Metsähallitus aikoo hakata luonnonmetsää, jota metsäteollisuuskin pitää liian arvokkaana hakattavaksi
–

Harsuvaarassa on noin 130 hehtaaria luontoarvoiltaan hyvin merkittäviä metsiä ja soita. Alueen metsät ovat vanhoja, runsaslahopuustoisia metsiä, joissa puuston rakenne on luonnontilaisen kaltainen. Uhanalaista lajistoa on runsaasti. Suot ovat ojittamattomia, vesitaloudeltaan luonnontilaisia. Luonnonsuojeluliiton lisäksi esimerkiksi Luonnonmetsätyöryhmä on todennut alueen luontoarvot, ja aikoo esittää sitä liitettäväksi Hossan kansallispuistoon yhdessä viereisten Kalevalapuiston suojelualueiden kanssa.
”On ilmiselvää, ettei valtion mailla pidä hakata sellaisia metsiä, joiden puuta teollisuus ei edes halua ostaa. Valtion pitäisi näyttää muille esimerkkiä. Siksi onkin käsittämätöntä, ettei valtio sitoudu samoihin vastuullisuuskriteereihin kuin metsäyhtiöt”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton metsäkartoittaja, hankepäällikkö Tuuli Hakulinen.
Metsähallitusta myös sitoo laki, jonka mukaan sen on ”riittävästi otettava huomioon biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen metsien, meren ja muiden luonnonvarojen hoidolle, käytölle ja suojelulle asetettujen muiden tavoitteiden kanssa”.
Harsuvaaraan suunnitellut hakkuut eivät myöskään ole yksittäistapaus, muistuttaa metsänhoitaja Joni-Matti Kusmin Luonnonmetsätyöryhmästä.
”Viime aikoina valtion maille on alkanut ilmestyä yhä enemmän hakkuusuunnitelmia sellaisille alueille, jotka on Luonnonmetsätyöryhmän kartoituksissa todettu arvokkaiksi, ja joita useat tahot ovat esittäneet suojeltaviksi. Tilanne on erityisen ongelmallinen, koska nämä kohteet kuuluvat valtion vanhojen ja luonnontilaisten metsien kartoitusprojektiin, jonka tuloksia ei ole edes vielä julkaistu.”
Harsuvaaran kaltainen tilanne nähtiin jo läheisellä Kaupinvaaralla, joka hakattiin, vaikka sen luontoarvot olivat Metsähallituksen tiedossa. Laajat ja yhtenäiset, korkean suojeluarvon alueet ovat Suomen luonnon monimuotoisuuden kannalta korvaamattomia – ja samalla äärimmäisen harvinaisia.
Suomen luonnonsuojeluliitto on Relex-säätiön rahoittaman hankkeen puitteissa kartoittanut alueen metsiä. Kartoituksen myötä Harsuvaaralta löytyi FSC-metsäsertifikaatin mukainen korkean suojeluarvon alue eli HCV-alue. HCV-alueet tarkoittavat luonnon monimuotoisuuden kannalta kaikkein merkittävimpiä, yhtenäisenä säilyneitä alueilta, joilta FSC-sertifikaattiin sitoutuneet metsäyhtiöt eivät osta puuta. Suomussalmen Harsuvaaran HCV-alueen rajaus on lähetetty kaikille Suomen suurimmille metsäyhtiöille. Ne kaikki kuuluvat FSC-sertifikaattiin toisin kuin Metsähallitus Metsätalous Oy.
Lisätietoja:
Tuuli Hakulinen, metsäkartoittaja, hankepäällikkö, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 050 467 4840, tuuli.hakulinen@sll.fi

Anna joululahja luonnolle
Ilahduta jouluna aineettomalla lahjalla, joka tekee hyvää myös luonnolle. Lahjoitusten avulla voimme jatkaa vaikuttavaa ja pitkäjänteistä suojelutyötämme suomalaisen luonnon puolustamiseksi.


