Lahjoita

Luonnonsuojeluliiton kantelu Euroopan komissiolle karhun, ilveksen ja saukon kiintiömetsästyksestä

Lausunto –

Luonnonsuojeluliitto teki EU-kantelun karhun, ilveksen ja saukon kiintiömetsästyksen mahdollistavasta lain muutoksesta. Kiintiöpyynti ei täytä luontodirektiivin poikkeusluvilta vaatimia ehtoja. 
Ilves

Suomi on mahdollistanut luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV lajien karhun, ilveksen ja saukon metsästyksen pyyntikiintiöllä metsästyslaissa. Menettely ei täytä luontodirektiivin artiklojen 12 ja 16 vaatimuksia. Lisäksi kiintiömetsästyksestä ei ole Århusin sopimuksen mukaista muutoksenhakuoikeutta.

Hallituksen esitys metsästyslain muuttamiseksi annettiin syksyllä 2025 mahdollistamaan luontodirektiivin liitteeseen V kuuluvan suden kiintiömetsästys. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta lisäsi lakimuutoksen koskemaan myös karhua, ilvestä ja saukkoa ilman erillistä asiantuntijakuulemista. 

Tapahtumien kronologia on liitteessä 1 ja keskeiset lähteet liitteessä 2.

LUONTODIREKTIIVIN VASTAISUUS

Karhun kiintiöpyynti on ollut mahdollista Suomessa poronhoitoalueella. Vuoden 2026 alusta voimaan tullut metsästyslain muutos mahdollistaa kiintiömetsästyksen koskemaan karhua, ilvestä, saukkoa ja sutta koko maassa.
Karhu, ilves ja saukko kuuluvat luontodirektiviin liitteeseen IV(a). Niitä koskevat artiklan 12 rajoitukset ja 16 poikkeussäännöt:
“Jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole ja jollei poikkeus haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä niiden luontaisella levinneisyysalueella, jäsenvaltiot voivat poiketa 12, 13 ja 14 artiklan ja 15 artiklan a ja b alakohdan säännöksistä:

e) salliakseen tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen liitteessä IV olevien lajien yksilöiden ottamisen ja hallussapidon kansallisten toimivaltaisten viranomaisten määrittelemissä rajoissa.”
Asetuksella ohjatulla kiintiöpyynnillä ei pystytä yksityiskohtaiseen harkintaan. Ensiksi olisi osoitettava ongelma tai erityistilanne, johon on puututtava ja onko siihen olemassa muita ratkaisuja Metsästys olisi myös tehtävä tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti (ks. luontodirektiivi 16.1.e). Tämä on mahdollista varmistaa vain tapauskohtaisilla pyyntiluvilla.

EU-tuomioistuimen päätöksessä C-674/17 on todettu, että poikkeusta voidaan soveltaa vain “konkreettisesti ja tapauskohtaisesti erityisten vaatimusten täyttämiseksi erityistilanteissa”. Viranomaisen on esitettävä täsmällisiä tieteellisiä tietoja, että metsästys on ainoa keino tavoitteen saavuttamiseksi. Myös Suomen korkein hallinto-oikeus on todennut (KHO 2022:48), että pelkästään asetuksen tai lajin kansallisen kannanhoitosuunnitelman yleisten tavoitteiden toteuttaminen ei ole yksinään riittävä peruste poikkeusluvan myöntämiselle. Kansallinen pyyntikiintiöasetus ei voi olla yksin peruste yhdenkään liitteen IV lajin metsästämiselle. (Vrt. EU-tuomioistuimen ratkaisu C-10/96.)

MUUTOKSENHAUN PUUTTEET

Metsästyksen voi metsästyslain 10 §:n mukaan järjestää kahdella tavalla: joko yksittäisillä pyyntiluvilla tai pyyntikiintiöllä. Pyyntiluvista voi valittaa, mutta pyyntikiintiöstä ei. 

Tammikuussa 2026 Suomessa järjestettiin pyyntikiintiöllä sudenmetsästys, joka perustui valtioneuvoston sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksiin. Tuomioistuin ei voi puuttua valtioneuvoston antamiin asetuksiin. Myöskään ministeriön asetuksen kiintiö ei ole valituskelpoinen päätös. Toinen järjestö valitti sudenmetsästyksestä, mutta tuloksetta (KHO 23.12.2025 t. 3030 ja KHO 19.2.2026 t. 425).

Suomi ja Euroopan Unioni ovat allekirjoittaneet Århusin sopimuksen. Sen 9 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisöllä tulee olla oikeus haastaa päätökset, jotka rikkovat kansallista ympäristölainsäädäntöä. Oikeussuojakeinojen tulee olla 9 artiklan 4 kohdan mukaan riittäviä ja tehokkaita sisältäen väliaikaiset turvaamistoimenpiteet, joiden tulee olla oikeudenmukaisia, tasapuolisia ja nopeita.

Viranomaisten toiminnasta voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille, mutta ne eivät voi antaa määräyksiä viranomaisille. Ne eivät tässä täytä Århusin sopimuksen 9 artiklan 3 ja 4 kohtien kriteerejä (vertaa C/2011/63 (Itävalta), kohdat 58–61).

Århusin sopimuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisena riittävänä ja tehokkaana oikeussuojakeinona on pidettävä tässä tapauksessa tuomioistuinta. Tuomioistuimeen ei ole tässä asiassa kuitenkaan mahdollista valittaa. 

Osana EU-lainsäädännön toimeenpanoa on sen jälkivalvonta. Euroopan Unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 19 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden tuleekin säätää tarvittavista muutoksenhakukeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla. Tarvittaessa toiminnan EU-lainmukaisuus on voitava tarkistaa Unionin tuomioistuimessa. Nyt reittiä Unionin tuomioistuimeen ei ole valituskelpoisen päätöksen puuttumisen vuoksi.

Näin ainoaksi oikeussuojakeinoksi jää kantelun tekeminen Komissiolle, jota pyydämme tutkimaan metsästyslain luontodirektiivin mukaisuuden ja oikeussuojakeinojen riittävyyden.

LOPUKSI

Olemme tehneet luontodirektiivin liitteen V lajista sudesta eri kantelun 11.3.2026. Sitä koskee luontodirektiivin artikla 14. Siksi teimme näistä liitteen IV lajeista artiklojen 12 ja 16 kannalta eri kantelun.

LIITE 1 TAPAHTUMIEN KULKU

Karhun kiintiöpyynti on ollut mahdollista Suomessa vain poronhoitoalueella: metsästyslaki 41 – 41 a § ja Valtioneuvoston asetus metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista (452/2013) 8 §.



Karhun kiintiöpyyntiä poronhoitoalueella koskien kansalaisjärjestöjen muutoksenhakuoikeus on puuttunut sen alusta alkaen. Järjestöjen muutoksenhakuoikeus säädettiin metsästyslakiin vuonna 2010. Se kuitenkin rajattiin koskemaan pelkästään poikkeuslupia, ei esimerkiksi kiintiöpyyntiä. 


  • Muutoksenhakuoikeuden puutteista huomautimme jo silloin lausunnossamme eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle 17.11.2010 Hallituksen esitys Eduskunnalle riistahallintolaiksi ja siihen liittyvistä laeista HE 237/2010 vp: “Selvintä olisi viitata ympäristöjärjestöjen valitusoikeuden osalta vain ‘tämän lain mukaisiin päätöksiin’. Niin muutoksenhakuoikeus tulisi aukottomaksi.”
  • Huomattakoon, että perustuslakivaliokunta lausui silloisesta hallituksen esityksestä, mutta ei ottanut kantaa muutoksenhakuoikeuden laajuuteen (PeVL 48/2010 vp).
  • Sen jälkeen asia ei ole ollut metsästyslain muutoksissa käsiteltävänä. 


    Hallituksen esitys metsästyslain muuttamiseksi syksyllä 2025 koski alunperin vain suden kiintiömetsästyksen mahdollistamista. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta lisäsi kuitenkin karhun, ilveksen ja saukon lakimuutokseen. Näiden lajien lisäämisestä lakiin ei järjestetty enää erillistä asiantuntijakuulemista.

    Suomen luonnonsuojeluliitto kirjelmöi luontodirektiivin kiintiömetsästyksen sallimisesta ja ristiriidasta luontodirektiivin säädöksiin sekä perusoikeuksiin nähden valtioneuvoston oikeuskanslerille 9.12.2025. https://www.sll.fi/ajankohtaista/suurpetojen-ja-saukon-metsastysta-koskevat-saannokset-perustuslaki-ja-luontodirektiivi/

    • Tällä ei ollut kuitenkaan vaikutusta susiasetuksen antamiseen.
    • Kirjoituksemme ei ole tähän mennessä (11.3.2026) vastattu, mutta toisaalta oikeuskansleri ei voi muuttaa annettuja lakeja ja asetuksia.

    Suden metsästys kiintiöpyynnillä toteutettiin Suomessa 1.1.–10.2.2026 valtioneuvoston sekä maa- ja metsätalousministeriön asetusten perusteella. Saalis oli 81 sutta ja 4 koirasutta (suden ja koiran risteymä).

    Kansallisen lainsäädännön mukaan Suomessa on nyt mahdollista, että jatkossa vastaavia asetuksia annettaisiin tulevaisuudessa koko maahan myös karhun ja ilveksen sekä jopa saukon kiintiömetsästykseen.

      LIITE 2 ASIAN KESKEISET LÄHTEET

      Luontodirektiivi: Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelustahttps://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A31992L0043

      Metsästyslaki (615/1993)
https://www.finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/1993/615/ajantasa/2025-12-22/fin



      Laki metsästyslain muuttamisesta (1292/2025) https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2025/1292


      Karhun ja ilveksen metsästystä koskevat asetukset

      • Maa- ja metsätalousministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä metsästysvuonna 2025–2026 (502/2025)
      • Maa- ja metsätalousministeriön asetus poikkeusluvalla sallittavasta ilveksen metsästyksestä metsästysvuonna 2024–2025 (894/2024) 
https://mmm.fi/riista/metsastyksen-rajoittaminen-ja-ministerion-asetukset
      • Karhun yleinen metsästäminen ei ole toteutunut poronhoitoalueen ulkopuolella tuomioistuinten pysäytettyä päätösten toimeenpanon ja hylättyä luvat. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua hallinto-oikeuden uusimmista päätöksistä odotetaan keväällä 2026.
      • Sitä vastoin karhun kiintiöpyynti on jatkunut poronhoitoalueella.
      • Ilveksen yleinen metsästys on ollut jäissä tuomioistuinten hylättyä niitä koskevat luvat (esimerkiksi KHO 2022:48).
      • Vaara- ja vahinkoperusteisia poikkeuslupia on käytetty karhulle, ilvekselle ja saukolle koko ajan koko maassa. 

        Maa- ja metsätalousministeriön sekä oikeusministeriön selvitys eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle vuonna 2022, missä ne pitivät järjestöjen muutoksehakuoikeutta silloin yleisesti ottaen metsästyslaissa tarpeellisena. (O 44/2022 vp) https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/O_44+2022_asiantuntijalausunnot.aspx


      Århusin sopimuksen toimeenpano Suomessa: Tasavallan presidentin asetus tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (SopS 122/2004) https://www.finlex.fi/fi/valtiosopimukset/sopimussarja/2004/122


      Ajankohtaista

      Lisää artikkeleita