Torju valkopajuangervo ja viitapihlaja-angervo kotipihaltasi!

Suositun mutta haitallisen vieraslajin kurtturuusun myynti- ja kasvatuskielto keskustelutti Suomessa kolme vuotta sitten. Nyt sama menettely on edessä suosittujen koristepensaiden valkopajuangervon ja viitapihlaja-angervon kohdalla. Ne lisättiin Suomen haitallisten vieraslajien joukkoon vuonna 2023. Tuolloin lajeille annettiin kahden vuoden siirtymäaika 15.8.2025 saakka. Nyt valkopajuangervoa, viitapIhlaja-angervoa tai niiden muotoja ei saa enää myydä tai kasvattaa.

Siinä, missä kurtturuusu uhkaa etenkin merenrantojen luontaista lajistoa, levittäytyy valkopajuangervo sisävesien rannoille ja viitapihlaja-angervo muun muassa metsänreunoihin – myös luonnonsuojelualueilla. Niiden tiheät kasvustot syrjäyttävät luonnon alkuperäislajit. Valkopajuangervo on esimerkiksi ehtinyt jo muodostaa Suomen olosuhteisiin nähden harvinaisen laajoja ja tiheitä kasvustoja Espoossa Glimsinjoen varteen ja Pitkäjärven rannoille. Siellä se on valloittanut hehtaareittain jo ennestään vähentyneitä ja uhanalaisia luontotyyppejä.

Valkopajuangervo ja viitapihlaja-angervo lähtevät kasvuun pienistäkin maavarren tai juuren paloista. Lajit on tärkeä poistaa myös kotipihoilta, etteivät ne pääse sieltä leviämään luontoon. 

Valkopajuangervon ja viitapihlaja-angervon tunnistus

Valkopajuangervoa ja viitapihlaja-angervoa ei tule sekoittaa alkuperäislajistoomme kuuluvaan mesiangervoon. Mesiangervo ei ole puuvartinen pensas, ja sen kukinto paremminkin levenee ylöspäin. Muitakin eroavaisuuksia löytyy, muun muassa lehdistä.

Valkopajuangervo

• Valkopajuangervo on pystyhaarainen ja tuuhea pensas, joka voi kasvaa jopa 1,5 metriä korkeaksi.⁠
• Lehdet muistuttavat pajun lehtiä. Ne ovat kirkkaanvihreitä, pitkulaisia ja kevyesti sahalaitaisia.⁠
• Valkopajuangervo kukkii heinä-elokuussa.⁠
• Valkoiset tai hempeän vaaleanpunertavat kukat ovat kapeissa, 5–30 cm pitkissä kukinnoissa, jotka kapenevat kärkeä kohden.⁠
• Muiden pajuangervolajien kukat ovat väriltään useimmiten tummanpunaisia, punertavia tai vaaleanpunaisia.⁠

Viitapihlaja-angervo

• Viitapihlaja-angervo on 1–2 metriä korkeaksi kasvava pystyhaarainen pensas.
• Lehdet muodostuvat siroista lehdyköistä muistuttaen pihlajan lehtiä. Lehdissä on 6–15 paria lehdyköitä ja kärjessä yksi pariton lehdykkä.
• Viitapihlaja-angervo kukkii heinä-elokuussa.
• Valkoiset kukat ovat jopa 30 cm pitkissä kukinnoissa, jotka kapenevat ylöspäin.

Valkopajuangervoa ja viitapihlaja-angervoa ei tule sekoittaa alkuperäislajistoomme kuuluvaan mesiangervoon. Mesiangervo ei ole puuvartinen pensas, ja sen kukinto paremminkin levenee ylöspäin. Muitakin eroavaisuuksia löytyy, muun muassa lehdistä.

Näin onnistut torjunnassa!

• Pienet kasvustot voit kaivaa ylös juurineen.
• Hävitä isommat kasvustot leikkaamalla ne toistuvasti maata myöten alas. Leikkaaminen on hyvä toistaa 3–4 kertaa kasvukauden aikana usean vuoden ajan.
• Voit torjua lajeja myös peittämällä alasleikatun kasvuston huolellisesti tukevalla pressulla. Kiinnitä pressu tukevasti maahan ja anna sen olla paikallaan ainakin 2–3 vuotta. Kisko reunoilta mahdollisesti puskevat versot pois.
• Hävitä juuret ja maavarret laittamalla ne huolellisesti pakattuina poltettavaan jätteeseen tai haitallisen vieraslajijätteen keräyspisteeseen. Muut kasvinosat voit kompostoida normaalisti.

Valkopajuangervo ja viitapihlaja-angervo lisääntyvät pääasiassa kasvullisesti, mutta ainakin jotkut viitapihlaja-angervon lajikkeet tuottavat myös siemeniä. Kukkivia pensaita torjuessa kannattaa siis pitää silmät tarkkana! Jos siemeniä on muodostunut, kukintoja ei voi laittaa kompostiin, vaan ne on hävitettävä poltettavan jätteen joukossa.

Mitä tilalle?

Valkopajuangervo ja viitapihlaja-angervon tilalle voit istuttaa luonnonvaraisia puita ja pensaita, kuten raitaa ja muita pajuja, vaahteroita, tuomea, pihlajaa, kuusamaa, paatsamaa ja pähkinäpensaita. Taimia löydät hyvinvarustetuista puutarhamyymälöistä. Pajuja voit kokeilla kasvattaa myös pistokkaasta eli laittamalla oksan suoraan maahan. Parhaiten pistokkaasta kasvattaminen onnistuu keväällä.

Uutinen on tuotettu osana Euroopan unionin rahoittamaa Priodiversity LIFE -hanketta.