Metsähallituksen Etelä-Suomen luonnonvarasuunnitelman luonnoksesta

Luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua luonnonvarasuunnitelmasta, ja toteaa seuraavaa: 

Vihreän kasvun tavoite on huono

Yhdeksi suunnitelman pääteemaksi on valittu vihreä kasvu. Luonnonsuojeluliitto pitää valintaa huonona, sillä käytännössä luonnon tuhoa tai ilmaston kuumenemista ei ole isossa mittakaavassa pystytty kytkemään irti talouskasvusta. Teeman alla on tässä esitetty mahdollisesti hyviäkin toimia, kuten luontomatkailun ja luonnonarvomarkkinoiden edistäminen. On kuitenkin tärkeää olla antamatta mielikuvaa kasvun mahdollisuudesta kun puhutaan esimerkiksi energian- tai luonnonvarojen kulutuksesta; emme pysty kasvattamaan kulutustamme ilman ympäristöongelmien pahentamista. Esimerkiksi uusiutuvan energian edistäminen on tärkeää, mutta samassa yhteydessä on edistettävä kulutuksen vähentämistä, energiatehokkuutta ja huomioitava luonnon kantokyky. Luonnonsuojeluliitto esittää, että suunnitelmassa käytetään muuta termiä vihreän kasvun sijaan. 

Kansalaisten näkemykset on otettava paremmin huomioon 

Suunnitelmassa esiteltävien kansalaiskyselyjen näkemykset valtion maiden käytön tavoitteista ovat yksiselitteiset: molemmissa kyselyissä monimuotoisuuden vaaliminen ja ilmastotoimien edistäminen nähtiin todella tärkeinä tavoitteina yli tuoton tai hakkuiden. Kansalaisten näkemystä ei kuitenkaan ole otettu huomioon luonnonvarasuunnitelmassa.

Tavoitteet hakkuiden kasvattamisesta ovat vastoin kansalaisten näkemyksiä ja omistajapoliittisia linjauksia

Keskeisiä teemoja Metsähallituksen omistajapoliittisissa tavoitteissa ovat luonnon monimuotoisuus ja hiilineutraali Suomi. Näiden edistäminen ja turvaaminen ei tule riittävästi esiin Etelä-Suomen metsien luonnonvarasuunnitelmassa. 

Esimerkiksi hakkuutavoitetta aiotaan kasvattaa ja hakkuusuunnitteen mukaan tavoitehakkuumäärät perustuvat nettotulojen nykyarvon maksimointiin 4 % korkokannalla. Samaan aikaan Metsähallituksen hallinnoimien monikäyttömetsien hiilinielu on pienentynyt viimeisimpien VMI-tulosten mukaan 35%. Hakkuumäärien vähentäminen on keskeinen toimi hiilinielun kasvattamisessa, mutta valtion maiden nielun voimakkaasta vähenemisestä huolimatta hakkuumääriä ja uudistushakkuiden alaa aiotaan kasvattaa.   

Esimerkiksi hiilinieluista omistajapoliittisissa linjauksissa 2024-2027 todetaan, että “Metsähallitus jatkaa monikäyttömetsien nettohiilinielun kasvattamista niin, että nettohiilinielu kasvaa vähintään kymmenellä prosentilla ennen vuotta 2035.” 

Siis vaikka hiilinielun tiedetään pienentyneen voimakkaasti valtion mailla edellisten luonnonvarasuunnitelmien hakkuutasoilla, aiotaan hakkuumääriä tässä kasvattaa entisestään, mikä tekee omistajapoliittisten linjausten hiilinielutavoitteen saavuttamisesta hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta. Jos valtion metsissä väistetään vastuuta, paine Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisen edellyttämästä hakkuiden rajoittamisesta kohdistuu entistä voimakkaammin yksityismetsiin.

Jatkuvaa kasvatusta tulee lisätä

Suunnitelmassa mainitaan hakkuutavoista ainoastaan hakkuualojen määriä. Kokonaishakkuumäärien kasvattamisen lisäksi uudistushakkuita aiotaan lisätä ja kasvatushakkuita vähentää. Luonnonsuojeluliiton mielestä jatkuvan kasvatuksen edistäminen valtion mailla on tärkeää, ja tavoitteita jatkuvan kasvatuksen osuuden lisäämiseksi tulee asettaa tässä suunnitelmassa.

Kaikkien hakkuutapojen yhteydessä on huomioitava monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden säilyttäminen ja lisääminen esimerkiksi säästöpuuryhmin, sekapuustoisuutta suosimalla ja kuolleet puut metsään jättämällä. 

Suunnitelmasta tulee käydä selvemmin ilmi miten ennallistamisasetuksen tavoitteita edistetään

Luonnonhoito- ja ennallistamistoimien riittävyyttä tulee arvioida suhteessa EU:n biodiversitettistrategian, ennallistamisasetuksen sekä YK:n Kunming-Montrealin monimuotoisuuskehyksen tavoitteisiin. Nyt luonnonhoitotöistä on kerrottu ja mittarit asetettu niin, että kokonaiskuvaa valtion mailla tehtävistä toimista suhteessa tarpeeseen, tavoitteisiin ja velvoitteisiin joihin Suomi on sitoutunut, on vaikea saada. 

Erityisesti luonnonsuojeluliitto kiinnittää huomiota Natura-luontotyyppien tilan luokitteluun, jossa on käytetty määreitä “merkittävä” ja “ei merkittävä” hyvän ja erinomaisen lisäksi. Merkittävä ja ei merkittävä eivät aukea tässä yhteydessä kuin aihetta tunteville, ja ne tulee korjata ymmärrettävämpään muotoon. Valtion mailla Natura-alueilla tavoitteena pitää olla Natura-luontotyyppien tilan parantaminen ja määrän lisääminen, ei ainoastaan lain vaatiman minimitason säilyttäminen ja heikentämisen välttäminen.

Ennallistamisasetus on jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, jonka tavoitteita heikentyneiden elinympäristöjen luonnontilan parantamisesta tulee Suomessa edistää erityisesti valtion mailla. Asetuksen ensimmäinen tavoitevuosi 2030 tulee pian, joten toimeenpanoa tulee tehdä jo ennen kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistumista. 

Esimerkiksi nyt luonnonvarasuunnitelmassa esitetyt tavoitteet tulevat Helmi-ohjelman periaatepäätöksestä, eikä tässä esitetä uusia luonnonhoitotoimia näiden päälle. Helmi-ohjelman tavoitteet ovat kuitenkin yksinään riittämättömät luontokadon pysäyttämiseksi, ja tarvittavia toimia tulee arvioida uudestaan Suomea velvoittavan ennallistamisasetuksen tavoitteiden valossa. 

Yksi keskeinen toimi luontokadon torjumiseksi on suojeluverkoston täydentäminen Etelä-Suomessa. Suojelupinta-alaa on kasvatettava myös valtion mailla. Tähän suuntaan viittaavan toimenpiteen “Parannamme valtionmaiden luontoarvojen turvaamisen ja lisäämisen vaikuttavuutta huomioimalla verkostot ja kytkeytyneisyyden” tulee siis pitää sisällään myös suojelupinta-alan kasvattaminen. Tämän edistämiseksi suunnitelmassa pitäisi olla kirjaus jäljellä olevien valtion vanhojen metsien (yli 120 vuotiaiden) ja luonnontilaisten metsien suojelusta. Poliittisesti päätetyt kriteerit eivät ole luonnontieteen mukaiset, joten suojelussa valtion mailla on sovellettava alhaisempia kynnysarvoja. 

Retkeilyn edistämisen tavoitteet

Retkeilyn ja virkistyskäytön edistäminen on tärkeää, ja sillä on merkittäviä hyötyjä myös kansantaloudelle pienentyneiden terveydenhuoltokustannusten muodossa. 

Luonnonsuojeluliitto on ollut huolissaan Metsähallituksen Luontopalveluihin kohdistuneista leikkauksista, ja olemme monessa yhteydessä vaatineet rahoitustason kasvattamista. On riski, että Luontopalveluiden liian pienet resurssit vaarantavat myös suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutumisen. 

Metsähallituksen ylläpitämien palveluiden, retkeilyreittien ja rakenteiden karsiminen ja kunnossapidon vähentäminen vähentää erityisesti syrjäseutujen pienten paikallisten yritysten ja toimijoiden työmahdollisuuksia ja siten heikentää aluetaloutta. Tämä on ristiriidassa luontomatkailun edistämistavoitteen kanssa. 

Huomioita mittareista

Toimen “Tuotamme puuraaka-ainetta kestävästi ja vahvistamme aluetaloutta”  mittareista oikeastaan mikään ei kerro riittävästi puuraaka-aineen kestävyydestä varsinkaan ekologisesta näkökulmasta. Mittareina on esimerkiksi hakkuusuunnite ja toteutuneet hakkuut ja metsätalouden asiakastyytyväisyys. Mittaristoa tulee näiltä osin täydentää kestävyyttä kuvaavin mittarein.  

Jatkuvan kasvatuksen määrää ja osuutta valtion mailla seuraava mittari tulisi palauttaa suunnitelmaan. 

Ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden mittareihin tulee lisätä lajiston tilan seuranta. Lajitiedon ja sen käytön ja seurannan puutteita ja kehityskohtia Metsähallituksen mailla on nostettu esiin myös Luonnonvarakeskuksen julkaisemassa alue-ekologisen suunnittelun arviointiraportissa (2023, s.61).

Allekirjoittajat

Suomen luonnonsuojeluliitto ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piiri ry

Etelä-Hämeen Luonnonsuojelupiiri ry

Suomen Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry