Luonnonsuojeluliiton lausunto luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta päästöttömäksi rakennukseksi korjaus- ja muutostöissä

Lausunto –

Luonnonsuojeluliitto kannattaa ehdotusta siitä, että asetuksessa poistettaisiin kytkentä luvanvaraisiin hankkeisiin. Se, että energiatehokkuuden parantamiseen ei edellytetä lupaa voi madaltaa kynnystä toteuttaa energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä.
Aurinkopaneeleita.
Kuva: Unsplash

Yleisesti:

Ympäristöministeriön asetuksella energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostyössä päästöttömälle tasolle sekä sitä tukevalla suunnitelmallisen kiinteistönpidon edistämisellä on tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2050 mennessä.

Luonnonsuojeluliiton näkökulmasta rakennusten energiatehokkuuden vaatimuksia tulisi huomattavasti kiristää kansallisella tasolla, koska Suomessa merkittävä osa olemassaolevista ja uusista rakennuksista saavuttaa jo nyt energiatehokkuuden minimivaatimukset. Siten ehdotetuilla EPBD:n toimeenpanon velvoittamilla muutoksilla ei juurikaan ole ohjaavaa vaikutusta ilmastovaikutusten kannalta. Jotta toimeenpanolla olisi ohjaava vaikutus, tulisi Suomen pyrkiä ylittämään komission asettamat minimivaatimukset, sekä keskittyä parantamaan heikoimman energiatehokkuuden omaavan, vanhan rakennuskannan huoltamiseen. Energiatehokkuudeltaan heikoimmissa rakennuksissa myös elää eniten energiaköyhyydestä tai -haavoittuvuudesta kärsiviä ihmisiä, joten tuen kohdistaminen näiden rakennusten kunnostamiseen olisi myös oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeää. 

Energiatehokkuuden parantaminen on osa vihreää siirtymää ja tärkeä keino huolehtia olemassa olevasta rakennuskannasta. Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä on luonteva hetki parantaa rakennuksen energiatehokkuutta ja uudistaa energiajärjestelmiä. Lisäksi rakennusten energiatehokkuuden parantaminen tuo säästöjä energiakustannuksiin. Kuten perustelumuistiossa todetaan, muutos- ja korjaustöiden yhteydessä voidaan energiatehokkuutta parantaa kustannustehokkaasti.

Luonnonsuojeluliitto huomauttaa, että kolmen lausunnoilla olevan asetuksen suhdetta toisiinsa ei kuvata selkeästi missään asetuksessa tai niiden muistioissa, mikä osaltaan estää niiden vaikutusten ja mahdollisten riskien havaitsemista sekä ennakointia. Lisäksi esitysten vaikutustenarviointi on puutteellinen. 

Soveltamisala:

Luonnonsuojeluliitto kannattaa ehdotusta siitä, että asetuksessa poistettaisiin kytkentä luvanvaraisiin hankkeisiin. Se, että energiatehokkuuden parantamiseen ei edellytetä lupaa voi madaltaa kynnystä toteuttaa energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Kuten perustelumuistiossa todetaan, soveltamisalan muutos ei käytännössä johtaisi merkittäviin muutoksiin, sillä hankkeet, joiden yhteydessä on järkevää parantaa energiatehokkuutta, toteutetaan nykyään niin, että energiatehokkuus paranee korjausten yhteydessä. 

Rakennusosakohtaiset vaatimukset:

Asetusluonnoksessa esitetään rakennuksen ulkoseinän ja yläpohjan vaatimustasoa parannettavaksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin edellyttämä 10 prosenttia. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että vaatimustasoa tulisi parantaa esitettyä enemmän.

Uusien ikkunoiden U-arvovaatimusta esitetään parannettavaksi arvosta 1 arvoon 0,7. Luonnonsuojeluliitto kannattaa tätä esitystä ja yhtyy perustelumuistion toteamukseen siitä, että ikkunoiden tekninen kehitys mahdollistaa merkittävästi paremman U-arvon kustannustehokkaasti. On myös huomionarvoista, että U-arvon parantaminen mainitulla tavalla vähentää ikkunan lämpöhäviötä 30 %, mikä myös alentaa käytönaikaista energiankulutusta ja kustannuksia. 

Luonnonsuojeluliitto huomauttaa, että korjattavien ikkunoiden vaatimustasoa olisi tullut myös kiristää nykyisestä muodostaan.

E-lukuvaatimus rakennusluokittain:

Asetusluonnoksessa todetaan, että korjaus ja muutostöiden yhteydessä käytettäisiin samaa E-luvun laskentamenetelmää kuin uudisrakentamisessa. Samoin kun suhteessa uudisrakentamisen E-lukuihin, Luonnonsuojelulitto toteaa, että vaikka direktiivin 10 prosentin minimivaatimus toteutuisi luonnoksessa, tulisi pyrkiä tekemään kunnianhimoisia kiristyksiä raja-arvoihin. Nykyisellään E-lukujen raja-arvojen ilmastovaikutukset ovat minimaalisia. Lisäksi energiamuodonkertoimien modifiointimahdollisuus vesittää E-lukujen roolia rakennusten energiatehokkuuden seurannassa. 

Kannustimet ja neuvonta:

Luonnonsuojeluliitto huomauttaa, että energiatehokkuuden parantaminen korjaus- ja muutostöiden yhteydessä vaatii toteutuakseen pitkäjänteistä ja johdonmukaista kannustusta ja neuvontaa. 

Korjaustoimia voidaan edistää taloudellisilla kannustimilla, jotka ovat erityisen tehokkaita asuinrakennusten kohdalla. Esimerkiksi avustus lämmitysjärjestelmän vaihtoon ympäristöystävällisempään vaihtoehtoon voi motivoida muutokseen, erityisesti järjestelmän teknisen käyttöiän päättyessä. Parhaat tulokset saavutetaan, kun kannustimet ohjaavat määräystasoa parempiin ratkaisuihin. Lisäksi tarvitaan selkeää ohjeistusta, viestintää sekä koulutusta niin taloyhtiöille, omakotiasujille kuin suunnittelijoille ja kiinteistöalan ammattilaisille, painottaen ratkaisujen energiatehokkuuden ohella niiden pitkäaikaista toimivuutta.

Avustusten määrärahoja on kasvatettava ja niiden jatkuvuus varmistettava useiksi vuosiksi.

Lisätietoja: ilmastoasiantuntija Edda Sundström, edda.sundström@sll.fi

Ajankohtaista