Luonnonsuojeluliiton lausunto suurelle valiokunnalle

U 37/2025 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi annetun asetuksen (EU) 2021/1119 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) -jatkokirjelmä UJ 32/2025 vp – U 37/2025 vp

Uuden ilmastotavoitteen kirjaaminen lakiin mahdollisimman pian on tärkeä askel, jotta se sitoo päättäjiä ja turvaa ilmastopolitiikan jatkuvuuden. Esitetty 90 prosentin päästövähennystavoite on Luonnonsuojeluliiton mielestä ehdoton minimi, mutta vuoteen 2040 mennessä EU:n pitäisi pyrkiä hiilineutraalisuuteen.

Luonnonsuojeluliitto suhtautuu kriittisesti valtioneuvoston kantaan hyväksyä eurooppalaiseen ilmastolakiin
merkittäviä joustoja, kuten päästövähennysten ulkoistamisen EU:n ulkopuolelle. Viiden prosentin
päästövähennysten kattaminen kansainvälisillä päästöhyvityksillä on ongelmallista, koska yksiköiden todellinen päästövaikutus on vaikea varmistaa, ja ne ohjaavat investointeja pois EU:n sisäisistä päästövähennystoimista. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että valtioneuvoston tulisi linjata, että koko 90 prosentin päästövähennystavoite saavutetaan EU:n sisäisillä toimilla.

Luonnonsuojeluliitto ei kannata ETS2 -päästökaupan toimeenpanon viivästyttämistä. Kansallisesti on arvioitu, että ETS2-päästökaupan toimeenpanon viivästyttäminen heikentää päästökehitystä siten, että vuonna 2027 päästöt olisivat noin 0,3 Mt CO2-ekv. korkeammat kuin tilanteessa, jossa ETS2 otettaisiin käyttöön alkuperäisen suunnitelman mukaan. Lisäksi ilman korvaavia päästövähennystoimia lykkäys antaa toimijoille signaalin ilmastotoimien heikentymisestä, joka voi epäsuorasti hidastaa päästövähennysten toteutumista vuosina 2027-2030. Tämän seurauksena kokonaispäästöjen taso muodostuu korkeammaksi kuin tilanteessa, jossa ETS2 otettaisiin käyttöön alkuperäisen suunnitelman mukaan. Luonnonsuojeluliitto korostaa, että mikäli Suomi hyväksyy lykkäykset, sen tulee samanaikaisesti varmistaa, että kansalliset lisätoimet ehkäisevät päästöjen kasvua vuosina 2027-2030.

Valtioneuvosto korostaa kannassaan maankäyttösektorin epävarmuuksien huomioimista tavoitteen toimeenpanossa. Luonnonsuojeluliitto huomauttaa, että maankäyttösektorin hiilinielujen romahtamisen taustalla ovat olleet poliittiset valinnat, joita voidaan ja tulee korjata. On keskeistä, että Suomi sitoutuu vahvistamaan luonnollisia hiilinieluja osana ilmastotavoitteita. Suomi korostaa kannassaan kestävän biotalouden tukemisen merkitystä maankäyttösektorilla. Luonnonsuojeluliitto huomauttaa, että kestävän biotalouden on perustuttava luonnon kantokyvyn rajoihin, ylikulutuksen ehkäisemiseen ja päästöjen vähentämiseen.

Luonnonsuojeluliitto lisäksi huomauttaa, että kannustimien luominen teknisille nieluille, kuten BECCS:ille, voi ohjata rahoitusta pois välittömästi toteutettavissa olevista ja kustannustehokkaista toimista, kuten luonnon hiilinielujen vahvistamisesta. Ennen kuin rakennetaan tukimalleja uusille teknologioille, on ensisijaisesti rakennettava vaikuttavat ja riittävät tukirakenteet luonnollisten hiilinielujen vahvistamiseksi.

Luonnonsuojeluliiton näkökulmasta Suomi voi tukea vain sellaisia toimia, joiden vaikuttavuus, kestävyys ja
ilmastohyödyt on luotettavasti osoitettu. Lisäksi tulee noudattaa Do No Significant Harm -periaatetta, eli
ympäristön kannalta yhtä tavoitetta edistettäessä ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa toiselle. Tästä syystä
valtioneuvoston tulee tukea tieteeseen perustuvaa ja EU:n sisäisesti toteutettavaa ilmastopolitiikkaa, joka ei perustu joustoihin, vaan todellisiin päästövähennyksiin ja hiilinielujen vahvistamiseen.

Lisätietoja:
Nelli Immonen, ilmastoasiantuntija, nelli.immonen@sll.fi, 045 7885 2037
Oona Huttunen, ilmastoasiantuntija, oona.huttunen@sll.fi, 044 493 8719