Luonnonsuojeluliiton lausunto ympäristöministeriölle ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmasta

Asia: VN/6119/2025

Toimenpide Rakennusten energiatehokkuusneuvonta kuluttajille ja mikroyrityksille (suunnitelman osio 2.1.1.1)

Suomen luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä, että haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille ja mikroyrityksille tarjotaan kohdennettua ja helposti saavutettavaa energianeuvontaa. Neuvonnan avulla voidaan madaltaa kynnystä tehdä energiatehokkuustoimia ja siten helpottaa siirtymä pois fossiilisista polttoaineista.

Neuvonnan tulee olla saavutettavaa erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joilla myös energiankulutus ja lämmityskustannukset ovat suhteellisen korkeita.

Energianeuvonnassa tulee korostaa ratkaisuja, jotka samanaikaisesti vähentävät päästöjä, mutta myös luonnonvarojen ylikulutusta ja luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvia haittoja. Neuvonnassa tulee suosia energiansäästöä, energia- ja materiaalitehokkuutta, sekä kulutuksen vähentämistä. Ne ovat kustannustehokkaimpia ja ympäristövaikutuksiltaan parhaimpia keinoja vähentää kustannuksia ja päästöjä.

Toimenpide Energia-avustukset asunto-osakeyhtiöille (suunnitelman osio 2.1.1.2)

Suomen luonnonsuojeluliitto kannattaa energia-avustusten kohdentamista haavoittuvassa asemassa oleville asunto-osakeyhtiöille. Suunnitelmassa kohdentaminen perustuu pitkälti siihen, että asuntojen keskihinta on alle 1500 €/m2 ja tulot alle keskiarvon. Tämä kuitenkin voi sulkea ulkopuolelle paljon pienituloisia esimerkiksi kasvukeskuksissa. Kohdentamiskriteerejä tulisi täydentää siten, että ne tunnistavat nykyistä paremmin myös yksittäisten asunto-osakeyhtiöiden ja asukkaiden haavoittuvuuden, vaikka alueen asuntojen keskihinnat ja tulot ovat keskimääräistä korkeammalla. Esitetyillä kriteereillä on myös olemassa riski, että avustukset kohdistuvat rakennuksiin, joihin ei jatkossa löydy asukkaita.

Lisäksi avustuksia tulee suunnata ensisijaisesti remontteihin, jotka mahdollisimman tehokkaasti vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä, pienentävät energiankulutusta ja siten vähentävät päästöjä. Suunnitelmassa luetellaan paljon teknisiä ratkaisuja (lämpöpumput, aurinkovoima). Avustuksissa tulee painottaa kokonaisvaltaisia energiatehokkuuskorjauksia ja toimenpiteitä, jotka vähentävät rakennusten energiantarvetta. Vasta tämän jälkeen jäljelle jäävä energiantarve tulisi kattaa mahdollisimman vähäpäästöisillä ja uusiutuvilla energiaratkaisuilla.

Toimenpide Avustukset energiatehokkuuden parantamiseen valtion tukemille asuntoyhteisöille (suunnitelman osio 2.1.1.3)

Suomen luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä, että energia-avustuksista saatavat hyödyt kohdistuvat aidosti valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asuviin kotitalouksiin. Suunnitelmassa todetaan energiakustannusten alentumisen näkyvän vuokratasossa omakustannusperiaatteen kautta, mutta käytännön toteutumista ja vaikutuksia tulisi seurata. Seurantaan voisi sisällyttää arvion siitä, miten investointien tuomat energiasäästöt ovat vaikuttaneet asumiskustannuksiin.

Suunnitelmassa todetaan, että kaikki valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asuvat pienituloiset kotitaloudet ovat lähtökohtaisesti haavoittuvia, mikä on perusteltu lähtökohta tuen kohdentamiselle. Samalla on kuitenkin tärkeää tunnistaa, että energiaköyhyyttä esiintyy myös muissa asumismuodoissa, kuten omistusasunnoissa ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Sosiaalisen ilmastosuunnitelman kokonaisuuden tulee varmistaa, että tuet tavoittavat mahdollisimman kattavasti kaikki päästökaupan kustannusvaikutuksille haavoittuvat kotitaloudet asumismuodosta riippumatta.

Suomen luonnonsuojeluliitto korostaa, että Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen (1) mukaan iso osa energiaköyhyydestä kärsivistä henkilöistä on sähköllä tai öljyllä omakotitaloaan lämmittäviä, kaupunkien keskustojen ulkopuolella asuvia henkilöitä. Suunnitelman luonnoksessa rahoitusta esitetään vain asunto-osakeyhtiöille ja valtion tukemille asuntoyhteisöille, mutta ei omakotiasujille. Puute olisi syytä korjata tai perustella miten muulla politiikalla tilanteeseen voidaan puuttua.

(1) Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimus aiheesta: https://hiilineutraalisuomi.syke.fi/pureva-pakkanen-pelkat-sahkopatterit-ja-pienet-tulot- energiakoyhyys-on-laaja-ongelma-suomessa/ ja https://dx.doi.org/10.2139/ssrn.6429611

Toimenpide Införande av anropsstyrd kollektivtrafik på Åland (suunnitelman osio 2.2.1.1)

–

Toimenpide Henkilöauton romutuspalkkio yksityishenkilöille (suunnitelman osio 2.2.1.2)

Suomen lunnonsuojeluliitto pitää myönteisenä, että romutuspalkkio kohdennetaan pienituloisille kotitalouksille, ja että tuki voidaan käyttää myös käytetyn täyssähkön hankintaan. Toimenpiteen vaikuttavuus riippuu siitä, että tuen kohderyhmällä on myös tosiasialliset mahdollisuudet hankkia sähköauto ja käyttää sitä, esimerkiksi latausmahdollisuuksien saatavuus taloyhtiöissä ja kohtuuhintaisen rahoituksen saatavuus ovat keskeisiä edellytyksiä tuen onnistumiselle. Näiden kehittämiseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. On myös syytä seurata, ettei tuki aiheuta hintatason nousua käytetyissä sähköautoissa.

On positiivista, että tuki mahdollistaisi myös käytettyjen autojen hankinnan, sillä uusien sähköautojen korkea hinta voi estää tuen piiriin kuuluvia kotitalouksia hyödyntämästä sitä. On kuitenkin huomionarvoista, että monilla pienituloisilla ei ole varaa hankkia sähköautoa edes tuettuna, ja niille, joilla ei ole ennestään omaa autoa, romutuspalkkio ei tuo minkäänlaista hyötyä. Siten SCF:n piirissä on tärkeää edistää myös muita toimenpiteitä, kuten joukkoliikenteen tukemista. Lisäksi tulisi tarkastella mahdollisuuksia edistää lainajärjestelmän kehittämistä käytettyjen sähköautojen hankintaan sekä sähköautojen sosiaalisen leasingin ohjelmalle. Luonnonsuojeluliitto kannattaa myös mahdollisuutta käyttää romutuspalkkio sähköpyörän tai joukkoliikenteen kausilipun hankintaan.

Toimenpide Raskaan kaluston hankintatuki mikroyrityksille (suunnitelman osio 2.2.1.3)

Luonnonsuojeluliitto kannattaa raskaan kaluston hankintatuen kohdentamista mikroyrityksille. Raskaan liikenteen sähköistyminen etenee Suomessa hitaasti, ja esimerkiksi tavaraliikenteessä korkeat investointikustannukset muodostavat esteen pienille kuljetusyrityksille. Hankintatuella voidaan vähentää mikroyritysten riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Tuen vaikuttavuuden kannalta on tärkeä kiinnittää huomiota siihen, että sähköisen raskaan kaluston latausmahdollisuudet ovat riittäviä koko maassa. Hankintatuen rinnalla on siksi tarpeen jatkaa raskaan liikenteen latausinfrastruktuurin kehittämistä, jotta sähkökaluston käyttöönotto on mahdollista myös pitkän matkan tavaraliikenteessä ja harvemmin asutuilla alueilla.

Luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä, että tuen kohdentumista seurataan aktiivisesti. Arvioinnissa tulisi tarkastella tavoittaako tuki aidosti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat mikroyritykset, ja kuinka hyvin se edistää raskaan liikenteen sähköistymistä. Tukien kohdentaminen pelkästään haavoittuviin yrityksiin voi osoittautua käytännössä haastavaksi ja edellyttää tarkkaa harkintaa sekä selkeitä kriteerejä.

Toimenpide Alueellisen joukkoliikenteen tuki (suunnitelman osio 2.2.1.4)

Joukkoliikenteen kehittäminen on avainasemassa liikennesuoritteen pienentämisessä, mikä on ilmastotavoitteiden kannalta merkittävää. Alueellisen joukko- ja kutsuliikenteen kehittäminen on oikeasuuntainen toimi liikenteen päästövähennyksissä ja autoriippuvuuden vähentämisessä sekä alueellisen oikeudenmukaisuuden kannalta.

On perusteltua kohdentaa tuki alueille, joissa yhdistyvät heikko joukkoliikenteen saavutettavuus ja keskimääräistä korkeampi pienituloisuusaste. On erityisen tärkeää huomioida tukitoimissa pienemmät kaupungit ja kaupunkiseudut sekä harvemmin liikennöidyt alueet, joissa liikenneköyhyys on erityisen suuri haaste. Lisäksi tulisi tarkastella laajemmin keinoja joukkoliikennelippujen hintojen alentamiseksi paikallisella tasolla, sillä edullisemmat ja saavutettavammat joukkoliikenneyhteydet ovat keskeinen keino vähentää yksityisautoilun tarvetta ja edistää oikeudenmukaista siirtymää.

Erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistämisessä tulee pyrkiä pitkäjänteisiin toimiin ja rakenteelliseen muutokseen, jotka mahdollistavat palveluiden jatkuvuuden myös sosiaalisen ilmastorahaston rahoituksen päättymisen jälkeen.

Toimenpide Kutsuliikenteen tuki (suunnitelman osio 2.2.1.5)

Joukkoliikenteen kehittäminen on keskeinen keino vähentää liikennesuoritetta, liikenteen päästöjä ja riippuvuutta yksityisautoilusta. Alueellisen kutsuliikenteen vahvistaminen on kannatettava ja oikeansuuntainen toimenpide, joka tukee sekä ilmastotavoitteiden saavuttamista että alueellista yhdenvertaisuutta ja sosiaalisesti oikeudenmukaista siirtymää.

Toimenpide Kävelyn ja pyöräliikenteen infrastruktuuri-investoinnit (suunnitelman osio 2.2.1.6)

Kävelyn ja pyöräilyn valtionavustus on Luonnonsuojeluliiton näkökulmasta kannatettava toimi. Toimenpide on oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tärkeä, ja sillä pyritään lisäämään liikenneköyhyyden riskissä olevien ryhmien mahdollisuuksia saavuttaa palveluita ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen voi vähentää autoriippuvuutta ja parantaa mahdollisuuksia liikkua kohtuullisin kustannuksin. Luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä, että toimenpiteiden kohdentamisessa painotetaan hankkeita, jotka parantavat palveluiden saavutettavuutta ja muodostavat yhtenäisiä kävelyn ja pyöräilyn verkkoja.

Toimenpiteiden arvioidut vaikutukset (suunnitelman osio 3)

Luonnonsuojeluliitto pitää hyvänä, että suunnitelman vaikutuksia on arvioitu useasta näkökulmasta ja että arvioinnissa on tarkasteltu sekä sosiaalisia että ilmastovaikutuksia. Luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä, että sosiaalisen ilmastosuunnitelman vaikutusten arvioinnissa painotetaan ensisijaisesti sen päätavoitetta eli haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien ja liikenteen käyttäjien aseman parantamista. Sosiaalisen ilmastorahaston tarkoituksena ei ole ensisijaisesti tuottaa mahdollisimman suuria kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä, vaan lieventää päästökaupan laajenemisen sosiaalisia vaikutuksia samalla, kun edistetään siirtymää vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Toisaalta ilmastovaikutusten arvioinnin tulee olla mahdollisimman läpinäkyvää.

Muut huomiot suunnitelmaan ja toimenpiteisiin

Luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä, että sosiaalisen ilmastorahaston toimeenpanossa painotetaan aidosti oikeudenmukaista siirtymää. Toimenpiteiden tulee ensisijaisesti tukea niitä kotitalouksia ja alueita, joihin päästökaupan laajenemisen vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin, sekä samalla edistää pitkän aikavälin siirtymää vähäpäästöisiin ja kohtuuhintaisiin ratkaisuihin. Liikenteen osalta Luonnonsuojeluliitto pitää myönteisenä, että suunnitelmassa on mukana kävelyn, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen edistämiseen tähtääviä toimia.

Lisäksi Luonnonsuojeluliitto korostaa, että sosiaalisen ilmastorahaston toimenpiteiden tulee täydentää muuta kansallista ilmasto-, energia- ja liikennepolitiikkaa. Rahaston varoja ei tule käyttää korvaamaan kansallista rahoitusta sellaisiin toimenpiteisiin, joiden toteuttaminen kuuluu joka tapauksessa valtion vastuulle, vaan niiden tulee tuottaa lisäarvoa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien tukemisessa ja oikeudenmukaisen siirtymän edistämisessä.

Lisätietoja: Antti Heikkinen ympäristöpäällikkö, p. 044 9010 461, antti.heikkinen@sll.fi