Luonnonsuojeluliiton lausunto EU:n biotalousstrategian kehittämisestä

Asia: E 14/2026 vp MmV Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto Kilpailukykyisen ja kestävän EUn biotalouden strategiakehys

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa:

Suomen kannassa EU:n biotalousstrategiaan painottuvat liian yksipuolisesti kilpailukyky, investoinnit ja sääntelyn sujuvoittaminen. Ilmasto- ja luontotavoitteiden asettaminen biotalouden reunaehdoiksi jää riittämättömäksi. Luonnonvaroja ylikulutetaan Euroopassa jo nykyisellään. On tärkeää varmistaa, että strategian kaikki toimet ovat planetaaristen rajojen puitteissa, eivätkä aiheuta ristiriitaa ilmasto- tai monimuotoisuustavoitteiden saavuttamiselle.

Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että biotalouden kehittämisen reunaehtoina tulisi olla luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen, hiilinielujen vahvistaminen sekä biomassan käytön kokonaismäärän asettaminen ekologisesti kestävälle tasolle. Lisäksi sen tulee turvata puhtaat vesistöt, ruokaturva ja terveellinen ympäristö.

Valtioneuvoston selvitys korostaa olemassa olevien kestävyyskriteerien riittävyyttä ja teollisen puun saatavuuden turvaamista. Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, ettei nykyinen sääntelykehys ole kyennyt pysäyttämään luontokatoa tai kääntämään hiilinieluja riittävän kasvuun. Strategiakehyksen tulisi tarjota ohjausta, joka asettaa teollisuuden raaka-ainetarpeet ilmaston ja luonnon rajoihin, eikä päinvastoin. Biomassan saatavuuden ja käytön seurannan on oltava kattavaa ja tieteellisesti luotettavaa. Läpinäkyvyys on kestävän biotalouden edellytys.

Strategiassa biomassa ohjataan kaskadiperaatteen mukaisesti ensisijaisesti korkeamman arvonlisän tuotteisiin, jotka varastoivat hiiltä pidempään. Suomen on asetettava selkeä suunta pois matalan jalostusasteen ja lyhytikäisen biomassan käytöstä, kuten poltosta. Luonnon ja ilmaston kannalta kestävä biotalous perustuu tuotteisiin, jotka sitovat hiiltä mahdollisimman pitkäksi aikaa ja korvaavat fossiilisia materiaaleja ilman, että biomassan tarve kasvaa. Biotalouden kasvattaminen ilman selkeitä ekologisia rajoja on riski tilanteessa, jossa luonnon kantokyky on ylittynyt. Fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvaa kertakäyttökulttuuria ei voida korvata biopohjaisella kertakäyttökulttuurilla.

Valtioneuvoston selvityksessä korostetaan lupamenettelyjen sujuvoittamista ja sääntelyn yksinkertaistamista (esim. Biotech Act:in kautta). Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että hallinnollinen sujuvoittaminen ei saa johtaa ympäristövaikutusten arvioinnin laadun heikkenemiseen.

Suomi korostaa globaalia johtajuutta ja yhteistyötä, mikä on strategisesti järkevää. Luonnonsuojeluliiton näkökulmasta myös kansainvälisen yhteistyön tulisi painottaa ilmasto- ja biodiversiteettihyötyjä, ei pelkästään markkina- ja kilpailukykyä. Esimerkiksi biotalouden ja bioteknologian vientihankkeissa pitäisi huomioida ekologinen kestävyys ja hiilijalanjälki.

Luonnonsuojeluliitto katsoo, että kestävän biotalouden keskiössä tulisi olla ylikulutuksen vähentäminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Kilpailukyky voi olla seuraus kestävästä biotaloudesta, mutta sen ei tule olla strategian ensisijainen tavoite ekologisten reunaehtojen kustannuksella.

Lisätietoja:

Nelli Immonen, ilmastoasiantuntija, 045 7885 2037, nelli.immonen@sll.fi