Luonnonsuojeluliitto kanteli Kemijärven pumppuvoimaloiden ja Sakatin kaivoksen satojen miljoonien verotuista – tukipäätökset lainvastaisia
–

Kapustan pumppuvoimalaa varten suunnitellaan tekoallasta tähän ympäristöön. Kuva: Tomi Juujärvi
Työ- ja elinkeinoministeriön alainen rahoituskeskus Business Finland myönsi joulukuussa 2025 verohyvityksiä suurille investoinneille 40 eri hankkeeseen. Myönnetty verohyvityspotti kipusi yhteensä 2,3 miljardiin euroon. Rahoitusta saivat muun muassa kaksi Suomen Voima Oy:n suunnittelemaa, vesivoimaenergiaa varastoivaa pumppuvoimalahanketta – Kapusta 63,2 miljoonaa euroa ja Vaaranlammet 57,2 miljoonaa euroa, sekä Sakatti Mining Oy:n kaivoshanke 150 miljoonaa euroa.
Uusiutuvan energian hankkeille ja energiavarastoille, kuten pumppuvoimaloille, verotukien myöntämisen edellytykseksi on säädetty, että hankkeiden tulee täyttää EU:n kestävän sijoittamisen “ei merkittävää haittaa” -periaate. Se edellyttää, että hankkeet ovat kestäviä myös ympäristön näkökulmasta. Kaivoshankkeita vaatimus ei investointirahoituslain mukaan koske.
Suomen Voima Oy:n pumppuvoimahankkeet
Kapustan ja Vaaranlampien pumppuvoimalahankkeiden ympäristövaikutusten arviointi on kesken. Puuttuvien tietojen vuoksi on mahdotonta sanoa hankkeiden täyttävän “ei merkittävää haittaa” -periaatetta, mutta juuri näin Business Finland on kuitenkin tehnyt. Tilannetta pahentaa se, että Kemijärvelle on suunnitteilla useita pumppuvoimaloita, joiden yhteisvaikutukset ympäristöön voivat nousta merkittäviksi.
“Luonnonsuojeluliitto katsoo, että päätökset verohyvityksistä ovat lainvastaisia. Pumppuvoimalat voivat aiheuttaa merkittävää haittaa Kemijärvelle tai tekoaltaiden ja voimalarakenteiden alle jäävälle luonnolle. Ennen ympäristövaikutusten selvittämistä ei voi mitenkään tehdä johtopäätöksiä siitä, täyttyvätkö ympäristökriteerit verotuen myöntämiselle. Nyt päätöksiä on tehty sokkona”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää.
Pumppuvoimaloissa vettä siirretään halvan sähkön aikana varastoon tunturin tai vaaran päälle tekoaltaaseen ja kalliin sähkön aikana sitä juoksutetaan voimalaturbiinin läpi takaisin alas Kemijärveen. Pumppuvoimalan suuret ja jaksottaiset juoksutukset voivat muuttaa vesistöä rajusti ja vaikuttaa virtauksiin, jääoloihin, veden lämpötilakerrostumiseen sekä kalojen lisääntymiseen.
Sakatti Mining Oy:n kaivoshanke
Sakatin kaivoshanke puolestaan on selkeästi voimassa olevan lainsäädännön vastainen. Kaivosta suunnitellaan Viiankiaavalle, joka on lain nojalla suojeltu sekä soidensuojelu- että Natura 2000 -ohjelmissa. Natura-arvioinnin mukaan kaivos aiheuttaisi merkittäviä haittoja Viiankiaavan suojelualueelle.
“Kyseessä on hanke, joka vaarantaa lailla suojellun suon koko luontotyypin ja sen uhanalaisen lajiston olemassaolon. Kun valtion viranomainen myöntää tällaiselle kaivoshankkeelle jättimäisen 150 miljoonan euron verotukirahoituksen, voidaan perustellusti sanoa hallinnon ottaneen vallan lainsäätäjältä omiin käsiinsä.” Halmeenpää lataa.
Lisätietoja:
Hanna Halmeenpää, puheenjohtaja, p. 050 5644122, hanna.halmeenpaa@sll.fi
Antti Heikkinen, ympäristöpäällikkö, 044 901 0461, antti.heikkinen@sll.fi


