Luonnolle ja ilmastolle jälleen tyhjä arpa hallituksen puoliväliriihessä

“Kaksi vuotta sitten hallitus lupasi tarttua toimeen, jotta luontokato saadaan pysäytettyä ja Suomi hiilineutraaliksi vuonna 2035. Nyt hallitustaipaleen puolivälissä on nähty lähinnä ilmastokriisiä kiihdyttäviä päätöksiä ja leikkauksia luonnonsuojelun rahoitukseen. Paljon kertoo se, että tänään esitetty kaivosveron pieni kiristys menee myönteisten toimien ykköspaikalle”, sanoo Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Kaivosveron lisäksi Luonnonsuojeluliitto kiittää hallitusta muun muassa Metsähallituksen Luontopalveluiden lisärahoituksesta, joka osoitetaan luontomatkailuun ja perinnemaisemien hoitoon. Lisäksi ympäristöluvitukseen lisätään voimavaroja aluehallinnon uudistuksessa, maisema-arvot otetaan aiempaa paremmin huomioon tuulivoiman suunnittelussa, biokaasua tuetaan ja Saaristomeren rehevöitymistä vähentäviä toimia lisätään. 

Nämä toimet ja korjaukset ovat kuitenkin pisaroita meressä siihen nähden, miten suuria leikkauksia esimerkiksi luonnonsuojelun rahoitukseen ja vesiensuojeluun on tehty aiemmin.

Puoliväliriihessä hallitus teki myös liudan uusia päätöksiä, joilla on haitallisia vaikutuksia ilmastolle ja luonnolle. Esimerkiksi kasvu- ja kuiviketurve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi ja luonnolle erittäin haitallista vesivoimaa tuetaan monella tavalla. Maakuntalentojen tuki jatkuu vuoteen 2028 asti. 

Hallitus olisi voinut tehdä paljon enemmän ilmasto- ja luontotoimia täysin ilman lisäkustannuksia. Luonnonsuojeluliiton ehdotuksessa puoliväliriiheen rahaa ympäristötoimiin olisi saatu esimerkiksi lakkauttamalla asteittain ilmastolle ja luonnolle erittäin haitallinen puupohjaisten polttoaineiden tuki, jonka vuoksi valtio menettää peräti 440 miljoonaa euroa vuodessa. Ministeriöiden yhdessä valmistelema maankäytön muutosmaksu kannattaisi ottaa käyttöön. 

Ennen puoliväliriihtä puhuttiin metsien hiilinielujen romahduksesta sekä ilmastolaista. Osa hallituspuolueista on yhdessä metsäalan lobbareiden kanssa vaatinut tammikuusta asti ilmastolain avaamista. Ilmastolakia ei riihessä avattu, mutta tätä ei voi kutsua ilmastoteoksi.

“Suomi oli vielä muutama vuosi sitten yksi ilmastopolitiikan edelläkävijöistä. Nyt ilmastoteot kuitenkin loistavat poissaolollaan, eivätkä maankäyttösektorille esitetyt toimet vastaa riittävästi kiireelliseen tarpeeseen vahvistaa hiilinieluja. Jäljellä on lähinnä ilmastoa kuumentavaa politiikkaa”, sanoo Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen. 

Lisätietoja: 

Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi 
Antti Heikkinen, ympäristöpäällikkö, p. 044 901 0461, antti.heikkinen@sll.fi