Näkökulma: Lasten norppaleiri kiinnostaa vuodesta toiseen – mutta miksi?

Heinäkuussa Luontoliiton Savo-Karjalan piiri järjesti Suomen luonnonsuojeluliiton tuella lasten norppaleirin jo 12. kerran. Suurin osa leireistä on järjestetty Pihlajaveden Turponsaaressa, niin tälläkin kertaa. Vierailin leirillä saimaannorppa-aluekoordinaattorin Marjaana Kovasen kanssa.

Leiriläiset olivat 8–12-vuotiaita, ja noin puolet 18 leiriläisestä oli ollut leirillä ennenkin. Myös kymmenestä ohjaajasta osa oli ollut leirillä ennenkin ja halusi palata uudestaan.

Leirillä vietetään leirielämää: nukutaan teltoissa, saunotaan, uidaan, syödään vegaanista ruokaa, retkeillään, leikitään, askarrellaan, opetellaan vesillä liikkumista ja tutustutaan näin eri tavoin Saimaaseen ja saimaannorppaan. Hyvällä tuurilla nähdään itse norppakin.

Marjaana Kovanen ja Kaarina Tiainen esittäytyivät yleisölle ennen nukketeatteriesitystä. Norppaleiriläisistä on aina mukavaa päästä kyselemään ja keskustelemaan saimaannorpasta Luonnonsuojeluliiton edustajien kanssa.

Lapset ovat luontaisesti kiinnostuneita luonnosta. Kiinnostusta kannattaa ruokkia ja lapsia opastaa kestäviin elintapoihin.

Ympäristökasvatuksella kohti kestävämpää elämäntapaa

Lasten norppaleirin tukeminen ja jokavuotiset asiantuntijavierailut leirillä ovat osa Luonnonsuojeluliiton ympäristökasvatustoimintaa. Ympäristökasvatus voidaan määritellä esimerkiksi näin:

”Ympäristökasvatus on kasvatuksellista toimintaa, jonka tarkoitus on tukea elinikäistä oppimisprosessia siten, että yksilöiden tai yhteisöjen arvot, tiedot, taidot sekä toimintatavat muuttuvat kestävän kehityksen mukaisiksi. Ympäristökasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista elintavoiltaan ympäristövastuullisia, vahvistaa lasten ja nuorten luontosuhdetta, antaa valmiuksia elämänarvojen pohdintaan ja ohjaa kestävään elämäntapaan.” (Wikipedia)

Saimaa on hyvin erikoinen ja rikas, mutta myös haavoittuvainen ekosysteemi. Saimaalla liikkuu paljon ihmisiä kalastamassa, virkistäytymässä ja nauttimassa maisemista. Sillä on myös haittapuolensa. Meidän täytyykin opetella elämään Saimaalla ja sen rannoilla niin, että myös muut lajit ja niiden elinympäristöt säilyvät ja voivat hyvin.

Lapset ovat luontaisesti kiinnostuneita luonnosta. Kiinnostusta kannattaa ruokkia ja lapsia opastaa kestäviin elintapoihin. Lapset kasvavat Saimaan alueen asukkaiksi ja päättäjiksi eikä ole yhdentekevää, miten he ajattelevat ja toimivat. Luontoa huomioiviin ratkaisuihin luodaan pohja jo lapsena. Silloin myös saimaannorpalla ja Saimaan äärimmäisen uhanalaisilla kalalajeilla Saimaan järvilohella ja saimaannieriällä on toivoa.

Teatteridiiva Törö ja norppa Taalia keskustelevat verkkokalastuksen vaaroista. Hauskan näytelmän avulla tuodaan tehokkaasti esiin saimaannorppaa uhkaavia tekijöitä.

On tärkeää, että Saimaalle ei kasva uutta verkkokalastussukupolvea, vaan jo pienestä pitäen opitaan norppaturvalliset kalastusmenetelmät.

Saimaannorppa tarvitsee suojelijansa

Saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen. Lajilla on tulevaisuus vain, jos suojelu jatkuu ja ihmiset ottavat norpan huomioon Saimaalla liikkuessaan ja toimiessaan. On tärkeää, että Saimaalle ei kasva uutta verkkokalastussukupolvea, vaan jo pienestä pitäen opitaan norppaturvalliset kalastusmenetelmät.

Sama koskee saimaannorppaan kohdistuvaa häiriötä ja rantarakentamista: ihmisen on osattava väistää silloin kun norpan hyvinvointi sitä edellyttää. Myös norpan aktiiviset suojelutoimet, kuten apukinoskolaukset, pesälaskennat, PhotoID-kuvaukset ja tutkimustoiminta, tarvitsevat uusia sukupolvia. Kenties jotkut leiriläisistä ovat tulevia norppatutkijoita, jotka saavat tähän kipinän mukavasta ja mielenkiintoisesta leirielämästä.

Leirielämyksiä

Vaikka saimaannorpan suojelu on välillä totista puuhaa ja siinä ollaan vakavan asian äärellä, on elämässä oltava iloa ja keveyttä. Sitä leirielämä tarjoaa. Turponsaaren leiri on upealla paikalla keskellä norppavesiä. Leirillä tietysti yritetään bongata norppa, joka on aiempina vuosina todistettavasti käynyt rannalla moikkaamassa (mekin olemme sen nähneet muutama vuosi sitten). Tänä vuonna norppa oli ”ehkä nähty”.

Leiriläiset olivat tehneet suloisia sukkanorppia.

Reippaat lapset eivät myöskään pienestä hätkähdä. Nytkin leirin toisena päivänä tulivat ennätyssateet, jotka kestivät koko päivän. Toki tämä aiheutti harmia, tavarat kastuivat ja kaikkea suunniteltua ohjelmaa ei voitu toteuttaa. Mutta kun me vierailimme leirillä seuraavana päivänä, vastassamme oli iloisia ja vilkkaita lapsia, jotka eivät olosuhteista valittaneet. He esittelivät tekemiään suloisia sukkanorppia. Välillä piirrettiin. Iltapäivällä katsottiin esittämämme ”Norppana on hyvin jännittävää” -nukketeatteri ja juteltiin saimaannorpasta ja sen ihmeellisestä elämästä. Sitten kirmailtiin rannalla, kunnes oli ruoka-aika. Illalla saunottiin.

Norppateema voi sytyttää kipinän luonnonsuojeluun. Luonnossa oleilu, teltassa nukkuminen ja kivat kaverit jättävät elinikäiset hyvät muistot. Siksi leirille halutaan tulla yhä uudestaan. Norppaleiri on elämys.

Kaarina Tiainen
Saimaannorppa-asiantuntija