Näkökulma: Luonnonsuojeluliiton kolme ehdotusta kaivostoiminnan kestävyyden parantamiseksi – luonnonvaroistamme on saatava reilu korvaus 

Tuoreen kansainvälisen selvityksen mukaan Suomi on maailman houkuttelevin maa kaivostoiminnalle. Alalla jylläävät suuret kansainväliset yhtiöt ja houkutus hamuta ainutkertaiset maamme rikkaudet on suuri. Siksi on isänmaallista vaatia siitä kunnon korvaus.

Luonnonsuojeluliiton nostot kaivosten vastuullisuuden ja valtiontalouden vahvistamiseksi: 

1. Kaivosveron korotus 100 miljoonan euron vuositasolle on vietävä eduskunnassa läpi.
2. Kaivosjäte on laitettava jäteverotuksen piiriin, sillä kaivokset tuottavat 76 % Suomen jätteistä.
3. Valtion ympäristövahinkorahaston koko on kymmenkertaistettava. 

On hämmästyttävää, ettei kaivannaistoiminnan verotusta ole kiristetty jo aiemmin. Verrokkina voi pohtia, kuinka halvalla olisimme valmiita luopumaan maamme puhtaista vesistä tai metsäomaisuudesta.

Ilman oikeasuhtaista kaivosverotusta uhkana on, että myös matalapitoisimmat mineraaliesiintymät avataan Suomen luonnon ja vesistöjen kustannuksella. Suomalaisten huolehdittavaksi jää pilaantunut ympäristö ja jätevuoret.

Kaivoshankkeisiin palaa satoja miljoonia euroja – parin miljoonan vero ei ole ongelma 

Kaivostoiminnalle on ominaista, että sen käynnistäminen on erittäin kallista. Tämä on osaltaan syy siihen, että Suomessakin toimii lukuisia ulkomaalaisia kaivosyrityksiä, joilla on suuret pääomat.

Esimerkiksi kaivosalan äänitorvena kaivosveron korotusta mediassa vastustaneen Keliber oy:n enemmistöomistaja on eteläafrikkalainen kaivosjätti. Keliber kertoo uutisessa, että arviolta neljän miljoonan euron vuosittainen kaivosveron korotus uhkaa viedä kannattavuuden koko litiumkaivoshankkeelta. 

Neljä miljoonaa euroa on toki valtava rahapotti kansalaisen näkökulmasta. Summa asettuu kuitenkin oikeaan mittakaavaan, kun sitä verrataan siihen tosiasiaan, että Keliber on jo käyttänyt hankkeeseen 800 miljoonaa euroa, vaikka louhintaa ei ole vielä edes aloitettu.

Yhtiö on siis käyttänyt kaivostoiminnan valmisteluun jo yhtä paljon rahaa kuin neljän miljoonan vero tulisi maksamaan seuraavan 200 vuoden aikana. Uutisessa todettiin kaivosveron nelinkertaistuvan, mutta tosiasiassa se noin kolminkertaistuu, eli neljän miljoonaa euroa vastannee korotuksen sijaan Keliberin koko kaivosveroa.

Kaivosteollisuuden kampanja kaivosveroa vastaan herättää kysymyksen siitä, yritetäänkö meitä höynäyttää vai ovatko Suomen mineraaliesiintymät vain niin heikkoja, että ympäristön näkökulmasta niiden hyödyntäminen on täysin kestämätöntä. Oli vastaus kumpi tahansa, se ei mairittele kaivosteollisuutta. 

Kaivokset eivät saa saastuttaa ilmaiseksi

Luonnonsuojeluliitto antaa lämpimän kiitoksen hallituksen päätöksestä esittää kaivosveron korotusta noin 30 miljoonasta 100 miljoonaan euroon vuodessa. Korotusvaraa jää yhä reilusti, koska Suomessa on edelleen kansainvälisesti vertailtuna hyvin maltillinen kaivosvero. 

Kaivosveroa kerätään Suomessa louhittujen mineraalimäärien perusteella. Kaivokset kuitenkin tuottavat myös valtavan määrän jätettä, ja siksi kaivosveron rinnalle tarvitaan kaivosjätevero. 

Kaivosjätteestä ei nykyisin tarvitse maksaa jäteveroa lainkaan, vaikka Suomen jätteistä peräti yli 76 prosenttia ja vaarallisesta jätteestä jopa yli 93 prosenttia syntyy kaivostoiminnasta. Kaivosjätteen vero ohjaisi louhimaan kallioperää säästeliäämmin sekä jatkohyödyntämään rikastushiekkoja ja vaarattomia maamassoja tehokkaammin, jätteeksi kasaamisen sijaan.

Tavanomaiselle kaatopaikalle toimitettavista jätteistä, joiden hyötykäyttö on teknisesti ja ympäristöperusteisesti mahdollista, maksetaan nykyisin 80 euron jäteveroa tonnilta. Jos kaivosjätteelle asetettaisiin edes sata kertaa pienempi vero eli 0,8 euroa tonnia kohden, karttuisi verotuloja lähes 75 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2023 kaivosjätettä syntyi 94 miljoonaa tonnia.

Riittävän veropohjan rinnalle Suomeen tarvitaan myös vahva ympäristövahinkorahasto. Tällä hetkellä rahaston maksimikoko on 30 miljoonaa euroa, mikä on täysin riittämätön kaivostoiminnan aiheuttamien ympäristöriskien näkökulmasta. Ehdotammekin rahaston kymmenkertaistamista. Ympäristövahinkorahasto rahoitetaan eri alojen toiminnanharjoittajilta kerättävillä maksuilla.

Kaivoshankkeissa tapahtuneet virhearvioinnit, konkurssit ja puutteellisesti hoidetut sulkemiset ovat viime vuosina aiheuttaneet valtavia kuluja Suomen valtiolle. Pelkästään Talvivaaran ja Hituran kaivosten kulut veronmaksajille ovat yhteensä satoja miljoonia euroja. 

Verovaroja kerätään julkisten palvelujen tuottamista varten, mutta verotuksella myös ohjataan yhteiskunnan kestävää kehitystä. Verottamalla kaivoksia ympäristön ja suomalaisten näkökulmasta oikeasuhtaisesti vahvistetaan kaivostoiminnan kestävyyttä ja hyväksyttävyyttä.

Hanna Halmeenpää
Kirjoittaja on hallituksen puheenjohtaja.