Orpon hallitusohjelma kuumentaa ilmastoa ja pahentaa luontokatoa – lisätoimia tarvitaan
–
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on ympäristötavoitteita, mutta Luonnonsuojeluliiton mielestä niiden toteutuskeinoja ja rahoitusta pitää lisätä ja parantaa. Ohjelmasta löytyy myös rutkasti ilmastoa kuumentavia ja luontokatoa pahentavia toimia, joista kaikkia Luonnonsuojeluliitto ei pidä edes oikeudellisesti toteuttamiskelpoisina.
”Tuoreen hallitusohjelman perusteella näyttää siltä, ettei Suomi saavuta ilmastolakiin kirjattua hiilineutraaliutta vuonna 2035 ja EU:n ilmastovelvoitteita. Hallituksen täytyy lisätä ilmastotoimia erityisesti maankäyttösektorilla, liikenteessä ja maataloudessa, joissa olemme takamatkalla, sillä muuten hallitusohjelma jää pelkäksi ilmastoposeeraukseksi”, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää.
Vaikka hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi on edelleen sitoutunut kansainvälisiin sitoumuksiin myös luonnon osalta, luontokadon torjuntaan ei ole esitetty riittävästi keinoja, joilla nämä sitoumukset saavutettaisiin.
Luonnonsuojeluliitto iloitsee kuitenkin siitä, että Saaristomeren ja virtavesien suojelu etenevät sekä Metso- ja Helmi-ohjelmat jatkuvat.
Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola muistuttaa, että Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Tämä vaatisi selkeästi isompia keinoja.
”Valtion viimeiset vanhat metsät suojellaan, mikä on hieno uutinen. Tässäkin toteutuksen kunnianhimo on oleellista. Linjauksen kanssa ristiriidassa on kuitenkin se, että Metsähallituksen hakkuita aiotaan pitää ennallaan tai jopa lisätä. Lajien ja luontotyyppien uhanalaistuminen jatkuu, ellei luonnonsuojelun rahoitusta ja toimenpiteitä vielä lisätä hallituskauden aikana”, Veistola sanoo.
Hallitusohjelmassa ei sitouduta hiilinielujen pelastamiseen, joten on todennäköistä, että Suomi ei täytä omia eikä EU:n ilmastovelvoitteita. EU:n nieluasetuksen (LULUCF) osalta hallitus haluaa varmistaa, että tavoitteet ovat oikeasuhtaisuhteisia verrattuna muihin jäsenmaihin. Ajatus muuttaa olemassaolevia velvoitteita on epärealistinen, sillä velvoitteet on juuri neuvoteltu vuoteen 2030 asti, eikä nieluasetusta olla tältä osin avaamassa.
Hallitusohjelma avaa oven useille välttämättömille hiilinielutoimille, kuten maankäytön muutosmaksun käyttöönotolle, metsien kiertoaikojen pidentämiselle maltillisesti, jatkuvapeitteiselle metsänkasvatukselle ja turvepeltojen päästövähennyksille, mutta hövelit sanamuodot eivät osoita selvää sitoutumista riittäviin toimiin. Rahoituksen varmistaminen nielutoimiin, kuten kosteikkoviljelyyn, on myös välttämätöntä.
”Koska metsien hakkuutasoihin ei haluta puuttua, vaan hakkuita saatetaan jopa kasvattaa, jää ilmastotavoitteiden toteutuminen markkinoiden varaan. Hallitus siis tietoisesti jättää ilmastolain tavoitteiden toteutumiseen ja EU-velvoitteissa pysymiseen valtavan epävarmuuden. Nyt olisi tärkeintä, että hallitus ensitöikseen päivittää maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman, jotta nielutoimet voidaan mitoittaa riittäviksi”, Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho sanoo.
Suomen luonnonsuojeluliitto ei pidä oikeudellisesti toteuttamiskelpoisena tapaa, jolla jakeluvelvoitekiista ratkaistiin. Siinä fossiilisia päästövähennyksiä voisi korvata maankäyttösektorin nieluilla tavalla, jota tutkimus tai EU-lainsäädäntö ei tue.
”On ennenkuulumatonta, että hallitusohjelma epäsuorasti kehottaa rikkomaan lakia, tässä tapauksessa jakeluvelvoitetta. Jos tätä periaatetta alkaisi soveltaa muihin asioihin, yhteiskunta ei sitä kestäisi. Hallitusohjelman malli on veronmaksajille kallis ja epäoikeudenmukainen eikä se takaa tarvittavia päästövähennyksiä. Koska korvaavista päästövähennyskeinoista ei ole sovittu, on aika selvää, että Suomi lipsuu myös liikenteen päästövähennystavoitteista”, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää.
Luonnonsuojeluliitto korostaa, että vihreän siirtymän ja sujuvien lupaprosessien ehdoton edellytys on riippumaton, itsenäinen ja vahvasti resursoitu ympäristöhallinto, jonka valitusoikeutta muiden viranomaisten päätöksistä ei pidä heikentää.
Lisätietoja:
Hanna Halmeenpää, puheenjohtaja, p. 050 5644 122, hanna.halmeenpaa@sll.fi
Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi
Hanna Aho, suojeluasiantuntija (ilmasto), p. 040 628 9495, hanna.aho@sll.fi
Paloma Hannonen, ympäristöpäällikkö, p. 050 5323 219, paloma.hannonen@sll.fi