Näkökulma: Kaivokset tuottavat valtaosan ympäristölle haitallisista jätteistä – niistä täytyy maksaa verot

Suomeen havitellaan koko ajan enemmän kaivoksia vihreän siirtymän ja Euroopan mineraaliomavaraisuuden nimissä. Samaan aikaan kaivostoiminnan taloudellisia hyötyjä valuu kuitenkin yhä liikaa ulkomaille, ympäristö- ja jäteongelmien jäädessä Suomeen.

Esimerkki Suomen turhan löperöstä kaivosten sääntelystä on kaivosjätteitä koskevan veron puuttuminen. Suomen kaivosten yksi merkittävä ympäristöongelma on niiden tuottama, vertaansa vailla oleva jätemäärä. Suomen jätteistä peräti 76 prosenttia syntyy kaivosteollisuudesta – vaarallisesta jätteestä jopa yli 90 prosenttia. Siitä huolimatta kaivosjätteestä ei tarvitse maksaa jäteveroa.

Kaivostoimintaa pitää määrätietoisesti ohjata vähentämään jätettä ja lisäämään kiertotaloutta ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Jäteveron ulottaminen kaivostoimintaan pitäisikin toteuttaa viipymättä. Se ohjaisi vähentämään jätteen määrää ja ottamaan kaivannaisista tehokkaammin kaikki arvomineraalit talteen. Kaivannaisjätettä tuotetaan niin paljon, että jo matalalla verotasolla kerättäisiin aimo potti elvyttämään valtion taloustilannetta – ja rahoittamaan ympäristötoimia.

Nykyisin kaatopaikalle toimitettavista jätteistä, joiden hyötykäyttö on teknisesti ja ympäristöperusteisesti mahdollista, maksetaan 80 euron jäteveroa tonnilta. Jos kaivosjätteelle asetettaisiin edes sata kertaa pienempi vero eli 0,8 euroa tonnia kohden, karttuisi verotuloja silti lähes 75 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2021 kaivosjätettä syntyi 93,6 miljoonaa tonnia.

On päivänselvää, että kaivannaisjätteen massiivista määrää on vähennettävä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaivannaisia pitää voida louhia siten, että sivukiveä tuotetaan vähemmän. Louhituista massoista on pystyttävä rikastamaan malmia nykyistä enemmän. Myös jo suljettujen kaivosten jätteistä on mahdollista nykytekniikalla ottaa lisää malmeja talteen.

Kaivosverolla kannustetaan ympäristötekoihin

Suomeen saatiin vuosien vaikuttamistyön jälkeen maltillinen kaivosvero vuonna 2024. Veron tuotot jaetaan kaivoskuntien ja valtion välillä. Huhtikuussa Suomen hallitus päätti korottaa toistamiseen kaivosveroa, ja sen taso tullaan lähes nelinkertaistamaan lyhyessä ajassa. Tämä on Orpon hallituksen ympäristöpolitiikan harvoja valonpilkahduksia, mistä Luonnonsuojeluliittokin tarjoaa risujen sijaan ruusuja.

Uusien korotusten jälkeenkin Suomen kaivosvero on edelleen varsin matala, eikä se yksin turvaa sitä, että Suomen luonnonvarojen käytöstä jäisi Suomeen riittävä korvaus. 

Nykyään kaivosveroa maksetaan vain rikastukseen menevästä kiviaineksesta. Kaikkeen louhittuun kiviainekseen, siis myös sivukiviin perustuvan veron hyvä puoli olisi, että se ohjaisi vähentämään neitseellisten kaivausten tekoa. Vero pitäisikin laajentaa myös sivukiviin. 

Yhdessä kaivoksiin kohdistuva jätevero ja kaivosveron laajentaminen kaikkeen louhintaan ohjaisivat kaivoksia kehittämään nykyistä säästävämpiä menetelmiä ja näin vähentämään turhaa ympäristön kuomittamista. Ne myös takaisivat, että aiheutetuilla ympäristöhaitoilla olisi myös hintaa.

Antti Heikkinen
Ympäristöpäällikkö