Luonnonsuojeluliiton lausunto aiheesta luonnos valtioneuvoston asetukseksi vuodelta 2026 maksettavista maatalouden tuotannosta irrotetuista suorista tuista

Lausunto –

Luonnonsuojeluliitto korostaa, että tukien kehittämisessä tulisi painottaa pitkäjänteisyyttä,
ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta.
Kuva:Anssi Koskinen

VN/29875/202

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää maa- ja metsätalousministeriötä lausuntopyynnöstä ja toteaa
seuraavaa.

Asetusluonnoksen mukaan pykälissä 13, 14 ja 15 kasvinsuojeluaineita ei saisi käyttää koko
kalenterivuoden aikana lukuun ottamatta kasvuston päättämistä ja torjunta-aineiden käyttöä vaikeissa
rikkakasvitilanteissa pesäketorjuntana tehtävänä ruiskutuksena. Muutos ei ole kannatettava, koska
aikaisemmin pykälissä 13 ja 14 kasvinsuojeluaineita on saanut käyttää vain kasvuston päättämiseen,
eli muutos avaa nykyistä laajemmat mahdollisuudet käyttää ympäristölle haitallisia torjunta-aineita.
Muutoksen hyväksyttävyyttä heikentää asetuksen epämääräinen ja tulkinnanvarainen rajaus liittyen
vaikeaan rikkakasvitilanteeseen, käytännössä miten esimerkiksi määritellään vaikea rikkakasvitilanne.
Kaikkiaan kasvinsuojeluaineiden osalta tulisi tähdätä kemiallisten torjunta-aineiden käytön
vähentämiseen.

Asetusluonnoksessa esitetään, että maatalouden ympäristökestävyyttä edistävän talviaikaista
kasvipeitettä koskevan ekojärjestelmän talviaikaisen kasvipeitteen kestoa lyhennetään. Tukea voidaan
luonnoksen mukaan myöntää kasvipeitteestä, joka kestää 31 päivään maaliskuuta asti, kun
aikaisemmin tukea on myönnetty kasvipeitteen kestosta yleisesti 15 päivään huhtikuuta ja nurmen
osalta 1 päivään toukokuuta. Ekojärjestelmän talviaikainen kasvipeite on tärkeä toimenpide maaperän
suojelemiseksi. Pysyvä tai mahdollisimman pitkä kasvipeite edesauttaa sen suojaavan vaikutuksen
toteutumista.

Luonnonsuojeluliitto suhtautuu erittäin varauksella kasvipeitteen keston lyhentämiseen. Jos muutos
tehdään, on tärkeää kerätä tietoa sen ympäristövaikutuksista ja palauttaa peitteisyyden kest
viipymättä, jos kokonaisympäristövaikutukset eivät ole positiivisia. Muutoksen riski esimerkiksi on,
että kasvipeitteisyyden ajan lyhentyessä maaperä jää herkemmäksi eroosiolle ja ravinteiden
huuhtoutumiselle kevättalven sulamisvesien aikaan.

Pykälässä 19 säädetään ekojärjestelmien tukimääristä, jossa on lasku tuen määrässä. Ekojärjestelmiin
myönnetään tukea enintään 86 miljoonaa euroa, kun vuoden 2024 maksettavista maatalouden
tuotannosta irrotetuista suorista tuista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan tukea myönnettiin
enintään 92,42 miljoonaa euroa. Maataloudelle osoitetaan vuosittain yhteensä miljardiluokkaan yltävä
tukisumma, josta luonnon monimuotoisuutta sekä maataloudelle asetettua 29 %
päästövähennystavoitetta tukevat tuet ovat yhä vain pieni osa kokonaisuutta. Tästä johtuen ympäristön
tilaa kohentavien toimenpiteiden tukia tulisi heikentämisen sijaan vahvistaa.

Luonnonsuojeluliitto korostaa, että tukien kehittämisessä tulisi painottaa pitkäjänteisyyttä,
ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta.

Lisätietoja:
Oona Huttunen, ilmastoasiantuntija, 044 493 8719, oona.huttunen@sll.fi
Antti Heikkinen, ympäristöpäällikkö, 044 901 0461, antti.heikkinen@sll.fi

Ajankohtaista