Luonnonsuojeluliiton kommentit Euroopan komission ehdotukseen EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteeksi

EU-23 ja EU-21 -jaostoille. Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää kommenttimahdollisuudesta.

Viitaten Euroopan komission 2.7.2025 julkaisemaan ehdotukseen EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteeksi (muutosasetus EU:n ilmastolakiin 2021/1119), Suomen luonnonsuojeluliitto esittää seuraavat kommentit.

Komission esityksen mukaan EU:n on vähennettävä nettopäästöjään 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Luonnonsuojeluliiton näkökulmasta uuden ilmastotavoitteen kirjaaminen lakiin on tärkeä askel, jotta se sitoo päättäjiä ja turvaa ilmastopolitiikan jatkuvuuden. Esitetty päästövähennystavoite on Luonnonsuojeluliiton mielestä ehdoton minimi, mutta ilmastotieteen mukaan vuoteen 2040 mennessä pitäisi pyrkiä hiilineutraalisuuteen. Esitys perustuu 16 Gt hiilibudjettiin vuosille 2030-2050, joka ylittää EU:n ilmastopaneelin (ESABCC) hahmotteleman 11-14 Gt CO2 hiilibudjetin.

Luonnonsuojeluliiton näkökulmasta 2040 tavoitteessa tulisi asettaa erilliset alatavoitteen päästövähennyksille, maankäyttösektorin luonnollisten nielujen vahvistamiselle ja teknisille nieluille. Tätä on peräänkuuluttanut myös ESABCC. Esitetyssä tavoitteessa näitä ei ole eritelty, joten Suomen tulisi edistää erillisten tavoitteiden asettamista tulevassa lainsäädännössä.

Komissio on myös ehdottanut jo valmiiksi riittämättömään tavoitteeseen merkittäviä joustoja. Komissio muun muassa jättää oven auki päästövähennysten ulkoistamiseen EU:n ulkopuolelle, kun ehdotuksen mukaan osan vuoden 2040 ilmastotavoitteista voisi kattaa ostamalla kansainvälisiä päästöyksiköitä EU:n ulkopuolelta. Kansainvälisten päästöhyvitysten käyttäminen on ongelmallista, koska yksiköiden todellinen päästövaikutus on vaikea varmistaa, ja ne ohjaavat investointeja pois EU:n sisäisistä päästövähennystoimista. Suomen tulisi lausua selkeä kanta päästövähennysten ulkoistamista vastaan ja puolustaa sitä, että 2040-ilmastotavoite saavutetaan EU:n sisäisillä toimilla. 

Komission ehdotuksessa teknologisten hiilinielujen, kuten bioenergian tuotantoon yhdistetyn hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (BECCS), roolia korostetaan ja esitetään sen tukemista kannustimin. Kannustimien luominen esimerkiksi BECCS:ille voi ohjata rahoitusta pois välittömästi toteutettavissa olevista ja kustannustehokkaista toimista, kuten luonnon hiilinielujen vahvistamisesta. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että näihin teknologioihin sisältyy merkittäviä epävarmuuksia niin toteuttamiskelpoisuuden, mittakaavan ja aikataulun kuin ympäristövaikutustenkin osalta. Suomen tulee painottaa, että näitä teknologioita ei tule edistää ilmastopolitiikan keskeisenä ratkaisuna ennen kuin niiden kestävyydestä, lisäisyydestä ja ilmastohyödyistä on saatu luotettavaa näyttöä. 

Suomen luonnonsuojeluliiton näkökulmasta kotimaisten teknisten nielujen, kuten BECCS:in, sisällyttäminen EU:n päästökauppajärjestelmään on ongelmallista. Päästökauppajärjestelmä on suunniteltu ohjaamaan päästövähennyksiä, ei hiilidioksidin poistumia. Teknisten nielujen laajamittaista käyttöönottoa varten tulisi luoda erillinen, tarkasti säännelty ja läpinäyvä säädöskehys. On kuitenkin merkittävä riski, että teknisten nielujen sisällyttäminen ETS:ään lisää biomassan käyttöä, samaan aikaan kun maankäyttösektorin hiilinielu on Suomessakin jo muuttunut päästölähteeksi. Tämän vuoksi korostamme, että hiilen poistoja ei tule sekoittaa osaksi päästökauppaa, sillä seurauksena poistojen tuottaminen mahdollistaisi fossiilisten päästöjen jatkamisen, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Kaikkien fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä tulee luopua sekä energiantuotannossa että prosessiteollisuudessa. Keskustelu hiilenhallinnasta ei saa kääntää huomiota pois todellisista päästövähennyksistä, fossiilisten polttoaineiden alasajosta tai kestämättömistä kulutustottumuksista.

Komission ehdotuksessa maankäyttösektorin epävarmuudet huomioidaan tavoitteen toimeenpanossa. Luonnonsuojeluliito huomauttaa, että maankäyttösektorin hiilinielujen romahtamisen taustalla ovat olleet poliittiset valinnat, joita voidaan ja tulee korjata. On tärkeää, että Suomi sitoutuu vahvistamaan luonnollisia hiilinieluja osana ilmastotavoitteita. 

Lisäksi ehdotuksessa on esitetty joustavuuden lisäämistä eri sektoreiden välillä. Sektorien välisten joustojen mahdollistaminen heikentäisi kannusteiden kehittymistä päästövähennysten tueksi ja viivästyttäisi toimia siellä, missä niitä eniten tarvitaan. Pyrkimyksessä hiilineutraaliuteen ja sen jälkeen hiilinegatiivisuuteen EU:n tasolla vaaditaan toimia kaikilla sektoreilla, eivätkä ongelmakohdat ratkea joustoilla. 

Kaikki ehdotetut joustomahdollisuudet vaativat komission mukaan perusteellisen vaikutusarvioinnin. Suomi voi tukea vain sellaisia toimia, joiden vaikuttavuus, kestävyys ja ilmastohyödyt on luotettavasti osoitettu. Tästä syystä Suomen tulee tukea tieteeseen perustuvaa ja EU:n sisäisesti toteutettavaa ilmastopolitiikkaa, joka ei perustu joustoihin, vaan todellisiin päästövähennyksiin ja hiilinielujen vahvistamiseen.

Lisätietoja:

Nelli Immonen, ilmastoasiantuntija, 045 7885 2037, nelli.immonen@sll.fi
Edda Sundström, ilmastoasiantuntija, 044 4914 269, edda.sundstrom@sll.fi