Luonnonsuojeluliiton hallintokantelu työ- ja elinkeinoministeriölle

Hallintokantelun kohde

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland (Rahoituskeskus) on toimivaltaisena viranomaisena päätöksillään Dnro 3349/31/2025 (AA Sakatti Mining Oy), Dnro 3789/31/2025 (SV Kapusta Oy) ja Dnro 4074/31/2025 (SV Vaaranlammet Oy) myöntänyt investointihyvityslain (148/2025) nojalla verohyvitystukea AA Sakatti Mining Oy:n kaivoshankkeelle 150 miljoonaa euroa sekä SV Kapusta Oy:n pumppuvoimalaitoshankkeele 63,2 miljoonaa euroa ja SV Vaaranlammet Oy:n pumppuvoimalaitoshankkeelle 57,2 miljoonaa euroa (liitteet 1-3).

Kantelija

Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki

Yhteyshenkilö

Hanna Halmeenpää, hallituksen puheenjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
hanna.halmeenpaa@sll.fi

Vaatimukset

Luonnonsuojeluliitto vaatii, että työ- ja elinkeinoministeriö tutkii Business Finlandin menettelyn lainmukaisuuden ja edellyttää Business Finlandia korjaamaan ja poistamaan lainvastaiset ja virheelliset päätökset hallintolain 50 §:n mukaisesti.

Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön on ohjattava Business Finlandia toimimaan hyvän hallinnon (hallintolaki, 6 §, 23 § ja 31 §), julkisuuslain (1 § ja 9 §) ja perustuslain (2 §) mukaisesti.

Selvitys oikeudesta tehdä hallintokantelu työ- ja elinkeinoministeriölle

Luonnonsuojeluliitolla on hallintolain (434/2003) 53 a §:n mukaan oikeus tehdä Business Finlandin toimintaa ja päätöksiä koskeva hallintokantelu. Viranomaisen, siihen palvelussuhteessa olevan tai muun julkista hallintotehtävää hoitavan lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä voi jokainen tehdä hallintokantelun toimintaa valvovalle viranomaiselle.

Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (1146/2017) 1 §:n mukaan elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa toteuttava Innovaatiorahoituskeskus Business Finland (rahoituskeskus) kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa ja valvoo rahoituskeskuksen toimintaa.

Selvitys hallintokantelun jättämisen ajankohdasta

Suomen luonnonsuojeluliitto on 8.12.2025 alkaen tehnyt tietopyyntöjä Business Finlandin kirjaamoon investointihyvityslain mukaisista päätöksistä ja sen perusteella saanut 22.12.2025 päätösasiakirjat Business Finlandin vuonna 2025 myöntämistä verohyvityksistä.

Business Finland on vastauksissaan asiaa koskeviin tietopyyntöihin katsonut julkiset asiakirjat salassapidettäviksi ja vasta useiden tietopyyntöjen jälkeen luovuttanut kaikki päätösasiakirjojen tiedot, jotka eivät ole viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, myöhemmin julkisuuslaki) mukaan salassa pidettäviä. Tämä on pitkittänyt tietopyynnön mukaisten tietojen saamista.

Päätösasiakirjoista oli Business Finlandin ilmoittaman mukaan poistettu viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 20 kohdan mukaiset salassa pidettävät liikesalaisuustiedot. Päätösasiakirjoista puuttuivat kokonaan mm. Ei merkittävää haittaa (do no significant harm, DNSH) -periaatteen toteutumista koskevan arvioinnin tiedot hankkeista, joilta sitä edellytetään.

Luonnonsuojeluliitto pyysi 22.12.2025 tietopyynnöllä Business Finlandilta myös investointihyvityslain 11 § (Uusiutuvan energian tuotannon tai energian varastoinnin investointiin perustuvan investointihyvityksen erityiset edellytykset) mukaisen Ei merkittävää haittaa -periaatteen toteamisen ja selvittämisen asiakirjat, kuten asiantuntijaviranomaisen lausunnot tai muut ko. periaatteen toteutumisen selvittämistä kuvaavat asiakirjat, koskien kaikkia verohyvitystä saaneita uusiutuvan energian tuotannon ja energian varastoinnin investointihankkeita. Business Finland vastasi, että päätösten esitysvalmistelun yhteydessä tekemiin DNSH-arviointeihin ja hakijoiden ympäristötavoitteisiin liittyviin vastauksiin ja niistä syntyviin tietoihin ja asiakirjoihin sovelletaan julkisuuslakia, eikä luovuttanut pyydettyjä tietoja. Business Finland katsoi hakijoiden ympäristötavoitteita koskevat vastaukset hakijoiden julkisuuslain 24 §:n 20 kohdan mukaisiksi liikesalaisuuksiksi, koska ne sisältävät tarkkaa teknisluontoista tietoa itse suunnitellusta investoinnista.

Luonnonsuojeluliitto pyysi valituskelpoista päätöstä yllä mainittuun vastaukseen ja toisti DNSH-arvioinnin asiakirjoja koskevan tietopyyntönsä 19.1.2026. Tämän jälkeen Business Finland 27.1.2026 lähetti projektikohtaisia tietoja DNSH-periaatteen toteamisesta ja selvittämisestä ja ilmoitti samalla, että ulkopuolisia asiantuntijoiden selvityksiä ei DNSH-arvioiden osalta ole tehty. Luonnonsuojeluliitto pyysi tästä tietopyyntöön annetusta vastauksesta valituskelpoista päätöstä.

Tämän jälkeen Business Finland vastasi 5.2.2026 arvioineensa verohyvityksen hakijoiden ympäristötavoitteita koskevien vastausten tietojen luovuttamista vielä uudelleen ja päätyneensä siihen, että ne voitiin sittenkin luovuttaa Luonnonsuojeluliitolle. Tällöin Business Finland toimitti Luonnonsuojeluliitolle vielä täydentävää tietoa DNSH-arvioinneista.

Pyydettyjen DNSH-tietojen toimittaminen Luonnonsuojeluliitolle kesti siis yhteensä 45 vuorokautta tietopyynnön (22.12.25) jättämisestä. Luonnonsuojeluliitto on voinut vasta 5.2.2026 alkaen kattavasti tarkastella sitä, onko verohyvityksen myöntämistä koskevan lain edellyttämä DNSH-arviointi verohyvitystukea Business Finlandin päätöksellä saaneiden uusiutuvan energian ja energiavarastojen hankkeissa (Kapustan ja Vaaranlapien pumppuvoimalat) hankekohtaisesti toteutettu asianmukaisella tavalla ja arvioitu oikein. Sakatin kaivoshankkeeseen ei investointihyvityslain mukaan sovelleta DNSH-arviointia.

Perustelut

1. Aluksi
Rahoituskeskuksen päätökseen saa vaatia oikaisua siten, kuin säädetään hallintolaissa (434/2003). Oikaisua saa vaatia se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Viranomainen saa lisäksi vaatia oikaisua, jos laissa niin säädetään tai jos muutoksenhakuoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen. Luonnonsuojeluliitolla ei ole asiassa oikeutta vaatia oikaisua.

Business Finlandin (toimivaltainen viranomainen) päätöksistä saa jokainen tehdä hallintokantelun hallintolain mukaisesti sillä perusteella, että päätös on virheellinen tai lainvastainen.

AA Sakatti Mining Oy:tä, SV Kapusta Oy:stä ja SV Vaaranlammet Oy:tä koskevat päätökset eivät alla tarkemmin esitetyn mukaan vastaa hallintolaissa ja perustuslaissa asetettuja vaatimuksia viranomaisen toiminnan huolellisuudesta ja lainmukaisuudesta. Näin ollen kyseiset päätökset eivät ole investointihyvityslain eivätkä soveltuvin osin myöskään hallintolain ja Suomen perustuslain (731/1999) mukaisia.

Pumppuvoimaloiden osalta mahdollisen lainvastaisuuden arvioinnin kannalta keskeisiä ovat suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä annetun lain 11 §:ssä asetetut uusiutuvan energian tuotannon tai energian varastoinnin investointiin perustuvan investointihyvityksen erityiset edellytykset.

Kyseinen verohyvityksiä koskevan lain 11 § edellyttää muun muassa että investointihyvityksen myöntämiseksi uusiutuvan energian tuotannon tai energian varastoinnin investointihankkeilta edellytetään, että investointihankkeen toteutuksessa noudatetaan Ei merkittävää haittaa -periaatetta (DNSH). Luonnonsuojeluliitto katsoo, että DNSH-periaatteen toteutumista ei ole asianmukaisesti selvitetty eikä periaatteen voida SV Kapusta Oy:n ja SV Vaaranlammet Oy:n pumppuvoimalahankkeissa olemassa olevien tietojen perusteella katsoa toteutuvan.

Luonnonsuojeluliiton alla tarkemmin esittämän mukaan hankekohtaisen Ei merkittävää haittaa -periaatteen toteamisen perustelut ovat virheellisiä tai puutteellisia, eivät perustu riittäviin selvityksiin eivätkä vastaa investointihyvityslain 11 §:ssä asetettuja sisältövaatimuksia. Pumppuvoimalahankkeita koskevat rahoituskeskuksen päätökset perustuvat siten hallintolain 50 §:n mukaisesti selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen, ja ne tulisi korjata ja poistaa.

Business Finlandin menettelyä pidetään virheellisenä myös sillä perusteella, ettei se ole toiminnassaan kaikilta osin noudattanut julkisuuslain 1 §:n mukaista julkisuusperiaatetta ja 9 §:n mukaista yleisön tiedonsaantioikeutta viranomaisen julkisesta asiakirjasta. Hallintokantelun alaiset päätökset ja Business Finlandin menettely eivät täytä hallintolain 6 §:n mukaisia hallinnon oikeusperiaatteiden ja hyvän hallintotavan vaatimuksia. Business Finland ei myöskään ole hallintolain 23 §:n mukaisesti menetellyt tietopyyntöä koskevan asian käsittelyssä ilman aiheetonta viivytystä.

Business Finland ei ole hallintokantelun alaisia päätöksiä tehdessään noudattanut hallintolain 31 §:n mukaista viranomaisen selvittämisvelvollisuutta. Viranomaisen päätökset eivät voi olla mielivaltaisia, vaan päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin ja voimassa olevaan lakiin. Tätä edellyttää myös perustuslain 2 §:ssä säädetty oikeusvaltio- ja hallinnon lainalaisuuden periaate, jonka mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

1.2 Hallintokantelun alaisten päätösten keskeinen sisältö

PÄÄTÖS 3349/31/2025, 5.12.2025, AA Sakatti Mining Oy, Sakatin kaivos

Business Finland (Rahoituskeskus) on 5.12.2025 myöntänyt AA Sakatti Mining Oy:lle verohyvityksen, jonka suuruus on enintään 150.000.000 euroa. Hyvitys voi kuitenkin olla enintään 12 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Rahoituskeskus on hyväksynyt projektin kokonaiskustannusarvioksi 1.265.000.000 euroa. Päätöksellä myönnetty investointihyvitys on Euroopan komission hyväksymän valtiontukiohjelman SA. 114934 nojalla sallittua valtiontukea.

Päätöksen perusteluina mainitaan, että investointiprojekti soveltuu rahoitettavaksi puhtaan siirtymän verohyvityksellä (Laki eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä 148/2025), sillä investointi mahdollistaa ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta olennaisten laitteistojen tai komponenttien tuotannossa tarvittavien kriittisten raaka-aineiden talteenoton tai tuotannon. Ilman verohyvitystä hanke ei todennäköisesti toteutuisi lainkaan tai se toteutuisi rajoitetusti. Verohyvityksellä todetaan olevan kannustava vaikutus hankkeen toteuttamiseen. Yritys tai konserni eivät ole EU-määritelmän mukaisesti vaikeuksissa olevia yrityksiä.

PÄÄTÖS 3789/31/2025, 28.11.2025, SV Kapusta Oy, Kapustan pumppuvoimala

Business Finland (Rahoituskeskus) on 28.11.2025 myöntänyt SV Kapusta Oy:lle verohyvityksen, joka on enintään 63.200.000 euroa. Hyvitys voi kuitenkin olla enintään 20 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Rahoituskeskus on hyväksynyt projektin kokonaiskustannusarvioksi 316.000.000 euroa. Päätöksellä myönnetty investointihyvitys on Euroopan komission hyväksymän valtiontukiohjelman SA. 114934 nojalla sallittua valtiontukea.

Päätöksen perusteluina mainitaan, että verohyvityksen myöntäminen perustuu investointihyvityslakiin. Projektissa rakennetaan energiavarasto Kemijärven Kapustan alueelle. Projektin katsotaan soveltuvan rahoitettavaksi suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksellä, koska investointi liittyy energian varastointiin (investointihyvityslaki 9 §). Verohyvityksellä katsotaan olevan projektille kannustava vaikutus, koska yhtiö ei toteuta investointihanketta lainkaan ilman verohyvitystä. Investointiin ei ole saatu muuta julkista tukea. Yhtiö tai konserni, johon se kuuluu, ei ole vaikeuksissa oleva yritys. Rahoituskeskus on katsonut investointihankkeen olevan Ei merkittävää haittaa -periaatteen mukainen.

PÄÄTÖS 4074/31/2025, 28.11.2025, SV Vaaranlammet Oy, Vaaranlampien pumppuvoimala

Business Finland (Rahoituskeskus) on 28.11.2025 myöntänyt SV Vaaranalmmet Oy:lle verohyvityksen, joka on enintään 57.200.000 euroa. Hyvitys voi kuitenkin olla enintään 20 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Rahoituskeskus on hyväksynyt projektin kokonaiskustannusarvioksi 286.000.000 euroa. Päätöksellä myönnetty investointihyvitys on Euroopan komission hyväksymän valtiontukiohjelman SA. 114934 nojalla sallittua valtiontukea.

Päätöksen perusteluina mainitaan, että verohyvityksen myöntäminen perustuu lakiin eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä (148/2025). Projektissa rakennetaan energiavarasto Kemijärven Vaaranlammet alueelle. Projektin katsotaan soveltuvan rahoitettavaksi suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksellä, koska investointi liittyy energian varastointiin (investointihyvityslaki 9 §). Verohyvityksellä on projektille kannustava vaikutus, koska yhtiö ei toteuta investointihanketta lainkaan ilman verohyvitystä. Investointiin ei ole saatu muuta julkista tukea. Yhtiö tai konserni, johon se kuuluu, ei ole vaikeuksissa oleva yritys. Rahoituskeskus on katsonut investointihankkeen olevan Ei merkittävää haittaa -periaatteen mukainen.

2.2 Business Finlandin päätös 3349/31/2025 (AA Sakatti Mining Oy, Sakatin kaivos ) ei ole yhdenmukainen hallintolaissa (434/2003 6 §) ja perustuslaissa (731/1999 2 §) asetettujen laillisuusvaatimusten ja hyvän hallinnon tavoitteiden kanssa

Hyvään hallintoon kuuluva luottamuksensuojan periaate edellyttää, että viranomaisen toiminta ja päätökset ovat lähtökohtaisesti pysyviä ja että päätöksenteko on ennustettavaa ja johdonmukaista. Viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

AA Sakatti Mining Oy suunnittelee Sakatin kaivoshanketta Sodankylän Viiankiaavan alueella, joka voimassa olevan lainsäädännön (Laki eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi 851/1988, 1 §) mukaan kuuluu soidensuojeluohjelmaan. Viiankiaapa kuuluu myös Natura 2000 suojelualue-verkostoon (Ympäristöministeriön asetus Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden luettelosta (354/2015)). Viiankiaavan Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan alueen tärkein tavoite on luonnonsuojelu, ja muiden käyttömuotojen on tuettava tätä tavoitetta.

Luonnonsuojelulain (9/2023) 35 §:n 1 momentin mukaan, jos hanke tai suunnitelma tarkasteltuna joko yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

Luonnonsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on valvottava, että 1 momentissa tarkoitettu arviointi on tarvittaessa tehty. Lain 39 §:n mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 35 §:n mukainen arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen merkittävästi heikentävän Natura 2000 -alueen luonnonarvoja.

Lapin ELY-keskus on 9.7.2025 antanut lausunnon (liite 4) AA Sakatti Mining Oy:n Sakatin monimetallikaivoshankkeen vaikutuksista Viiankiaavan Natura 2000 -alueeseen. Lausunto perustuu Sakatin vaihemaakuntakaavan laatimisen yhteydessä päivitettyyn Natura-arviointiin. Lausunnossaan Lapin ELY-keskus toteaa, että Sakatin kaivoshanke heikentää merkittävästi useita Viiankiaavan Natura-alueen suojeluperusteena mainittuja luontotyyppejä ja lajeja, joten alue ei pysy luontodirektiivin tarkoittamassa mielessä koskemattomana. Kaivoshanke heikentää ELY-keskuksen käsityksen mukaan merkittävästi kuuttatoista (16) Natura-alueen suojeluperustetta. Vaikutusten lieventämiseksi yhtiö on Natura-arvioinnissa päättänyt jättää lähempänä maanpintaa sijaitsevan satelliittiesiintymän louhimatta. Satelliittiesiintymän louhimatta jättäminen pienentää moniin suojeluperusteisiin kohdistuvia vesitaloudellisia vaikutuksia. ELY-keskus katsoo, että merkittävä heikentyminen kohdistuu lieventämisen jälkeenkin edelleen kahteentoista (12) suojeluperusteeseen: pikkujokiin ja puroihin, vaihettumissoihin ja rantasoihin, lähteisiin ja lähdesoihin, lettoihin, aapasoihin, puustoisiin soihin, isonuijasammaleen, lapinleinikkiin, kiiltosirppisammaleen, lapinsirppisammaleen, jänkäkurppaan ja mustavikloon.

Vaihemaakuntakaavaa voidaan pitää luonnonsuojelulain 39 §:n 2 momentin mukaisena suunnitelmana. Näin ollen ELY-keskus lausunnossaan katsoo, että Sakatin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan hyväksyminen edellyttää valtioneuvoston luonnonsuojelulain 39 §:n nojalla tekemää päätöstä.

Valtioneuvosto ei ole (tilanne 26.3.2026) tehnyt luonnonsuojelulain 39 §.n mukaista päätöstä, jonka nojalla Viiankiaavan Natura 2000-suojelualueen suojeluperusteita olisi AA Sakatti Mining Oy:n hankkeen ja sen vaatiman vaihemaakuntakaavan johdosta lupa merkittävästi heikentää. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan se on ja oli myös joulukuussa 2025 Busines Finlandin tekemän rahoituspäätöksen aikana kiellettyä, eikä hanketta siten tällä hetkellä ole mahdollista toteuttaa lainsäädännön mukaisena.

Eduskunta ei ole kumonnut myöskään voimassaolevaa soidensuojelulakia, jonka mukaan AA Sakatti Mining Oy:n suunnittelemaa hanketta ei tätä lakia rikkomatta voi Viiankiaavan soidensuojelualueella toteuttaa miltään osin.

Hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden mukaisesti (hallintolaki 6 §) viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Hallintolain laillisuusperiaatteen (6 §:n) ja Perustuslain 2 §:n oikeusvaltioperiaatteen mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Perustuslaillisen laillisuusperiaatteen ja hallintolain laillisuusperiaatteen nojalla annettuja päätöksiä voidaan pitää lainvastaisina, jos niillä tuetaan hankkeita, jotka ovat luonnonsuojelulain vastaisia.Oikeusjärjestyksen mukainen oikeutettu odotus on, että voimassaolevan lainsäädännön mukaan luonnonsuojelulain 39 §:n vastainen Sakatin kaivoshanke ei voi saada myönteistä verotukipäätöstä julkista valtaa käyttävän viranomaisen eli Business Finlandin (Rahoituskeskus) päätöksellä. Oikeutettu odotus myös on, että Rahoituskeskuksen on tarkoin noudatettava voimassa olevaa lakia ja sen päätösten on oltava linjassa lainsäädännön, myös luonnonsuojelulain kanssa. Rahoituskeskus voisi oikeusjärjestyksen mukaan ottaa käsiteltäväkseen ja tehdä myönteisen päätöksen AA Sakatti Mining Oy:n verotukihakemukseen vasta siinä tapauksessa, että hankesuunnitelma olisi voimassaolevan lainsäädännön mukainen.

Jos suojellun suon koko luontotyypin ja sen uhanalaisen lajiston olemassaolon vaarantuminen ja ympäristövaikutusten arvioinnin ja Natura-arvioinnin johtopäätöksenä todettu suojeluarvojen merkittävä heikentyminen päätettäisiin hyväksyä ja myöntää tällaiset vaikutukset aiheuttavalle kaivoshankkeelle valtion verotukirahoitusta, pitäisi suota koskevat suojelusäädökset kumota ennen kuin valtion viranomainen tekee hanketta koskevia rahoituspäätöksiä. Muutoin voidaan perustellusti sanoa hallinnon ottaneen vallan lainsäätäjältä omiin käsiinsä.

Sakatin hankkeen ei myöskään voida suoraan todeta edistävän ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta olennaisten laitteistojen ja komponenttien tuotannossa tarvittavien kriittisten raaka-aineiden tuotantoa tai talteenottoa (investointihyvityslaki 19 §), koska raaka-aineiden loppukäyttöä tai tuotantoon päätymistä ei ole selvitetty.

AA Sakatti Mining Oy:n Sodankylässä ja etäyhteyksin järjestämässä info-tilaisuudessa 16.12.2025 yleisöstä esitettiin kysymys: Kuinka monta prosenttia a) kuparista, b) nikkelistä, jota Viiankiaavalta louhittaisiin, todellakin käytettäisiin ’ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisten laitteistojen sekä niiden komponenttien tuotantoon?’” AA Sakatti Mining Oy:n toimitusjohtaja Pertti Lamberg vastasi (suora litterointi): ”Me ollaan kaivostoimija, joka tuottaa näitä raaka-aineita ihmiskunnan käyttöön, mihin niitä tarvitaan, ja tällä hetkellä meillä ei ole sopimuksia kenenkään niin kuin jatkojalostajan kanssa siitä, näistä tuotteiden käytöstä, ja aikanaan se kaikki mikä näitä raaka-aineita käytetään niin auttaa näihin toimiin. Sitä ei pysty kukaan sanomaan mikä osa Sakatin metalleista menisi juuri näihin, koska niin kuin sanottu, meillä ei ole sopimuksia vielä tuottajien kanssa, ja vaikka olisikin, niin tuskin heilläkään sopi-, pitkä ketju, sitten siinä ennen kuin ne ovat näissä tuotteissa. Tuskin, tuota, jatkojalostajillakaan on tietoa siitä.”

2.3 Business Finlandin päätös 3789/31/2025 (Kapustan pumppuvoimala) ei täytä investointihyvityslain 11 §:n sisältövaatimuksia ja hallintolain 31 §:n mukaista vaatimusta viranomaisen selvittämisvelvollisuudesta ja on hallintolain 50 §:n mukaisesti lainvastaisena korjattava. Päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen.

Investointihyvityslain 11 §:n 3 momentin mukaan investointihyvityksen myöntäminen edellyttää, että investointihankkeen toteutuksessa noudatetaan Ei merkittävää haittaa -periaatetta.

Lain 2 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan laissa tarkoitetaan Ei merkittävää haittaa -periaatteella elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 2 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua Ei merkittävää haittaa -periaatetta.

Lain esitöissä (HE 207/2024) 11 §:n säännöskohtaisessa perusteluissa todetaan DNSH-periaatteesta seuraavasti: Pykälän 3 momentissa säädettäisiin niin ikään kriisi- ja siirtymäpuitteiden edellyttämällä tavalla siitä, että investoinnissa tulee noudattaa ei merkittävää haittaa -periaatetta. Ei merkittävää haittaa -periaatetta tulisi soveltaa noudattaen komission tiedonantoa Tekniset ohjeet ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamiseksi elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaisesti (2021/C 58/01). Suomessa Suomen ympäristökeskus on kehittänyt DNSH-arviointien ohjeistusta ja arviointien toteutuskaavioita erilaisten kestävän kasvun ohjelmasta rahoitettavien hankehakujen tueksi ja taustamateriaaliksi rahoitusohjelmien vastuutahoille. Hankekohtaisella DNSH-arvioinnilla varmistetaan, että hankkeet eivät heikennä esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintää, kiertotalouteen siirtymistä tai biologisen monimuotoisuuden suojelua. Kehitettyjä arviointimenetelmiä voidaan Suomen ympäristökeskuksen verkkosivujen mukaan käyttää Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman hankkeiden lisäksi soveltaen myös muihin hankkeisiin, joilta edellytetään DNSH-arviointeja.

Säännöskohtaisissa perusteluissa 2 §:n määritelmissä todetaan:

Pykälän 7 kohdassa säädettäisiin ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen määritelmästä. Koska kyseessä on tekninen ja monitahoinen määritelmä, jota ei olisi tarkoituksenmukaista määritellä yksityiskohtaisesti ehdotetun lain pykälissä, ehdotettuun lakiin otettaisiin viittaus EU-lainsäädäntöön, jonka kautta ei merkittävää haittaa -periaate, määritellään. Ei merkittävää haittaa -periaatteesta käytetään yleisesti myös englanninkielisen termin ”Do No Significant Harm” mukaista DNSH-lyhennettä, joten vastaavaa lyhennettä käytetään myös tässä esityksessä.

Ehdotetussa 7 kohdassa viitattaisiin DNSH-periaatteen osalta elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241, jäljempänä elpymisasetus, 2 artiklan 6 kohtaan. Elpymisasetuksen 2 artiklan 6 kohdassa puolestaan viitataan kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2020/852, jäljempänä luokitusjärjestelmäasetus, jossa tarkemmin listataan ympäristötavoitekohtaisesti, milloin kyseessä voi olla DNSH-periaatteen mukaisesti kielletty merkittävä haitta.

Viitatussa elpymisasetuksen 2 artiklan 6 kohdassa säädetään, että ei merkittävää haittaa -periaatteella tarkoitetaan sitä, että ei harjoiteta tai tueta sellaista taloudellista toimintaa, joka aiheuttaa luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa mille tahansa kulloisessakin artiklassa listatussa tapauksessa tarkoitetulle ympäristötavoitteelle. Luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklassa puolestaan määritellään, mitä merkittävällä haitalla tarkoitetaan kuuden eri ympäristötavoitteen kannalta. Artiklassa listatut ympäristötavoitteet ovat:

1. ilmastonmuutoksen hillintä;

2. ilmastonmuutoksen sopeutuminen;

3. vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu;

4. kiertotalous, mukaan lukien jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys;

5. ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä

6. biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklassa on esitetty kriteerit sen arvioimiselle, milloin kunkin ympäristötavoitteen osalta on katsottava aiheutuvan merkittävää haittaa. Esimerkiksi artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan taloudellisen toiminnan katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillinnälle, jos kyseinen toiminta aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä.

Lisäksi lain esitöissä kohdassa 4.2.4. Vaikutukset ilmastoon ja ympäristöön todetaan DNSH-periaatteesta:

Investointihyvitys sisältää useita edellytyksiä, joilla pyritään varmistamaan, että hyvitystä saavien investointien vaikutukset ovat joko ympäristön ja ilmaston kannalta myönteisiä tai ne eivät ole merkittävästi haitallisia.

Investointihyvitykseen oikeuttavan uusiutuvan energian tuotannon tai energian varastoinnin investoinnin osalta yhtiön on osoitettava, että investointihankkeen toteutuksessa noudatetaan Ei merkittävää haittaa -periaatetta (DNSH-periaate). Tällöin hanke ei saisi aiheuttaa merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillinnälle, ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävälle käytölle ja suojelulle, kiertotalouteen siirtymiselle, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiselle ja vähentämiselle eikä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelulle ja ennallistamiselle.

Lain esitöissä viitatussa luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklassa toiminnan katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa

a) ilmastonmuutoksen hillinnälle, jos kyseinen toiminta aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä;

b) ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, jos kyseinen toiminta lisää nykyisen ilmaston ja odotettavissa olevan tulevan ilmaston haitallista vaikutusta kyseiseen toimintaan tai ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen;

c) vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävälle käytölle ja suojelulle, jos kyseinen toiminta heikentää

i) vesimuodostumien hyvää tilaa tai hyvää ekologista potentiaalia, mukaan lukien pintavedet ja pohjavedet; tai
ii) merivesien osalta ympäristön hyvää tilaa;

d) kiertotaloudelle, mukaan lukien jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, jos

i) kyseinen toiminta aiheuttaa huomattavaa tehottomuutta materiaalien käytössä tai luonnonvarojen kuten uusiutumattomien energialähteiden, raaka-aineiden, veden ja maan suorassa tai epäsuorassa käytössä tuotteiden elinkaaren yhdessä tai useammassa vaiheessa, myös tuotteiden kestävyyden, korjattavuuden, päivitettävyyden, uudelleenkäytettävyyden tai kierrätettävyyden osalta;
ii) kyseinen toiminta lisää merkittävästi jätteen syntymistä, polttamista tai hävittämistä, lukuun ottamatta kierrätykseen kelpaamattoman vaarallisen jätteen polttamista; tai

iii) jätteen pitkäaikainen loppusijoitus voi aiheuttaa merkittävää ja pitkäaikaista haittaa ympäristölle;
e) ympäristön pilaantumisen ehkäisemiselle ja vähentämiselle, jos toiminta lisää merkittävästi ilmaan, veteen tai maaperään kohdistuvia epäpuhtauspäästöjä verrattuna tilanteeseen ennen toiminnan aloittamista; tai

f) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelulle ja ennallistamiselle, jos kyseinen toiminta
i) merkittävästi heikentää ekosysteemien hyvää tilaa ja sietokykyä; tai

ii) heikentää luontotyyppien ja lajien suojelutilannetta, mukaan lukien unionin edun kannalta merkittävät luontotyypit ja lajit.

Näin ollen investointihyvityksen myöntäminen edellyttää, että yhtiö pystyy osoittamaan DNSH-periaatteen noudattamisen. Käytännössä tämä tarkoittaa asiantuntijoiden tekemiä täsmällisiä ja lopullisia selvityksiä ja johtopäätöksiä hankkeen vaikutuksista. Ilman asianmukaista selvitystä ei voida esimerkiksi todeta, että hanke ei merkittävästi heikennä ekosysteemien hyvää tilaa ja sietokykyä; tai heikennä luontotyyppien ja lajien suojelutilannetta.

Siten DNSH-periaatteen noudattamisen osoittaminen edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu riittävällä tavalla. Mikäli hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) on vielä kesken, hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista ei ole vielä riittävää selvitystä.

Vaikka vaikutukset olisivat paikallisia, ne voivat silti olla merkittäviä DNSH-periaatteen kannalta, erityisesti biologisen monimuotoisuuden suojelun näkökulmasta, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävän käytön osalta ja ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen kannalta.

Kapustan pumppuvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on vireillä. Toistaiseksi on valmistunut vasta ympäristövaikutusten arviointiohjelma, josta yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa 28.5.2025 (liite 5). Business Finland on Kapustan hanketta koskevassa rahoituspäätöksessään todennut, että “Investointihanke on Ei merkittävää haittaa -periaatteen mukainen.” Tällaiselle johtopäätökselle ei kuitenkaan ole olemassa perusteita, koska hankkeen eri toteutusvaihtoehtojen ja ympäristövaikutusten arviointi on kesken, ympäristövaikutusten arviointiselostus ei ole valmistunut, eikä yhteysviranomainen ole antanut siitä perusteltua päätelmäänsä.

Business Finlandin rahoitusryhmä on arvioinut (liite 6), että Kapustan pumppuvoimahanke edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia ympäristötavoitteitta luokitusjärjestelmäasetuksessa tarkoitetulla tavalla, ja Business Finland katsoo hankkeen olevan Ei merkittävää haittaa -periaatteen mukainen tämän tavoitteen osalta.

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, kiertotaouteen siirtymistä, jätteen synnyn ehkäisyä ja kierrätystä, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevien ympäristötavoitteiden osalta Business Finlandin rahoitusryhmä on todennut, että nämä vaikutukset selvitetään kattavasti YVA-menettelyssä.

Kuten siis Business Finland rahoituspäätökseen sisältyvässä DNSH-arvioinnissa itsekin toteaa, hankkeen ympäristövaikutukset selvitetään YVA-menettelyssä ennen hankkeen aloittamista. Toistaiseksi ei ole, eikä rahoituspäätöstä joulukuussa 2025 tehtäessä ole ollut luotettavaa selvitystä ja arviointia hankkeen myönteisistä ja kielteisistä ympäristövaikutuksista, eikä Business Finlandilla näin ollen ole ollut asiallisia perusteita arvioida ja todeta, voidaanko Kapustan hanke toteuttaa Ei merkittävää haittaa -periaatteen mukaisesti.

Business Finland on päätöstä tehdessään sivuuttanut nämä tosiseikat, selvittämisvelvollisuutensa ja hyvän hallinnon mukaisen asian käsittelyn vaatimukset. Rahoitusryhmä on esittänyt riittämättömiin selvityksiin ja puutteellisiin tietoihin perustumattomia väitteitä, eikä sillä ole ollut tosiasiallista kykyä, asiantuntemusta tai mahdollisuutta todeta Ei merkittävää haittaa -periaatteen toteutumista Kapusta hankkeessa.

Kapustan hankkeen YVA-ohjelman mukaan vedensiirtotunnelin halkaisija tulisi olemaan noin yhdeksän metriä ja pituus toteutusvaihtoehdosta riippuen noin 3,2–3,7 kilometriä. Pumppaussyklit määräytyisivät sähköntarpeen ja ylimääräisen sähköenergian tuotannon perusteella. Purku- ja pumppausajat voisivat vaihdella enintään 10–25 tunnin välillä. Pumppuvoimalaitoksen maksimivirtaama olisi noin 154 kuutiometriä sekunnissa ja veden virtausnopeusnopeus vedensiirtotunnelissa noin kaksi metriä sekunnissa. Pumppuvoimalan maksimivirtaama vastaisi siis suuren joen, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Iijoen virtaamaa (keskivirtaama 174 m3/s) Kemijoen keskivirtaama tunnelin purkukohdalla on noin 312 kuutiometriä sekunnissa.

Kapustan hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa yhteysviranomainen (Lapin ELY) katsoo, että toteutuessaan hankkeella voi olla todennäköisesti merkittäviä ja välittömiä vesistövaikutuksia (liite 5). Yhteysviranomaisen lausunnossa viitataan myös siihen, että Kapustan hankealueen läheisyydessä on vireillä mahdollisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia aiheuttavia muita hankkeita, mikä on YVA-selostuksessa huomioitava.Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja siitä annettava yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä tuottaa aikanaan tietoa Ei merkittävää haittaa -periaatteen arvioimisen pohjaksi. Tämänhetkisten tietojen pohjalta Business Finlandin suorittama DNSH-arviointi Kapustan pumppuvoimalahankkeesta on ennenaikainen ja virheellinen eikä perustu riittäviin selvityksiin ja asiantuntemukseen.

SV Kapusta Oy:tä koskeva rahoituspäätös 3789/31/2025 on hallintolain 50 §:n mukaisesti lainvastainen ja virheellinen, eikä täytä investointihyvityslain 11 §:n sisältövaatimuksia eikä hallintolain 31 §:n mukaista vaatimusta viranomaisen selvittämisvelvollisuudesta.

2.4 Business Finlandin päätös 4074/31/2025 (Vaaranlampien pumppuvoimala) ei täytä investointihyvityslain 11 §:n sisältövaatimuksia ja hallintolain 31 §:n mukaista vaatimusta viranomaisen selvittämisvelvollisuudesta ja on hallintolain 50 §:n mukaisesti lainvastaisena korjattava. Päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen.

Vaaranlampien pumppuvoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointi on vireillä. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on parhaillaan nähtävillä, yhteysviranomainen ei ole antanut siitä vielä lausuntoa. Vasta tämän vaiheen jälkeen laadittavaksi tulee ympäristövaikutusten arviointiselostus, josta yhteysviranomainen antaa perustellun päätelmänsä. Tietoja hankkeen toteuttamisen eri vaihtoehtojen arvioiduista ympäristövaikutuksista ei toistaiseksi ole saatavilla.

Tästä huolimatta Business Finlandin rahoitusryhmä on rahoituspäätöksen yhteydessä esittänyt omana arvionaan (liite 6), että investointihanke on Ei merkittävää haittaa -periaatteen mukainen.

Rahoitusryhmä on arvioinut, että Vaaranlampien pumppuvoimalahanke edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia ympäristötavoitteita luokitusjärjestelmäasetuksessa tarkoitetulla tavalla, ja katsoo sen katsotaan olevan Ei merkittävää haittaa -periaatteen mukainen tämän tavoitteen osalta.

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, kiertotaouteen siirtymistä, jätteen synnyn ehkäisyä ja kierrätystä, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevien ympäristötavoitteiden osalta rahoitusryhmä on todennut, että nämä vaikutukset selvitetään YVA-menettelyssä.

Kuten siis Business Finland rahoituspäätökseen sisältyvässä DNSH-arvioinnissa itsekin toteaa, hankkeen ympäristövaikutukset selvitetään YVA-menettelyssä ennen hankkeen aloittamista. Toistaiseksi luotettavaa selvitystä ja arviointia hankkeen myönteisistä ja kielteisistä ympäristövaikutuksista ei ole olemassa, eikä Business Finlandilla näin ollen ole ollut asiallisia perusteita arvioida ja todeta, voidaanko Vaaranlampien hanke toteuttaa Ei merkittävää haittaa -periaatteen mukaisesti.

Business Finland on päätöstä tehdessään sivuuttanut nämä tosiseikat, selvittämisvelvollisuutensa ja hyvän hallinnon mukaisen asian käsittelyn vaatimukset. Rahoitusryhmä on esittänyt riittämättömiin selvityksiin ja puutteellisiin tietoihin perustumattomia väitteitä, eikä sillä ole ollut tosiasiallista kykyä, asiantuntemusta tai mahdollisuutta todeta Ei merkittävää haittaa -periaatteen toteutumista Vaaranlampien hankkeessa.

Pumppuvoimalaitoksen rakentamisen ja toiminnan ympäristövaikutusten arviointi on laajaa ja monipuolista asiantuntijatyötä ja huolellisia eri vaikutusten selvityksiä edellyttävää työtä. Monet eri muuttujat muun muassa laitoksen purkuveden laadussa ja määrässä sekä vastaanottavan vesistön olosuhteissa eri vuodenaikoina pitää arvioinnissa ottaa huomioon.

Yleisesti ottaen pumppuvoimaloiden yläaltaan tyhjennys voisi tapahtua sähkömarkkinoiden hintavaihteluista riippuen jopa muutamia kertoja viikossa. Pumppaussyklit määräytyvät sähköntarpeen ja ylimääräisen sähköenergian tuotannon perusteella. Hankkeen YVA-ohjelman mukaan purku- ja pumppausajat voivat vaihdella enintään 10–25 tunnin välillä. Vedensiirtotunnelin (purkuputki) halkaisija tulisi Vaaranlampien hankkeessa olemaan noin 6‒7 metriä ja pituus toteutusvaihtoehdosta riippuen noin 3,2–4,4 kilometriä. Pumppuvoimalan maksimivirtaama olisi noin 111 kuutiometriä sekunnissa ja veden virtausnopeus vedensiirtotunnelissa noin 3‒4 metriä sekunnissa.

Pumppuvoimalan purkuveden suuri määrä ja juoksutuksen jaksottaisuus vaikuttavat voimakkaasti muun muassa vesistön jääoloihin, virtauksiin ja veden lämpötilakerrostuneisuuteen kesällä ja talvella. Ekologiset vaikutukset esimerkiksi kalojen lisääntymisolosuhteisiin voisivat olla merkittäviä. Koska pumppuvoimalaitoksen ala-altaaksi suunniteltu Kemijärvi on jo voimakkaasti säännöstelty, haitat korostuisivat keväällä säännöstelyn ollessa alhaisimmillaan. Ympäristövaikutukset voisivat olla merkittäviä myös johtuen siitä, että Kemijärven pohjasedimentissä voi aikaisemman kuormitushistoriansa vuoksi olla haitta-aineita, jotka voimakas virtaama voisi huuhtoa liikkeelle.

Kemijärven tila on tällä hetkellä hyvä. Ympäristövaikutusten arvioinnin tulosten pohjalta Ei merkittävää haittaa -periaatteen selvittämisessä tulee tarkastella mm. sitä, voiko hanke heikentää vesistön hyvää tilaa tai hyvää ekologista potentiaalia.

Investointilain esitöissä (HE 207/2024) viitatussa luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklassa toiminnan katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa
…
c) vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävälle käytölle ja suojelulle, jos kyseinen toiminta heikentää

i) vesimuodostumien hyvää tilaa tai hyvää ekologista potentiaalia, mukaan lukien pintavedet ja pohjavedet;

Rahoituspäätöksen yhteydessä suoritetussa Ei merkittävää haittaa -arvioinnissa (liite 6) rahoitusryhmä on yhtiön antamien tietojen pohjalta todennut, että “ennakkoon arvioiden yksi keskeisistä yksityiskohtaista haitta-arviota edellyttävistä aihekokonaisuuksista on Vaaranlampien pumppuvoimalaitoshankkeen vaikutukset paikallisiin vesivaroihin.”

Keskeistä on, että hankkeen kaikki ympäristövaikutukset, erityisesti vesistöön ja sen kestävään käyttöön ja suojeluun selvitetään kattavasti eli ensin toteutetaan ympäristövaikutusten arviointi, ja vasta sen jälkeen arvioidaan, voiko hanketta toteuttaa Ei merkittävää haittaa -periaatetta noudattaen.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja siitä annettava yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä tuottaa aikanaan tietoa Ei merkittävää haittaa -periaatteen arvioimisen pohjaksi. Tämänhetkisten tietojen pohjalta Business Finlandin suorittama DNSH-arviointi on ennenaikainen ja virheellinen eikä perustu riittäviin selvityksiin ja asiantuntemukseen.

SV Vaaranlammet Oy:tä koskeva rahoituspäätös 4074/31/2025 hallintolain 50 §:n mukaisesti lainvastainen ja virheellinen, eikä täytä investointihyvityslain 11 §:n sisältövaatimuksia eikä hallintolain 31 §:n mukaista vaatimusta viranomaisen selvittämisvelvollisuudesta.


2.7 Yhteenveto

Luonnonsuojeluliitto vaatii, että työ- ja elinkeinoministeriö tutkii Business Finlandin menettelyn lainmukaisuuden ja edellyttää Business Finlandia korjaamaan ja poistamaan lainvastaiset ja virheelliset päätökset hallintolain 50 §:n mukaisesti.

Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön on ohjattava Business Finlandia toimimaan hyvän hallinnon (hallintolaki, 6 §, 23 § ja 31 §), julkisuuslain (1 § ja 9 §) ja perustuslain (2 §) mukaisesti.

Business Finlandin päätös 3349/31/2025 (AA Sakatti Mining Oy, Sakatin kaivos ) ei ole yhdenmukainen hallintolaissa (434/2003 6 §) ja perustuslaissa (731/1999 2 §) asetettujen laillisuusvaatimusten ja hyvän hallinnon tavoitteiden kanssa, koska rahoitusta on myönnetty hankkeelle, joka on voimassa olevan lainsäädännön vastainen.

Business Finlandin päätökset 3789/31/2025 (Kapustan pumppuvoimala) ja 4074/31/2025 (Vaaranlampien pumppuvoimala) eivät täytä investointihyvityslain 11 §:n sisältövaatimuksia ja hallintolain 31 §:n mukaista vaatimusta selvittämisvelvollisuudesta ja ovat hallintolain 50 §:n mukaisesti lainvastaisina korjattava. Päätökset perustuvat virheellisiin tai puutteellisiin selvityksiin. Rahoituskeskus on arvioinut hankkeiden täyttävän Ei merkittävää haittaa -periaatteen, vakka hankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) on kesken, eikä yhteysviranomainen ole antanut perusteltua päätelmäänsä hankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostuksista.

3. Allekirjoitukset

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Hanna Halmeenpää puheenjohtaja

Tapani Veistola toiminnanjohtaja

LIITTEET

Liite 1 Business Finlandin päätös 3349/31/2025 (AA Sakatti Mining Oy, Sakatin kaivos )

Liite 2 Business Finlandin päätös 3789/31/2025 (Kapustan pumppuvoimala)

Liite 3 Business Finlandin päätös 4074/31/2025 (Vaaranlampien pumppuvoimala)

Liite 4 Lapin ELY-keskuksen Luonnonsuojelulain (9/2023) 35 §:n mukainen lausunto,
Sakatin monimetallikaivos, AA Sakatti Mining Oy, Viiankiaavan Natura-alue (FI1301706, SAC/SPA), Sodankylä

Liite 5 Lapin ELY-keskuksen lausunto: Kapustan pumppuvoimalahanke, Kemijärvi ja
Rovaniemi, ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Liite 6 Business Finlandin DNSH-arvioinnin tiedot