Suo kutsuu linnut ja kasvit takaisin

Missä päin Suomea Luonnonsuojeluliitto on ennallistanut soita viime aikoina?

Soita on ennallistettu eniten Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa.

Millaisista soista on kyse?

Osa on todella vetisiä, isoja soita, kuten Liejusuo Ristijärvellä. Osa taas pieniä yksityisiä soita, kuten Sarasuo Lapinlahdella. Yhteensä soita on viimeisen viiden vuoden aikana ennallistettu reilut 2000 hehtaaria.

Maanomistajat tarjoavat Luonnonsuojeluliitolle ennallistuskohteita, joista valitaan parhaat. Kohteista valitaan ne, joille saadaan luotua merkittäviä monimuotoisuushyötyjä ennallistamisella. Esimerkiksi lettosoita on ennallistettu. Tärkeää on varmistaa, että toiminta on aina lisäarvoista. Eli huolehtia siitä, ettei ennallisteta jotain, mitä joku muu on jo suojelemassa tai ennallistamassa.

Ennallistamistalkoissa Savansuolla.

Miksi juuri ne on valittu kohteiksi?

Jos Luonnonsuojeluliitto ei edellä mainituin kriteerein valittuja ennallistuksia tekisi, niitä tuskin tekisi kukaan muukaan. Se on tärkeä juttu. Emme kilpaile ELY-keskusten ja valtion suojelutoteuttajien kanssa emmekä ennallista kuntien omia suojelukohteita. Kaikki kohteet ovat normaalia talousmetsää.

Talousmetsissä joudutaan toimimaan maanomistajan ehdoilla. He ovat kiinnostuneet tyypillisesti taloudellisesta hyödystä. Maanomistajat myös usein toivovat, ettei alueen käyttöä rajoiteta, vaikka turvetta ja suokasvillisuutta ei saa enää vaurioittaa. Muuten aluetta voi käyttää.

Moni on innostunut siitä, että ennallistuksen jälkeen vetisiksi palautuneet allikot vetävät puoleensa sorsalintuja ja metsäkanalintuja. Tämä tieto on levinnyt muille maanomistajille ja innostanut heitäkin antamaan alueita ennallistettaviksi. Esimerkiksi mökkijärven vedenlaatuun pystytään vaikuttamaan soita ennallistamalla, sillä ojitukset pilaavat järvievesiä.

Luonnonsuojeluliiton soiden ennallistuksen erityispiirre on, että yritämme saada suot mahdollisimman lähelle ennen ojitusta edeltävää tilaa pelkän vettämisen sijaan. Meillä on lähtökohtana vanhat ilmakuvat alueesta. Monille vaateliaille suolajeille on tärkeää, että suon avoimuus, eheä vesitalous sekä ravinteisuus vastaavat alkuperäistä tilannetta.

Miten näiden soiden ennallistaminen käytännössä toteutetaan?

Yhteistyössä maanomistajan, suunnittelijan ja kaivinkoneen kuljettajan kanssa. Olemme tehneet kokeiluja: palauttaneet esimerkiksi luhtia. Kontiolahdella Ahosaaressa on todella onnistunut luhdan palauttaminen. Janne Raassina – tunnettu ennallistaja – teki sen. Toteutus oli kunnianhimoinen ja jälki erinomaista. Kyseessä on Kontiolahden kunnan omistama alue, joka olisi mahdollista liittää Kolin kansallispuistoon. Ahosaaren luhdan kaltaista aluetta ei puistossa edes ole.

Mikä on tavoitetila ennallistettujen soiden suhteen?

Se, että saadaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä muistuttava suo ja vaateliaimmat suolajit palautettua. Luontopaneeli on arvioinut, että usein ennallistuksissa käy niin, että myös ojikkoalueilla menestyvät suolajit vain runsastuvat, mutta vaatelias lajisto ei palaa.

Esimerkki onnistuneesta ennallistuksesta lajiston kannalta löytyy Iin kunnan Kuivaniemen Iso-Hillikon suolta. Siellä vaatelias punakämmekkä on lisääntynyt.

Ennallistamme myös pienvesiä. Esimerkiksi Tervajoella Puolangalla on saatu taimen asettumaan vesistöihin suon lähelle.

Maanomistaja Tuomo Seppänen, Teppo Helo Kainuun Ely-keskuksesta sekä Luonnonsuojeluliiton soiden ennallistuksen asiantuntija Olli Turunen Myllypurolla Puolangalla. Suota on ennallistettu August Ludvig Hartwallin säätiön tuella.

Kuinka työ on onnistunut?

Joillakin vanhoilla ennallistuskohteilla on tarvetta korjaaviin toimenpiteisiin, mutta varsinkin viimeisimmät ennallistukset ovat hämmästyttävän nopeasti palautuneet.

Sorsalintuja, joiden kannat ovat taantumassa, on saatu asettumaan allikoihin. Moni uhanalainen tai silmällä pidettävä laji on saapunut heti. Esimerkiksi erittäin uhanalainen tukkasotka on asettunut Puolangan Isosuolle.

Miltä näyttää näiden soiden tulevaisuus?

Jatkossa ne toimivat suoluonnon monimuotoisuuden ydinalueina. Yksi esimerkki on Lumenen tuella ennallistettu Miehikkälän Savansuo, jonne kapustarinta asettui 60 vuoden jälkeen. Siellä elää nyt kaksi paria. Kapustarinnasta on viimeisimmän Lintuatlaksen mukaan varmistettuja havaintoja Salpausselän eteläpuolella vain kolmella alueella, joista tämä on yksi. Se kertoo siitä, mikä merkitys soiden ennallistamisella voi olla parhaimmillaan.

Kapustarinta.

Millaisia jatkosuunnitelmia Luonnonsuojeluliitolla on työssään suomalaisten soiden hyväksi?

Saada kannustavia esimerkkejä ennallistuksista eri puolille Suomea, jotta ne herättäisivät kiinnostusta maanomistajissa ja rahoittajissa. Voimme näyttää esimerkkiä epäilijöille. Suon ennallistus on hyvä asia oikein toteutettuna. Jos maanomistajat eivät innostu luonnon ennallistamisesta, sen toteutus ei etene Suomessa vaan jää hyväksi aikeeksi.

Miltä näyttää suomalaisten soiden tulevaisuus laajemmassa mittakaavassa?

Heikolta. Vaateliaampien suolajien osalta uhanalaistumiskehitys tulee jatkumaan. Pahimmassa ahdingossa ovat Suomessa rehevien avosoiden ja perinnebiotooppien lajit. Ne ovat kaikkein pahiten luontokadosta kärsiviä lajiryhmiä ja elinympäristöjä.

Mitkä ovat keskeisimmät ratkaistavat kysymykset?

Ennallistamisen teknisessä toteutuksessa haastavinta on saada vesi leviämään koko suolle ja suo pysymään märkänä heinä-elokuun helteillä. Se on tosi haasteellista.

Toinen kysymys on, että kuinka päästään ennallistamaan niitä soita, joissa ojituksen ja tehometsätalouden menetelmillä on suo saatu kasvamaan puuta. Sellaisten kohteiden ennallistamiselle on kaikkein suurin tarve, koska ne edustavat menetettyjä suotyyppejä, kuten reheviä eteläsuomalaisia soita. Niissä omistajan pitäisi olla valmis tinkimään paljon puun kasvusta. Miten puuston kasvun heikennys korvataan maanomistajalle, on keskeinen kysymys.

Henkilökohtainen hyöty ohjaa valintoja. Maanomistajia motivoi se, että ennallistaminen parantaa vesien tilaa, kuten harjus- ja taimenvesiä. Riista ja kalastus ovat kovia motivaattoreita ja ohjaavat ihmisiä hyviin ratkaisuihin. Ennallistetuille soille saapuu sorsalintuja, riekkokanta paranee ja vesissä taimenet lisääntyvät. Ihmiset, jotka elävät ja käyttävät luontoa ymmärtävät kyllä hyödyt, kun saadaan koko valuma-alue kuntoon.