Pienydinvoimasta katse kohti kestävämpiä ratkaisuja

Pienydinvoimaa ja SMR-reaktoreita tarjotaan joustavana ja kestävänä ratkaisuna paitsi Suomen energiajärjestelmään, myös ilmastokriisiin. Esimerkiksi Helsingin alueella suunnitellaan parhaillaan pienydinvoimaloiden rakentamista erityisesti lämmöntuotannon tarpeisiin. Pienydinvoiman perustelut ontuvat kuitenkin pahasti.

Ydinvoiman lisärakentaminen ei ole nopein eikä kustannustehokkain tapa vastata energiakriisiin eikä ilmastotavoitteisiin. Pienydinvoima on vielä pitkälti kehitysvaiheessa, eikä siitä ole laajamittaisia käyttökokemuksia. Pienydinvoima ei myöskään synny markkinaehtoisesti, vaan se vaatii merkittävää julkista tukea, esimerkiksi valtion rahoitusta tai hintatakuumalleja. Investoinnit ovat riskialttiita ja vievät aikaa, eivätkä tarjoa nopeaa vastausta ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Helsinkiin suunniteltu pienydinvoimala voisi olla käytössä noin vuonna 2035. Uusiutuvat energiamuodot tarjoavat jo nyt kustannustehokkaita ja nopeampia ratkaisuja.

Lisäksi ydinvoimaloiden polttoaineeksi tarvitseman uraanin louhintaan sekä voimaloiden tuottaman jätteen käsittelyyn ja sijoittamiseen liittyy yhä ratkaisemattomia ympäristökysymyksiä. Ydinjätteen käsittely ja loppusijoitus ovat pitkäaikaisia haasteita, jotka eivät katoa pienempien reaktoreiden myötä. Niihin liittyvät ympäristöriskit on tunnistettava ja otettava vakavasti.

Ukrainassa ja Iranissa käytävien sotien myötä on herätty siihen todellisuuteen, ettei vihreä siirtymä ole pelkkää energiapolitiikkaa – se on mitä suurimmassa määrin turvallisuuspolitiikkaa! Hajautettuun aurinkovoimaan ei pysty iskemään samalla tavalla kuin isoihin ja keskitettyihin ydinenergialaitoksiin. Kotimaisiin uusiutuviin energiaratkaisuihin perustuva järjestelmä on huoltovarmuuden kannalta huomattavasti varmempi ja joustavampi. Kestävä energia lisää kriisinsietokykyä.

Ydinvoiman nopea alasajo ei ole näköpiirissä. Luonnonsuojeluliiton näkemyksen mukaan uusiutuvalla energialla, energiatehokkuudella ja energian säästöllä voidaan kuitenkin kattaa Suomen energiantarve. Näiden ratkaisujen etuna on nopeus, kustannustehokkuus sekä kestävyys. Uusiutuvan energian hankkeet, jotka noudattavat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, vastaavat sekä ilmasto- että energiaturvallisuustavoitteisiin. 

Tästä syystä julkinen rahoitus ja lainsäädännön kehittäminen on suunnattava ensisijaisesti ratkaisuihin, jotka ovat ekologisesti kestäviä ja kustannustehokkaita. Ilmastokriisin ratkaiseminen edellyttää nopeita toimia. 

Lue lisää: Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiastrategia