Lupiini on kaunein maljakossa – Luonnonsuojeluliitto haastaa suomalaiset keräämään kimpun haitallisista vieraslajeista

Luonnonsuojeluliitto pyytää ihmisiä keräämään upean kukkakimpun haitallisista vieraslajeista, kuten lupiineista, ottamaan siitä kuvan tai videon ja jakamaan somessa tunnisteella #vieraslajikimppu ja @luonnonsuojeluliitto.

Aihe on tärkeä, koska maailmanlaajuisesti 60 % lajien sukupuutoista johtuu vähintään osittain vieraslajeista. Suomessa vieraslajit uhkaavat pölyttäjien elinympäristöjä perinnebiotooppeja, jotka ovat jo huvenneet murto-osaan maankäytön muutosten seurauksena.

”Pölyttäjiä uhkaa etenkin kasvillisuuden yksipuolistuminen, kun vieraslajikasvit valtaavat vahvoina kilpailijoina luonnonkasveilta elintilaa niityillä, kedoilla ja tienlaidoilla. Tämä heijastuu hyönteislajistoon, sillä monet niistä, kuten perhosten toukat, ovat erikoistuneet hyödyntämään tiettyjä ravintokasveja”, kertoo hankepäällikkö Titta Vikstedt Luonnonsuojeluliitosta.

Pölyttäjät ovat riippuvaisia kasvien tarjoamasta ravinnosta. Vastaavasti suuri osa arkemme tuotteista ruuasta kosmetiikkaan ja biopolttoaineisiin on pohjimmiltaan riippuvaisia pölyttäjien työstä. Globaalisti lähes 90 % kukkakasveista on ainakin osin riippuvaisia eläimistä siitepölyn siirtäjinä. Eläinten pölytyksestä hyötyy tai sitä vaatii yli 75 % viljelykasveista. Samaan aikaan pölyttäjäkato etenee maailmalla vauhdilla. Myös Suomessa melkein joka viides perhonen ja mesipistiäinen on uhanalainen.

Sillä, mitä kotipihoilla ja kuntien viheralueilla tehdään, on väliä. Pelkästään omakotitalojen yhteenlaskettu pinta-ala on Suomessa noin 150 000 hehtaaria. Esimerkiksi perinteisen niittotalouden synnyttämiä arvokkaita perinnebiotooppeja, kuten niittyjä ja ketoja, on tällä hetkellä hoidon piirissä ainoastaan reilut 30 000 hehtaaria. Pelkästään kotipihoja on siis melkein viisi kertaa enemmän pinta-alallisesti. Kun tähän lasketaan mukaan rivi- ja kerrostalopihat, tienlaidat ja kuntien avoimet viheralueet sekä yritysten hallinnoimat maa-alueet puhutaan valtavista pinta-aloista.

Vieraslajien torjunnan lisäksi kotipihoilla ja viheralueilla voi auttaa pölyttäjiä säästämällä ja lisäämällä keväästä syksyyn kukkivia luonnonkasveja. Suosimalla luonnonkasveja ehkäistään tehokkaasti myös tulevaisuuden vieraslajiongelmia – ilmaston lämmetessä on todennäköistä, että yhä useampi vieraslaji sopeutuu ilmastoomme ja alkaa levitä.

“Luonnonsuojeluliitto järjestää kesällä satoja vieraslaji- ja niittytalkoita eri puolilla Suomea. Talkoissa on upeaa tehdä jotain hyvin konkreettista luonnon hyväksi ja tutustua muihin samanhenkisiin ihmisiin. Kutsummekin kaikki kiinnostuneet mukaan!”, Vikstedt innostaa.

Tee kesän ihanin luontoteko. Kerää vieraslajikimppu ja levitä tietoa!

Lisätietoja:

• Titta Vikstedt, hankepäällikkö, p. 040 632 7578, titta.vikstedt(a)sll.fi
• sll.fi/vieraslajikimppu
• https://www.sll.fi/opi-lisaa/vieraslajit/

Kuvia medialle täällä.

Vieraslajikimppuhaaste on osa Priodiversity LIFE -hanketta. Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionin LIFE -ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan unioni tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.