valkeakoskella. Kuva: Jukka Eskelinen

Kokosimme 100-vuotiaan Suomen kunniaksi 100 luonnonsuojelutekoa – ne kaikki ovat Suomen luonnonsuojeluliiton, sen piirien ja yhdistysten tämän vuoden 2017 aikaansaannoksia! Ja tämäkin lista on vain ote aikaansaavan järjestön työlistasta. Kiitos kuuluu vapaaehtoisten ja työntekijöiden lisäksi kaikille jäsenille ja tukijoille, joita ilman ei olisi Luonnonsuojeluliittoa.

 

  1. Mustionjoki Luontohelmi-luontoretki100 luontohelmeä

    Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Luonnonsuojeluliitto esitteli 100 ainutlaatuista luontohelmeä. Iso osa luontohelmistä on suomalaisille tuntemattomia uusia elämyksiä. Helmien joukossa on myös tuttuja luontokohteita, joiden luonnontilaa uhkaa muutos. Helmikohteissa järjestettiin huikeita tapahtumia ja niiden suojelun puolesta tehtiin töitä. Joitakin suojeluvoittoja jo on nähtiin, ja tuloksia nähdään lisää seuraavien vuosien aikana. Näitä on listattu enemmän kohtaan 40-95.

  2. Yli 1800 tapahtumaa ja retkeä

    Järjestimme 100-vuotiaan Suomen kunniaksi yli 1000 luontotapahtumaa. Veimme yli 30 000 suomalaisia luontoon. Luontohelmikohteissa järjestettiin poikkeuksellisen hienoja ja luovia kulttuuritapahtumia eri puolilla Suomea.

  3. Suomi sai kansallisperhosen

    Kuva: Marianne NiemeläSuomi sai uuden kansallislajin, kansallisperhosen. Olimme mukana järjestämässä äänestystä, jossa voittajaksi selviytyi pieni, sinivalkoinen paatsamasinisiipi. Yhteensä ääniä annettiin huimat 36 500 kappaletta. Yksi äänestäjä kuvasi paatsamasinisiipeä sanoin ”Kuin pieni koru Pohjolan luonnon keskellä”.

  4. Vapaan Kemijoen puolesta

    Pidimme tiukasti Kemijoen puolia. Entisen mahtavan lohijoen viimeistä vapaata virtaa uhkaa Soutajat matkalla Vanttauskoskelta Oikaraisiin vapaan Kemijoen puolesta järjestetyssä soututapahtumassa.Sierilän vesivoimalaitos. Järjestimme heinäkuussa Vapaan Kemijoen puolesta soudun ja Sieriniemen siunaus -tapahtuman. Teimme lajikartoituksia ja todensimme voimalaitoksen uhkaamalta alueelta monia uhanalaisia lajeja. Alueelta löytyi raakku eli jokihelmisimpukka. Tiedotimme, tapasimme virkamiehiä ja poliitikkoja ja neuvottelimme Kemijoen puolesta.

  5. Metsien puolesta

    Kaarresalon arvokasta, hakkuiden uhkaamaa metsää. Kuva: Jyri MikkolaViime vuodet ovat olleet metsiensuojelun kannalta vaativia biotaloushuuman vallattua Suomen. Puolustimme hakkuiden uhkaamia metsiä Kainuussa, Keski-Suomessa ja eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Oulujärven saarien hakkuista on mennyt toimenpidekieltopyyntö ELY-keskukselle, valitus annetusta päätöksestä hallinto-oikeudelle ja edelleen korkeimmalle hallinto-oikeudelle sekä yhteensä lukuisia maastoselvityksiä, kuvia ja karttoja. Hakkuista on tiedotettu ja kerrottu sosiaalisessa mediassa. 

    Metsähallitus teki kulttuurihistoriallisesti ja luonnontilaltaan arvokkaalla Vienan reitillä avohakkuun vanhoihin metsiin talvella 2017. Tässä hakkuussa kantoja ei nostettu eikä maata muokattu. Kuva on otettu elokuussa 2017.Kerroimme erityisesti sosiaalisessa mediassa biotalouden uhkista luonnon monimuotoisuudelle ja ilmastolle. Videosarja tavoitti sosiaalisessa mediassa kymmeniä tuhansia ihmistä. Nostimme julkisuuteen Suomen ajaman hiilinielulinjan ongelmallisuuden ja olimme yhteydessä europarlamentaarikoihin EU:n LULUCF-äänestyksessä.

    Luonnonsuojeluliitto julkaisi politiikkasuosituksen Kestävä biotalous luonnon ja ilmaston ehdoilla seminaarin yhteydessä tammikuussa. Syksyllä järjestettiin biotalousseminaari Mikkelissä ja joulun alla seminaari jatkuvasta kasvatuksesta Helsingissä.

    Luonnonsuojeluliitto jakoi kunnanvaltuutetuille aloitepohjan kunnan avohakkuuttomuuteen. 

  6. Suovetoomus

     Kuva: Hanna SavisaariJulkaisimme suovetoomuksen: soidenpuolesta.fi. Vaadimme, että viime metreillä pysäytetty soiden suojeluohjelma on toteutettava loppuun, että turpeen kaivaminen soista on lopetettava vuoteen 2025 mennessä ja että metsätalouden ojitusten tukeminen valtion budjetista on lopetettava. Kerroimme videoiden avulla sosiaalisessa mediassa soidensuojelun tilanteesta. Allekirjoituksia tuli hetkessä tuhansia.

    Kärkenä viestimme valtakunnallisesti arvokkaan Kaitasuon kohtalosta. Se on soidensuojelun täydennysohjelmaehdotuksen ensimmäinen suo, joka päätyy turpeenottoon. Veimme palan Kaitasuota ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle muistuttamaan suoluonnon tilanteesta.

  7. Saimaannorpan vuoksi

    Kuva: Lasse KurkelaLuonnonsuojeluliiton kolaamasta neljästä apukinoksesta kolmessa oli saimaannorpan pesä eteläisellä Saimaalla viime talvena. Kahdessa oli syntynyt kuutti. Saimaannorpan kuutteja syntyi myös tekopesiin.
    Luonnonsuojeluliitto jakoi tänäkin vuonna nielurajoittimia ja norpalle turvallisia katiskoja, minkä ansiosta vääränmalliset katiskat ovat vähentyneet. Kanta kasvoi vähän. Luonnonsuojeluliitto tiedotti norpan puolesta, sillä kun välitavoite 400 norppaa lähenee, pitää muistaa, että norppa on turvassa vasta, kun kanta on turvallisella tasolla, mikä on moninkertainen määrä nykyiseen verrattuna.
    Norppalähettilästyössä kohdattiin kevään aikana 3000 lasta ja kesällä järjestettiin norppaleiri.
    Kolme norppasaarta suojellaan virallisesti Saimaalla. Suojeltavat saaret sijaitsevat Puumalassa, Savonlinnassa ja Punkaharjulla. Liitto hankki nyt suojeltavat saaret omistukseensa lahjoitusvaroin alunperin jo 80- ja 90-luvuilla. 

     

    Muita työn tuloksia ja suojelutekoja

Vaikka tämä lista on pitkä, on siihen koottu vain esimerkkejä tämän vuoden saavutuksista. Luonnonsuojeluliitto onkin tänäkin vuonna todettu eri selvitysten mukaan aktiivisimmaksi ympäristöjärjestöksi. Luonnonsuojeluliitto lobbaa luonnosta puolesta erityisesti eduskunnassa ja ministeriöissä.

  1. Luonnonsuojeluliitto teki kuntavaalityötä ja monia ympäristömyönteisiä kuntavaaliehdokkaita meni läpi. Monen kunnan strategiaan saatiin Luonnonsuojeluliiton ajamia teemoja läpi, esimerkiksi Helsingissä.

  2. Luonnonsuojeluliitto oli mukana ideoimassa Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaa ja tiedotti siitä vuoden aikana. Luonnonsuojeluliiton piirit, jäsenet ja työntekijät osallistuivat omilla suojelulahjoituksillaan kampanjaan ja innoittivat kuntia lähtemään mukaan. Luonnonsuojelun säätiö suojeli esimerkiksi 159 hehtaarin Kivisuon Utajärven ja Muhoksen rajamailla sekä 210 hehtaaria metsä- ja suoerämaita Pohjois-Pohjanmaalla Muhoksen ja Siikajoen kunnissa. Valtio tuplaa yksityisten tekemät lahjoitukset.

  3. Hyviä uutisia saatiin tiedon avoimuuden ja kansalaisen oikeuksien kannalta, kun Valtioneuvosto hyväksyi Luonnonsuojeluliiton ajaman metsätietojärjestelmää koskevan lakimuutoksen, joka takaa että metsätieto on jatkossa julkista.

  4. Luonnonsuojeluliitto ja Korkeasaari toivat yhden maailman uhanalaisimmista sammakoista kultamantellan Suomeen osana Madagaskar-hanketta. Luonnonsuojeluliiton kehitysyhteistyöhanke Torotorofotsy sai jatkoa vuosille 2017–2020. Hankkeen jatkokaudella keskitytään rakentamaan kestäviä toimintatapoja Madagaskarin merkittävän kosteikkoalueen ja siellä elävien uhanalaisten lajien suojelemiseksi yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa.

  5. Luonnonsuojeluliitto selitti mitä sote tarkoittaa luonnon kannalta. Maakuntauudistuksen vaikutuksia luontoon pyöriteltiin animaation keinoin. Kiitosta monimutkaisen asiakokonaisuuden konkretisoimisesta tuli myös virkamiehiltä.

  6. Suomen luonnon päivänä nostettiin lippu salkoon luonnon puolesta. Suomi oli tiettävästi ensimmäinen maa, joka liputti luonnon puolesta. Käytännölle yritetään saada jatkoa.

  7. Luonnonsuojeluliitto julkaisi Vesistö-oppaan osana Freshabit-hanketta. Vesistölähettiläät aloittivat toimintansa.

  8. Ympäristöjärjestöt ovat yhdessä vuosien aikana keränneet tietoja maamme arvokkaista luontoalueista. Tänä vuonna tietoja saatiin yhdelle kartalle osoitteeseen www.metsakartat.fi

  9. Suomenselän ja Maanselän soisiin metsämaisemiin on rakennettu SuoMaa-hankkeen tuella 50 tekopesää maakotkille. Nyt jo kolme pesää on otettu niistä käyttöön. Kahdessa pesässä syntyi jo poikasiakin, yhteensä kolme. Tämä lupaa hyvää. Uhanalainen maakotka tekee varovaista paluutaan eteläiseen Suomeen, josta se aikana häädettiin.

  10. Luonnonsuojeluliitto julkaisi uuden työkalun luontoselvitysten tason arviointiin. Helppotajuinen tarkistuslista auttaa havaitsemaan mahdolliset puutteet vaikkapa kaavoitusta varten tehdyistä luontoselvityksistä.

  11. Monet virtavesihankkeet etenivät. Mustionjokella pidettiin Uudenmaan piirin luontohelmiseminaari. Uudenmaan piiri tuki myös Tikkurilankosken osittaista purkua lausunnollaan lokakuussa. Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmä ja Suomen luonnonsuojeluliitto järjestivät keväällä seminaarin ”Virtavesiemme ja vaelluskalojemme tulevaisuus”. EKOenergia ja Luonnonsuojeluliitto järjesti syksyllä Kalatieseminaarin osana FRESHABIT-hanketta.

  12. Luonnonsuojeluliiton eri tasojen pitkään ajama Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden päivittäminen eteni, kun ELY-keskus pisti kevättalvella hakemuksen AVIin.

  13. Lohelle tärkeä Tenojoki-sopimus saatiin läpi. Suomen Itämeren kalastusta koskeva lohiasetusta parannettiin mm. Luonnonsuojeluliiton vaikuttamistyön ansiosta.

  14. Hossan kansallispuisto avattiin ja saatiin läpi niin, että ulkopaikkakuntalaisten pienriistan metsästys estettiin, mikä on tärkeä asia kansallispuistoverkostollemme. Kansallispuisto tuo uusia metsäalueita suojeluun. Puisto on Luonnonsuojeluliiton vanha esitys – kuten suurin osa kansallispuistoistamme!

  15. Valtion luonnonsuojelualueiden perustaminen valmistui Itä-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla sisältäen mm. Kemihaaran suot. Monet alueet perustuivat Luonnonsuojeluliiton, piirien ja yhdistysten aloitteisiin vuosien varrella.

  16. Suomi hyväksyi elohopeasopimuksen, mitä Luonnonsuojeluliitto on tukenut.

  17. Valtio osti UPM:ltä Ärjänsaaren suojelualueeksi. Liitto ja piiri ovat olleet mukana tekemässä työtä Ärjän puolesta.

  18. Kaivosteollisuuden ympäristöhaittoja yritettiin vähentää monin keinoin. Rovaniemellä järjestettiin kaivosseminaari. Luonnonsuojeluliitto esimerkiksivalitti Hannukaisen kaivospiiripäätöksestä ja tiedotti asiasta.

  19. Uhanalaisten lajien toimintaohjelmaan tuli monia Luonnonsuojeluliiton esityksiä.

  20. Budjettiriihi toi lisää rahaa luonnonsuojelulle: mm. METSO-ohjelmalle, vesistöille, vaelluskaloille, Metsähallituksen luontopalveluille ja fossiilisten lämmityspolttoaineiden verotusta nostetaan. Luonnonsuojeluliitto kirjelmöi ja lobbasi.

  21. Karhun hoitosuunnitelma on edellistä parempi. Luonnonsuojeluliitto lausui ja keskusteli valmistelijoiden kanssa.

  22. Luontosuhde nousi keskusteluaiheeksi. SuomiAreenalla Luonnonsuojeluliiton koolle kutsumaan keskusteluun Suomen luontosuhteesta osallistuivat hyvinvointivalmentaja Jutta Gustafsberg, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä, enkelisijoittaja Markku Kaloniemi, elokuvatuottaja Marko Röhr sekä energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Puheenjohtajana toimi Ylen luontotoimittaja Minna Pyykkö.

  23. Luonnonsuojeluliiton kustantama Suomen Luonto -aikakauslehti valitsi vuoden turhakkeeksi fleecen. Valinta herätti paljon keskustelua ja nousi mediassa esiin.

  24. Luonnonsuojeluliitto teki tärkeää yhteistyötä järjestöjen, Ylen ja virkamiesten kanssa ja auttoi mm. monia kampanjoita. Olimme esimerkiksi mukana Ylen Miljoona linnunpönttöä -kampanjassa viestimällä, järjestämällä linnunpönttötalkoita ja ripustamalla pönttöjä puihin. Kampanja ylitti komeasti tavoitteensa – runsaassa vuodessa pönttöjä rekisteröitiin yli 1,3 miljoonaa. Luonnonsuojeluliitto oli mukana myös esimerkiksi Ekopaasto- ja Bongaa linnunrata -kampanjoissa.

     

    EU-työn tuloksia

Luonnonsuojeluliiton EU-työ on aktiivista. Luonnonsuojeluliiton Jouni Nissinen siirtyi johtoon Euroopan ympäristötoimisto EEB:ssä (European Environmental Bureau). Jo viime vuonna hän toimi rinnakkaispuheenjohtana. Moni listan kohdista on peräisin erityisasiantuntija Tapani Veistolan työlistalta.

  1. Yva-lakia uudistettiin keväällä EU:n parannettua sitä koskevaa direktiiviä. Luonnonsuojeluliitto oli mukana ympäristöministeriön työryhmissä koko direktiivin ja lain valmistelun ajan.

  2. Euroopan parlamentissa puhdas ruoka ja luonto voittivat glyfosaatin ja kadmiumin. Euroopan ympäristöjärjestö EEB kärjessä, Luonnonsuojeluliitto mukana maatalousryhmän jäsenenä jakamassa viestiä.

  3. EU:ssa ympäristöhuoli korostui yhteisen maatalouspolitiikan kuulemisessa – noin 80 % komission nettikyselyn kannanotoista tuki ympäristöjärjestöjen Living land -kampanjaa. SLL ja EEB mukana.

  4. EU:n luonto- ja lintudirektiivejä ei pilattu vaan EU:lle saatiin sen toimeenpanoa tehostava toimintaohjelma. Luonnonsuojeluliitto ja EEB lobbasivat ja tiedottivat.

  5. Itämeren vuoden 2018 lohikiintiöitä leikattiin lokakuussa komission esitystä pienemmiksi EU:n neuvostossa lokakuussa. Luonnonsuojeluliitto oli ajanut asiaa puoli vuotta lukuisilla lausunnoilla, kokouksilla ja lobbauksella.

  6. Vieraslajien luetteloa täydennettiin EU:ssa, nyt ovat mm. kaikki jättiputket EU:n listalla.

  7. Vieraslajeja ehkäisevä painolastivesiyleissopimus tuli voimaan syyskuussa. Luonnonsuojeluliitto on ajanut sen ratifiointia ilman poikkeuksia vuosikausia. Suomen hyväksyminen laukaisi sopimuksen voimaantulon maailmanlaajuisesti

  8. EU:ssa EEB voitti isojen polttolaitosten BREF-äänestykseksen. Suomi äänesti lobbauksestamme huolimatta Saksan yms. Kanssa hiilen ja turpeen löysempien sääntöjen puolesta, mutta jäsenmaiden enemmistö oli ympäristön puolella. Isojen polttolaitosten BAT-säädökset tiukkenevat jatkossa ja moni laitos joutuu päivittämään ympäristölupansa uusien tiukempien ehtojen mukaiseksi Suomessakin lähivuosina.

  9. EU:ssa ympäristömeludirektiivi selvisi REFIT-terveystarkastuksesta eikä sitä pureta vaan täytäntöönpanoa tehostetaan.

  10. Komissio esittää uhanalaisen ankeriaan pyynnin lopettamista EU:ssa. Suomen luonnonsuojeluliitto on jo vuosia vaatinut EU:lta toimia ankeriaan suojelemiseksi.

     

    Paikallisia saavutuksia

Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisverkosto on vertaansa vailla. 15 piiriä ja noin 160 paikallisyhdistystä ja niiden vapaaehtoiset järjestivät vuoden aikana yli 1000 tapahtumaa ja retkeä, valitsivat 100 Suomen luontohelmeä ja pitivät niiden puolia ja tekivät töitä lähiluonnon puolesta lukuisin eri tavoin. Tähän listaan on koottu vain esimerkkejä vuoden aikana tehdystä työstä.

  1. 100 luontohelmeä -hanke ja sen itsenäisyyden juhlavuoden status on vauhdittanut monia pitkällisiä, paikallisia suojelukampanjoita ja kirvoittanut myös joitakin uusia. Tärkein vaikutus on ollut siinä, että muutkin ihmiset ovat huomanneet arvokkaiden luontokohteiden olemassaolon eli lisää painetta on syntynyt. Useissa kohteissa pitkä prosessi on kesken ja suojeluehdotus jäissä kuten Oulun Sanginjoella, jossa suojeluvastaisuus pysyttelee kaupunginhallituksessa yhden äänen enemmistöllä. Joissakin on saatu pieniä erävoittoja kuten Pirkanmaan Eräpyhässä, jossa osa kohteesta on kunnan ehdotuksesta tulossa suojeluun. Pohjois-Pohjanmaan Iijoella, Muhoksen soilla ja Haukiputaan saaristossa on otettu pieniä askeleita parempaan. Kainuun Vienan reitin suojelu toivottavasti etenee valtakunnallisen maisematyöpalkinnon (Maa- ja kotitalousnaiset) myötä. Voittoja luontohelmikohteista on tähän mennessä kirjattu Ärjänsaari Kainuussa ja Espoon Keskuspuiston suojelun eteneminen.  

  2. Monia susien tappolupahakemuksia saatiin piirien ja yhdistysten lausunnoilla nurin mm. Uudellamaalla, esim. Salo-Raasepori -lauman lisälupa keväällä hylättiin. Etelä-Karjalan piiri valitti suden tappamista koskevasta poikkeusluvasta, ja Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi luvan. Se oli ensimmäinen tuomioistuimen ratkaisu ns. “sosiaalisista poikkeusluvista”. Se voi vaikuttaa tämän talven lupiin niitä vähentävästi tai ainakin perustelujen vaatimuksia korottavasti.

  3. Turpeenottoluvia kaadettiin. Yksi esimerkki suovoitoista sijoittui Keski-Suomen Saarijärvelle, jossa Korsnevalle ei annettu lupaa turpeenkaivuuseen. Melkein puolitoista neliökilometriä (142,9 ha) säästyi. AVIN hylkäävän päätöksen perusteina olivat lähtökohtaisesti vesiensuojeluasiat: kaivu olisi nostanut kuormitusta valuma-alueella 4,8 %.

  4. Etelä-Häme: Hämeenlinnan kaupunginhallitus hyväksyi marraskuussa Hämeenlinnan luonnonsuojeluyhdistyksen aloitteen Rengon Valajärvessä sijaitsevan Koivusaaren rauhoittamisesta. Hämeenlinnan omistama rakentamaton saari on 60 aaria lähes koskematonta metsää.

  5. Etelä-Karjala: Kolmivuotisen ympäristökasvatushankkeen “Lapset ulos oppimaan” ensimmäinen lukuvuosi 2016-2017 oli onnistunut; 1–16-vuotiaiden lasten osallistumiskertoja luontotunneille ja luontokesäkerhoihin kertyi noin 8600. Hankkeessa tarjoillaan luontotuntien ohessa opettajille ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle vinkkejä luontotuntien järjestämiseksi.

  6. Etelä-Karjala: Lappeenrannassa Saimaan kanavan reunametsiä (yli 100 ha) ollaan saamassa suojelun piiriin, kun Liikenneviraston hallinnassa olevat maat ovat siirtymässä MH:lle suojelutarkoituksiin.

  7. Etelä-Savo: Pipolätkällä ilmastoneuvotteluihin. Ilmastoneuvottelut luokassa on kehitetty Mikkelissä syksyllä 2017 pelastetaan pipolätkä -turnauksen tuotolla. Hankkeen on toteuttanut Etelä-Savon piiri. Ilmastoneuvottelut pilotoitiin neljässä yläkoulussa, kahdeksassa eri luokassa.

  8. Etelä-Savo: Mikkelissä järjestettiin Biotalouden vaikutus ilmastonmuutokseen -seminaari marraskuussa. Seminaariin osallistui yli 90 henkilöä. Seminaarissa keskusteltiin mm. metsien käytön ilmastovaikutuksesta, Etelä-Savon metsien käytöstä, ilmastomuutoksen hillinnästä ja varautumisesta Etelä-Savossa sekä maaperän ja ojitusten vaikutuksista metsämaan hiilivarastoihin.

  9. Etelä-Savo: Luonnonsuojelun mallitila Vihtarissa aloitti toden teolla toimintansa. Vihtarissa järjestettiin tapahtumia ja kerrottiin luonnonsuojelun käytännön työstä. Lampaat ja lammaspaimenviikot alkoivat osana alueen maiseman ja perinnebiotooppien hoitoa.

  10. Kainuu: Kajaanin kaupungin metsätaloussuunnitelma 2016-2025: tärkeitä metsäalueita irrotettiin yhdistysten yhteisaloitteen mukaan erillissuunnitteluun. Paikalliset aktiivit ja valtuutetut tekivät paljon työtä, että metsälaki ja luontoarvot otetaan metsäsuunnitelmassa kunnolla huomioon. Luonnonsuojeluliiton Kajaanin yhdistys, yhdessä asukasyhdistysten kanssa, kutsui päättäjiä maastokäynnille kiistanalaisiin kohteisiin: Pirunvaaran ja Olliskanvaaran alueille.

  11. Kainuu: Kainuun piirissä toteutettiin onnistunut ympäristökasvatushanke, joka vei muun muassa ilmastonmuutosta käsitteleviä draamatyöpajoja Kainuun 8-luokkalaisille. Lisäksi hankkeessa syntyi opettajille suunnattua avointa opetusmateriaalia. Tavoitteena on tarjota työkaluja uuden opetussuunnitelman alueelliseen käytännön toteutukseen.

  12. Kainuu: Maailmankorven kaivospiiri uudelleen valmisteltavaksi. Maaliskuun kolmantena 2017 Korkein hallinto-oikeus määräsi Paltamon ja Kajaanin rajoilla sijaitsevan Maailmankorven talkki-nikkelikaivospiirin uudelleen valmisteltavaksi vastoin kaivosyhtiö Mondo Mineralsin ja Tukesin kantaa, koska alueella ei ollut tehty minkäänlaisia luontoselvityksiä. Samassa yhteydessä samaan Mieslahden-Jormuan talkkikompleksiin kuuluva Paltamon puolella sijaitseva Pitkäperän vanha kaivospiiri tuli kumotuksi, koska siellä ei ollut tehty vuosiin mitään kaivostoiminnan valmistelua. Asiassa on ollut mukana runsaasti paikkakuntalaisia sekä hirviseuroja ja asukasyhdistyksiä Luonnonsuojeuliiton ohella.

  13. Kainuu: Kainuussa kaatui rantakaava piirin valitukseen KHO:ssa huhtikuussa.

  14. Kainuu: Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi Sotkamon Luonto Ry yhdessä sotkamolaisten yhdistysten, yritysten ja muut toimijoiden kanssa loivat ja järjestivät 25 luontoaiheista onnistunutta tapahtumaa juhlavuodelle 2017. Tapahtumissa luonto, luontoelämykset tai luonnontuotteet olivat keskiössä.

  15. Keski-Suomi: Keurusseudun Luonnonystävien Leader-rahoitteinen Retkeilijän Keurusselkä -hanke pyöri onnistuneesti maaliskuusta 2017 alkaen. Hankkeessa tehtiin retkeilykarttaa, suunniteltiin retkikohteita, oltiin retkioppaina, siivottiin rantoja, kartoitettiin puroja, seurattiin riistakameroilla vesilintujen pesintöjä, tubetettiin, selvitettiin vedenlaatua ja koottiin luontokuvia sekä tehtiin yhteistyötä paikallisten toimijoiden ja tietenkin tiedotettiin. 

  16. Keski-Suomi: Keurusselkä siistiksi -siivouspäivä Keurusselän rantojen jätemäärä väheni yli sadan muovikassillisen verran, kun Keurusseudun Luonnonystävät kannusti väkeä rantoja siivoamaan. Tuloksia kuvineen koottiin sosiaalisessa mediassa.

  17. Keski-Suomi: Toukokuussa 2017 palautettiin korpia kohti luonnontilaa Keuruun entisen varuskunnan metsissä Metsähallituksen metsätalouspuolen hallinnoimien maiden säästökohteilla. Talkoojoukko sai aikaan viisi patoa, joilla vedenpinta nousi selvästi jo seuraavaan päivään mennessä.

  18. Keski-Suomi: Keurusseudun Luonnonystävät kunnosti Haapamäen entisen jätevedenpuhdistamon altaat lintukosteikoksi. Umpeenkasvavien altaiden vedenpintaa nostettiin, pieniä alueita ruopattiin, muodostettiin tekosaaria pesimäpaikoiksi sekä rakennettiin tarkkailulava opastauluineen. Hanketukea saatiin laajalta joukolta. Kesäkuun 2017 alussa paikalla havaittiin mm. 75 telkänpoikasta ja useita mustakurkku-uikkuja.

  19. Kymenlaakso: UPM suojeli maillaan Kouvolan Halla-Sippolassa metsää ja suota noin 49 hehtaaria. Kymenlaakson piiri vaikutti keskeisesti suojelun toteutumiseen. Kesäkuussa 2014 se teki aloitteen UPM:n Riihisaaren metsän ja viereisen suon suojelusta. Metsä oli menossa hakkuuseen, mutta UPM:n mieli muuttui äkisti. Suojelu toteutui lopulta 25 hehtaarin kokoisena. Viime vuonna alueella tehtiin ilahduttava havainto; liito-oravanaaras pesi Riihisaaressa muutaman vuoden tauon jälkeen. Kesäkuussa 2013 piiri oli yhteydessä UPM:ään, joka oli aikeissa hakata Haukkasuon eteläpuolella Heinojantien varressa sijaitsevan metsän. Puissa oli jo ns. leimikkonauhat. Yhteydenoton jälkeen UPM pidättyi hakkuista. Metsän suojelu toteutui lopulta 13 hehtaarin kokoisena.

  20. Lappi: Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry ja Särestöniemi-museo voittivat Lapin maa- ja kotitalousnaisten järjestämän Lapin vuoden maisemateko -kilpailun teemalla ”Itsenäisyyden merkit maisemassa”. Tällä hetkellä kilpailemme valtakunnallisessa sarjassa. Vuoden maisemateko on Särestöniemen perinnepäivät 25.-26.8.2017, jotka järjestimme yhdessä museon kanssa. Ohjelmaan sisältyi niittotalkoot Suomen luonnon päivänä.

  21. Lappi: Kemijoella järjestettiin soututapahtuma Vapaan Kemijoen puolesta ja viestittiin paikallisesti Sierilän vesivoimalaitoksen ongelmista. Soututapahtumassa saatiin hienosti luonnonsuojelulle medianäkyvyyttä ja vapaaehtoisia mukaan talkoilemaan. Yhteistyö Oikaraisen kyläyhdistyksen ja jokivarren asukkaiden kanssa poiki uusia jäseniä sekä hienoja retki-ideoita tulevaisuuteen. Tapahtumalla vastustettiin Sierilän vesivoimalaitoksen rakennussuunnitelmia. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä SLL:n kanssa.

  22. Lappi: Rovaniemen Luonnon kolme uudenlaista metsäjooga- ja meditaatiotapahtumaa keräsivät yli 120 innostunutta. Suurin osa oli ensimmäistä kertaa mukana yhdistyksemme järjestämässä tapahtumassa.

  23. Pirkanmaa: EU:n maaseuturahaston rahoittama Kotouttavaa luonnonhoitoa Pirkanmaalla (Kolu) -hanke lähti hienosti käyntiin: ensimmäisenä vuonna hoidettiin 15 luontokohdetta (joukossa esim. niittyjä ja ennallistettava suo), ja tapahtumissa oli yhteensä yli 350 osallistujaa. Puolet osallistujista oli suomalaisia, puolet muualta tulleita (noin 20 eri lähtömaata).

  24. Pirkanmaa: Pirkanmaan ELY-keskus osti valtiolle suojeluun noin 13 hehtaarin metsätilan Mänttä-Vilppulasta Pirkanmaan piirin aloitteesta. Pirkanmaan piiri suojeli Luontolahjani 100-vuotiaalle -kampanjassa 20 hehtaaria testamenttilahjoituksena saamiaan metsiä Oriveden Längelmäellä.

  25. Pirkanmaa: Pirkanmaalla kerättiin varoja luonnonvaraisten eläinten hoitoon.

  26. Pirkanmaa: Suomen luonnonsuojeluliiton Virtain-Ruoveden yhdistys ry:n valituksesta Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kolme Virtain kaupunginhallituksen tekemää poikkeuslupapäätöstä, jotka koskivat loma-asunnon käyttötarkoituksen muutosta.

  27. Pirkanmaa: Kangasalan kunta osallistui Luontolahjani satavuotiaalle –kampanjaan suojelemalla Lemposen lehdon Kalliossa ja Hanhilupon Laipanmaalla. Alueiden pinta-ala on yhteensä 7,7 hehtaaria. Lemposen lehto suojeltiin Kangasalan luonto ry:n aloitteesta ja Hanhiluppoa esitti kunta.

  28. Pohjanmaa: Vaasan ympäristöseura, Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja kolme muuta luontojärjestöä tekivät yhteisen suojeluesityksensä Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan kymmenestä metsäalueista. Työhön osallistui lukuisia liiton vapaaehtoisia ja suojeluesitykseen satsattiin paljon.

  29. Pohjanmaa: Vaasan kaupunginhallitus päätti suojella osan Öjenistä (11,3 ha) ja osa Passkäretistä (Haukineva, 10,9 ha). Molemmat ovat SLL:n luontohelmikohteita. Luontohelmien lisäksi kaupunki suojelee Hovioikeudenmetsän (30,6 ha).

  30. Pohjanmaa: Uusi suojelualue Seinäjoelle! Seinäjoen kaupunginhallitus päätti rauhoittaa Raatonevan ja Valokkinevan suoyhdistymän alueelta 100 hehtaaria suota ja metsää luonnonsuojelualueeksi. Rauhoitus on kaupungin panos "Luontolahjani Suomelle" kampanjaan. Aloitteen rauhoituksesta teki Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys. Rauhoitettavalla alueella esiintyy lukuisia uhanalaiseksi luokiteltuja suotyyppejä ja puustoltaan vanhoja kangasmetsäsaarekkeita. Myös suolinnusto on edustavaa. Kohteen rauhoittaminen oli myös yksi SUOMAA-hankkeen tavoitteista.

  31. Pohjanmaa: Suomenselän Luonnonystävät ry:n valituksesta korkein hallinto-oikeus kumosi luonnonsuojelulain poikkeamispäätöksen. KHO:n päätös estää Kuortaneenjärven Pennalanlahden rakentamisen viitasammakoiden elinalueelle. Suomenselän luonnonystävät hoiti seitsemän vuoden monivaiheiden prosessin tyylikkäästi alusta loppuun. Linjapäätöksellä on merkitystä tuleville vastaaville päätöksille! Liitosta annettiin tukea eri vaiheissa.

  32. Pohjois-Karjala: Piirin ja yhdistysten jatkunut "painostus" tuotti Pärnävaaran osittaisen ja Sortavalansaarten suojelun.

  33. Pohjois-Karjala: Oriveden rantaosayleiskaavan hallinto-oikeuden päätös valitukseen oli voitto, merkittävä sellainen. Piiri joutui huolehtimaan myös Elyn velvoitteista norpan ja muun järviluonnon suojelussa.

  34. Pohjois-Karjala: Piirin aktiivinen toiminta suden suojelussa, mm. seminaarin järjestäminen, loi aikaisempaa paremmat ja rakentavammat suhteet eri viranomaistahoihin.

  35. Pohjois-Pohjanmaa: Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen jo 35 vuoden ajan järjestämä Iijokisoutu palkittiin yleisöäänestyksessä Vuoden 2017 innostavin vesistöteko -palkinnolla.

  36. Pohjois-Pohjanmaa: Viitasammakko antoi lisäaikaa Haapaveden Varpunevalle eli Hankilannevalle. Uudet turpeenkaivuuhankkeet ovat Pohjois-Pohjanmaalla aina ajankohtaisia: kaavoituksessa, vaikutusten arvioinneissa, lupaprosesseissa. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi pääosin päätöksessään Varpunevaa koskevan lupavalituksemme. Menestystä ei tullut, mutta viitasammakko antoi kuitenkin suolle lisäaikaa. Sammakkolaji on luontodirektiivin liitteen 4 laji, joka tarkoittaa, että lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä häiritäkään - ei ainakaan ilman poikkeuslupaa. Varpunevan tapaus käsiteltiin vanhan ympäristönsuojelulain mukaan. Se tarkoittaa, ettei suon fyysinen muuttaminen merkinnyt mitään lupaharkinnassa. Hankilanneva on hyvä lintusuo, onhan se ojittamaton seudulla, jonka ojitusprosentti on yli 75.

  37. Pohjois-Pohjanmaa: Luontohelmikohteelta Hoikka-Hiue - Luodeletto poistui merituulivoimavaraus. Hailuodon pohjoispuolella ja Haukiputaan edustalla sijaitseva pienten karujen saarten ja luotojen kirjavoima merialue on erittäin tärkeä lintujen pesimä-, lepäily- ja muuttoalue. Siksi sillä on myös sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti tärkeän lintualueen status. Hailuodosta pohjoiseen suuntautuva vesilintu- ja petolintumuutto kulkee pääosin alueen kautta. Tuulivoimakapasiteetista lähes puolet sijoittuu Pohjois-Pohjanmaalle ja aluevarauksia uusille hankkeille on kymmenittäin. Jotain on varaa karsiakin ja vielä erittäin hyvin perustein.

  38. Pohjois-Savo: Pohjois-Savon ELY-keskus rauhoitti Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin omistaman Rastunsuon lintujärven Suomen 100-vuotislahjana. Piiri osti tämän Rautalammilla sijaitsevan alueen vuonna 2016 ja alue jää siis piirin omistukseen ja vastuulle. Oston tavoite oli lintujen suojelu. Kunnostukseen on saatu rahaa liitolta LähiTapiolan rahoituksena. Rahalla hankittiin kahlaajien keinolietteikölle pohjakangas ja hiekkaa, lisää pönttöjä ja uusittiin luontopolun opastaulut. Alueen puustoa on raivattu, jotta lintutorneista ja luontopolulta voidaan paremmin tarkkailla järven elämää. Talkootyötä on tehty satoja tunteja. Jo nyt linnut ovat hyötyneet tehdyistä toimista ja linnusto on monipuolista. Alueelle on tieltä 545 opastus seuraamalla merkkejä Lintujärvi.

  39. Pohjois-Savo: Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys (KLYY) sai maaliskuussa arvovaltaisia vieraita, kun presidenttipari tuli vierailulle ja tutustui museoon. Museotoiminta sai vierailun kautta tärkeää näkyvyyttä.

  40. Satakunta: Luonnonperintösäätiö hankki suojeltavaksi 15 hehtaarin luonnontilaisen Porolansuon suo- ja metsäpalstan Harjavallan Pirkkalasta. Palstalta löytyy mm. runsaslahopuustoisia vanhan metsän suosaarekkeita ja ojittamatonta suota. Palstan löysi ja sen luontoarvoja selvitti Luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri. Lisäksi valtaosaan hankintakustannuksista osallistui Satakunnan piirin luonnonsuojelurahasto.

  41. Uusimaa: Uudellamaalla osallistuttiin aktiivisesti Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaan. Monissa tapauksissa Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys ja muut taustajoukkomme ovat olivat vaikuttamassa asiaan. Viimeisimpien tietojen mukaan Uudellamaalla suojeltiin yli 450 hehtaaria. Kärkiin kiri Kirkkonummi 124,4 hehtaarin suojelupäätöksellään.

  42. Uusimaa: Vantaan kaupunki laati vuorovaikutteisesti kahden suuralueen (Kivistö ja Hakunila) uudet metsäsuunnitelmat. Suunnitelmia työstäneessä ohjausryhmässä oli useita piirin ja paikallisyhdistyksen asiantuntijoita ja lopputuloksena saatiin luontoarvojen sekä kaupunkimetsänhoidon tarpeiden kannalta toteuttamiskelpoiset suunnitelmat noin 1300 hehtaarin alueelle.

  43. Uusimaa: Helsingissä HELSY ja Uudenmaan piiri puuttuivat myrskylahopuun turhaan ja haitalliseen keräämiseen. Tuloksena apulaispormestari Anni Sinnemäen maastokatselmus Keskuspuistossa ja uudet ohjeet myrskypuille.

  44. Uusimaa: Uudenmaan piirin luonnonhoitohanke Ketosirkka oli mukana luomassa uusympäristöä Hyvinkään Suomieheen yhdessä Ruduksen kanssa. Lokakuussa alueelle avattiin luontopolku.

  45. Uusimaa: Uudenmaan piiri järjesti Luonto-Liiton kanssa lahokaviosammalkurssin. Heti seuraavalla viikolla osallistujat löysivät uhanalaiselle ja erityisesti suojeltavalle lajille uuden esiintymispaikan. Myöhemmin lajia on löydetty muualtakin Uudeltamaalta kaavoituksen uhkaamilta paikoilta.

  46. Uusimaa: Lohjan Porlan rakentamatta jättäminen varmistui maaliskuussa 2017.

  47. Uusimaa: Helsingin ulkopaikkakunnilla omistamien maiden myyntisuunnitelmat saatiin uuteen valmisteluun. Tärkeä asia monille luontokohteille.

  48. Uusimaa: Helsingin Vanhankaupunginkosken itäistä kalatietä kehitetään, vaikka länsihaaran patoa ei vielä päätetty purkaa.

  49. Uusimaa: Nurmijärvelle kaavaillun Ilvesvuoren teollisuusalueen asemakaavassa aiottiin rakentaa alue kokonaan teollisuuskäyttöön. Nurmijärven Luonto sai osavoiton puolustaessaan lahopuustoista vanhan metsän aluetta, jossa havaittiin arvokkaita ja uhanalaisia sammal- ja kääpälajeja sekä Kissanojan savikkoista maakunnallisesti arvokasta purolehtoa ja lähteikköjä. Alueelta löydettiin mm. Lahokaviosammalta (CR). Ilvesvuoren läpi kulkee myös maakunnallinen Seitsemän veljeksen vaellusreitti. Kaava on järjestötoiminnan vuoksi kehittynyt, isot ongelmat tunnistettu ja prosessi on vielä auki myös kaavaprosessin ulkopuolella.

  50. Uusimaa: Vantaanjoen luontohelmessä Nurmijärven Myllykoskella juhlittiin 20.5. uudistetun Koskikara-luontopolun avajaisia. Nurmijärven Luonto osallistui Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoimaan kunnostusprojektiin. Yhdistys suunnitteli mm. uudet lintu- ja kasviaiheiset opastaulut luontopolulle sekä puulajipolun. Aktiivit asensivat myös aiemmin alueelle linnunpönttöjä mm. uuttukyyhkylle ja alueen nimikkolinnulle koskikaralle. Saimme Nurmijärven kunnan innostumaan tapahtuman järjestämisestä ja nostamaan esille luontokohteen arvoa. Tapahtuma keräsi valtavasti väkeä ja toi hyvin esille Vantaanjoen ja sen ranta-alueiden arvoa luontokohteena.

  51. Uusimaa: Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys järjesti yleisöäänestyksen ja teki kansalaisaloitteen Neitoperhonen Riihimäen nimikkoperhoseksi. Aloite on vielä prosessoitavana kaupungin hallinnossa. Äänestys sai positiivisen vastaanoton ja nosti mukavalla tavalla luonnonsuojelutyön profiilia paikkakunnalla.

  52. Uusimaa: Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys organisoi ison Vantaanjoki-tapahtuman Suomen luonnon päivänä heinäkuussa ja nosti esille Vantaanjoen merkitystä luontokeitaana, varsinkin vähävetiselle Riihimäelle. Tapahtuma oli suunnattu etenkin lapsiperheille ja nosti hienosti esille myös Vantaan varressa sijaitsevan Peltosaaren kaupunginosan lähiluontoa. Peltosaaressa aloitettiin myös kosteikkopuiston pitkospuiden uusiminen hienona yhteistyöhankkeena kaupungin, Hyrian ja yhdistyksen kesken. Kosteikkopuisto on syntynyt keskustan tuntumaan yhdistyksen aloitteesta, talkootyönä, ja sen arvo on tunnustettu esimerkiksi lähikoulujen opetuskohteena.

  53. Uusimaa: Sammalistonsuon lintukosteikolla yhdistyksen aloitteesta metsänhakkuita karsittiin, ja saatiin suojametsää säilymään kosteikon läheisyydessä. Sammalistonsuosta on tullut turpeennoston lopettamisen jälkeen Etelä-Suomen tärkeimpiä levähdyspaikkoja lintujen kevät- ja syysmuutoissa.

  54. Varsinais-Suomi: Runsas määrä osallistujia Laitilan seudun ympäristöyhdistyksen kesäisissä tapahtumissa: Kimmo Härjämäen muistonäyttely kesäkuussa veti noin 200 katsojaa. Saman kuun lopulla Untamalan ketokasvikävelyyn osallistui noin 40 henkeä. Syyskuun alussa nelisenkymmentä henkeä oli tutustumassa Ilvesvuoren ja Matovuoren lähivirkistysalueisiin - alueen tuntumaan on suunnitteilla pientaloalue.

  55. Varsinais-Suomi: Kaarinan kaupunginhallitus päätti äänin 9-4 illan kokouksessa toukokuussa lopultakin, ettei Lemun Kartanon kanssa tehdä maankäyttösopimusta. Näin kaatui maakeinottelu ja golfhanke, jota yhdistys oli vastustanut.

  56. Varsinais-Suomi: Paimion seudun ympäristöyhdistys järjesti ketoalueiden hoitotalkoot Askalankoskella 25. kertaa.

  57. Varsinais-Suomi: Paraisten luonnonsuojeluyhdistys ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ovat tehneet aloitteen Paraisten kaupungille Långholmenin saaren suojelusta. Paraisten kirkkoselällä sijaitsevaa noin 73 hehtaarin laajuista Långholmenin saarta voidaan pitää luonnoltaan erityisen arvokkaana.

  58. Varsinais-Suomi: Piiri ja Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys puolustivat Suomen 100 luontohelmikohteisiin kuuluvaa Salon ja Someron Hyyppäränharjua, jota uhkaa pysyvä vedenotto. Ne jättivät muistutuksen Salon kaupungin vedenottolupahakemukseen.


EKOenergia

EKOenergia on Suomen luonnonsuojeluliiton alunperin luoma kansainvälinen ympäristömerkki sähkölle. Tärkeää työtä tekevät muutaman työntekijän lisäksi nuoret vapaaehtoiset eri puolilta Eurooppaa. Vuonna 2017 työtä on tehnyt yhteensä 16 nuorta 12 eri maasta.


96. Ranskassa Yves Rocher siirtyi (osittain) EKOenergiaan.
97. EKOenergia laajeni Kiinaan. Kiina-hanke edistyy EU-tuen ansiosta. Aloitimme yhteistyön Chongqing Renewable Energy -järjestön kanssa.
98. Järjestimme luonnon monimuotoisuustapahtuman Ranskan suurlähetystössä. Saksan kestävän kehityksen valtuusto on myöntänyt meille “Kestävyysprojekti 2017” -laatunimikkeen.
99. Lahjoitimme 190 000 euroa yhdeksälle aurinkoenergiahankkeelle (http://www.ekoenergy.org/nine-new-climate-projects/) ja 77 000 euroa neljälle virtavesihankkeelle (http://www.ekoenergy.org/four-new-river-restoration-projects/)
100. Italiassa neljä panimoa siirtyivät EKOenergiaan.