Maa- ja metsätalousvaliokunnalle Agenda2030 -selonteosta
–
Suomi ottaa kestävän kehityksen työn tosissaan. Agenda2030-selonteosta keskustellaan myös maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Kehujen lisäksi esitimme myös parannuskohteita ja ideoita.
VNS 3/2020 vp
Suojelupäällikkö Tapani Veistola
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
MmV Kirjallinen asiantuntijalausunto 8.12.2020
Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta ”Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa”
Suomi on Agenda2030-työssä kansainvälisesti katsoen kiitettävän aktiivinen. Asiaan on sitouduttu poliittisesti korkeimmilla päättävillä tasoilla. Siitä tämäkin eduskuntakäsittely on yksi esimerkki. Tavoitteita on jalkautettu, niitä toteutetaan osallistavasti laajan yhteistyön avulla ja niiden saavuttamista myös seurataan. Kestävä kehitys on otettu hyvin huomioon sekä hallitusohjelmassa että EU:n komission vihreän kehityksen ohjelmassa.
Kotimaisia kestävyyshaasteita – ja niiden parannuskeinoja
Suomella on yhä monia omia kestävyyshaasteita. Niitä on muun muassa luonnon monimuotoisuuden suojelussa, vesien tilassa, ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa sekä energia- ja materiaalitehokkuudessa.
Tietoa asioiden parantamiseksi on kuitenkin onneksi jo paljon. Keinoja on muun muassa kohtuutalouden ja kiertotalouden kehittämiseen sekä biotalouden kestävyyden parantamiseen. Ensi vuonna valmistellaan muun muassa maatalouden ja kalatalouden seuraavan ohjelmakauden EU-tukien toimenpiteet sekä uusi kansallinen biodiversiteettistrategia. Monissa asioissa kotimaista työtä tukevat EU:n vastaavat ohjelmat – myös tuomalla niihin rahoitusta tavoitteiden saavuttamisen helpottamiseksi.
Rahoituksen viiveet hidastavat toimeepanoa
Uusi hallitusohjelma mahdollistaa monien Agenda2030-työssä viime hallituskaudella tapahtuneiden viiveiden kirimistä. Agenda2030-toimien rahoitus on tärkeää varmistaa hallituskauden loppuvuosina ja ottaa huomioon myös jo seuraavan hallituksen kehyksiä valmisteltaessa. Kaikki EU-rahastojen ympäristötoimenpiteiden mahdollisuudet kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. Myös selonteon lopussa (luku 7) esitetyt toimet kehittää ylivaalikautista kestävän kehityksen politiikkaa ovat erittäin kannatettavia.
Jatkotyössä katse myös Suomen ympäristöjalanjälkeen muissa maissa
Jatkotyössä tulee ottaa nykyistä paremmin myös Suomen tuotannon ja kulutuksen globaalit vaikutukset ja niiden pahimpien seurausten hillitseminen. Kotimaisesti tulee selvittää entistä tarkemmin esimerkiksi tuontiraaka-aineidemme ympäristövaikutuksia niissä maissa, joissa niitä tuotetaan. Suomen tulee olla aktiivinen kehitysmaissa myös ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa sekä nykyisen sukupuuttoaallon pysäyttämisessä.
Lisätietoja
– suojelupäällikkö Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi
Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Tapani Veistola
- +358 400 615 530
- tapani.veistola(a)sll.fi