Lausunto ympäristöministeriölle päätösehdotuksesta Metsien monimuotoisuuden toimenpideohjelmaksi

Luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua METSO-ohjelman jatkokaudesta ja toteaa seuraavaa: 

Osallistuimme jatkokauden valmisteluun seurantatyöryhmän jäsenenä ja jätimme seurantatyöryhmän valmistelumuistioon eriävän mielipiteen yhdessä WWF:n ja Greenpeacen kanssa. Tässä lausunnossa esitetyt huomiot ovat pitkälti samoja kuin eriävässä mielipiteessämme.

METSO-ohjelma on asemansa vakiinnuttanut, laajasti hyväksytty ja tunnettu keino suojella metsiä ja Luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen että se saa jatkoa. Uusi ohjelmakausi olisi kuitenkin ollut mahdollisuus kehittää ohjelmaa aidosti vaikuttavampaan suuntaan. Onnistumisistaan huolimatta METSO:n kokonaismerkitys metsäluonnon turvaamisen kannalta on jäänyt vaatimattomaksi (Metso-ohjelman loppuarviointi, 2025, luku 2.1.3.2). Jatkokaudelle ohjelmaan ei kuitenkaan esitetä merkittäviä muutoksia, joten METSO tuskin tulee jatkossakaan tarjoamaan riittäviä työkaluja luontokadon pysäyttämiseksi Suomen metsissä. Ohjelmaluonnos ei näin vastaa hallitusohjelman tavoitteisiin tai Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin luontokadon pysäyttämisestä. Ohjelmaluonnoksen riittämättömien tavoitteiden saavuttamista vaikeuttaa entisestään riittämätön rahoitus, tällä hetkellä METSO:n toteuttamiseen ei myönnetä tarpeeksi rahaa. 

Iso osa nyt esitetyissä toimista ohjelman ensimmäiselle kaudelle on kertaalleen jo muualla päätettyjä tavoitteita. 

Ohjelman vuosittaista kokonaissuojelutavoitetta nostetaan, mutta korotus on riittämätön tarpeisiin nähden. Helmi-ohjelman periaatepäätöksessä jo ennalta päätetyn 40 tuhannen hehtaarin tavoitetta korotettiin 10 tuhannella hehtaarilla erityisesti yksityismaiden vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelun edistämiseksi. Ohjelman ensimmäisen jakson 2026-2030 aikana aiotaan siis METSO:n kautta suojella 50 tuhatta hehtaaria, eli 10 tuhatta hehtaaria vuodessa, joka on noin kolminkertainen määrä viime vuosien tasoon verrattuna. Nosto on toki hyvä, mutta ei riittävä suojelupinta-alan kasvattamiseksi luontokadon pysäyttämiseksi. 

Ohjelma laajennetaan kattamaan koko Suomen erityisesti vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelemiseksi. Luonnonsuojeluliitto on kuitenkin huolissaan siitä, että nyt  Pohjois-Suomessa käytettäväksi esitetyillä kriteereillä vapaaehtoisen suojelun ulkopuolelle jää monimuotoisuudelle arvokkaita metsäkohteita. Pohjois-Suomen osalta kirjaukset suojelun edistämisestä asianmukaisessa yhteistyössä saamelaisten kanssa ovat puuttellisia, ja leipätekstin osalta heikentyneet entisestään työryhmän esityksestä, jota jo kritisoimme eriävässä mielipiteessämme. 

METSO mielletään erityisesti yksityismaiden suojeluohjelmaksi, mutta ohjelmassa on toimia myös valtion maiden osalta. Valtion maiden osalta esitys on yksitysimaitakin vaatimattomampi, sillä nämä toimet eivät tuo juuri mitään uutta muualla jo päätettyyn. Toimenpiteistä Luonnonsuojeluliitto kannattaa erityisesti sitä, että alue-ekologisen verkoston toimivuuden arviointia ja avoimuutta parannetaan. Valtion mailla on Metsätalous Oy:n hallinnassa talousmetsiessä sijaitsevia alue-ekologisen verkoston kohteita, jotka ovat jo monimuotoisuuden kannalta arvokkaiksi todettuja, mutta jäävät nyt yhä vailla pysyvän suojelun tuomaa suojaa. Ohjelmassa olisi tullut esittää enemmän erityisesti määrällisiä tavoitteita valtion maiden suojeluverkoston kehittämiseksi. 

Vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelu epäonnistuu jo lähtökohtaisesti puutteellisten kriteerien vuoksi

Ainoa konkreettinen suojelutoimi valtion mailla uuden METSO-ohjelman mukaan ensimmäisen ohjelmajakson aikana tulee olemaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisten vanhojen ja luonnontilaisten metsien kriteerien täyttämät kohteet, joiden pinta-alaksi on ennalta arvioitu 80-90 tuhatta hehtaaria. Valtion mailla löytyy tätä enemmän suojelemattomia vanhojen ja luonnontilaisten metsien kohteita, jotka ovat vanhojen ja luonnontilaisten metsien puutteellisessa kansallisessa suojeluprosessissa jäämässä suojelun ulkopuolelle. Tätä virhettä ei korjata tässäkään yhteydessä. 

Yksityismaiden vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelun tilanne on yhä heikko, sillä suunnitelmaa systemaattisesti kartoittaa kohteita tai tavoittaa maanomistajia joiden metsistä arvokkaita alueita löytyy ei ole. METSO-ohjelman tavoitteita kasvatetaan näitä kohteita ajatellen, mutta ohjelmasta puuttuu suunnitelma siitä, kuinka varmistetaan että yksityismaiden vanhojen ja luonnontilaisten metsien kohteet saadaan mahdollisimman tehokkaasti suojeltua. Aluehallinnon uudistuksessa on riski, että toteuttaminen saattaa hidastua tai vaikeutua entisestään ainakin hetkellisesti maakunnissa, joten erityisesti yksityismaiden vanhojen ja luonnontilaisten metsien nopean ja tehokkaan suojelun riittävät toteuttamisresurssit  tulee varmistaa. Päättyvällä ohjelmakaudella jonot ja odotusajat suojelupäätöksestä ovat paikoin olleet kohtuuttoman pitkiä. 

Valmiiksi liian pienistä tavoitteista jäädään ilman riittäviä resursseja 

Vuoden 2026 valtion talousarviossa METSO-ohjelman toteuttamistavoitteeksi asetetaan 5000 hehtaaria, luku on aiempaa vuotta suurempi, mutta puolet pienempi kuin tämän ohjelman tavoite jos se jaettaisiin tasan toteutusvuosille. Rahoitusta edes 5000 hehtaarin suojeluun ei kuitenkaan talousarviossa myönnetä. Ainakaan ensi vuodelle METSO-ohjelman toteuttamiseen ei siis aiota myöntää riittävää julkista rahoitusta. 

Suojelukorvausten lisäksi on huomioitava riittävät viranomaisresurssit suojelutyön toteuttamiseen. Kun aiotaan suojella vuosittain kolme kertaa enemmän kohteita aiempaan verrattuna tarvitaan todennäköisesti myös toteuttamiseen enemmän resursseja. 

Julkisen rahoituksen ollessa vähäistä ohjelmassa olisi voinut olla vielä kokreettisemmin tavoitteena selvittää keinoja vaihtoehtoisten rahoituslähteiden ohjaamisesta metsiensuojeluun. On hyvä, että ohjelmaluonnoksessa sentään on kirjaus eri rahoituskanavista kuntametsien suojelussa sekä eri rahoitusmallien edistämisestä METSO:n kautta rahoitettavissa hankkeissa. 

Ennallistamisasetuksen toimeenpano tulee aloittaa jo nyt

METSO-ohjelma tavoitteiden sovittaminen yhteen ennallistamisasetuksen tavoitteiden kanssa vasta jaksolle 2031-2040 tulee liian myöhään. METSO on tärkeä instrumentti ennallistamisasetuksen tavoitteiden toteuttamiseen Suomessa, ja riittävässä mittakaavassa toteutettavaa metsäluonnon suojelua ja ennallistamista tulee toteuttaa jo nyt eikä vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Tavoitteita tulee korjata näiltä osin, METSO tulee yhdenmukaistaa kansallisen ennallistamissuunnitelman kanssa heti sen valmistuttua.  

Metsäluonnon hoito ja määräaikainen suojelu ovat tavoitteista jäljessä

Maa- ja metsätalousministeriö vastaa METSO-ohjelman alla toteutettavista metsäluonnon hoitotoimista ja määräaikaisista suojelusopimuksista. Nyt esitettävät määrälliset tavoitteet johdetaan pysyvän suojelun tavoin Helmi-ohjelman periaatepäätöksessä linjatuista tavoitteista, tosin valtion maiden osalta näitä tavoitteita tarkastetaan osin alaspäin valtion talousmetsien luonnonhoidon tarvearvioinnin tarkentuessa. Yksityismaiden osalta päättyvän METSO-kauden tavoitteisiin ei päästy, ja tämä nostaa alkavan kauden tavoitteita Helmi-ohjelman periaatepäätöksessä esitetyistä. 

Luonnonsuojeluliitto on huolissaan luonnonhoitotoimien toteuttamisesta Suomen metsäkeskuksen leikattujen toteuttamisresurssien vuoksi. Muutama vuosi sitten budjettileikkausten yhteydessä metsäkeskuksen luonnonhoitopuolta leikattiin merkittävästi. Nyt MMM:n osalta ollaan jäljessä sekä METSO:n ja Helmi-ohjelman tavoitteista, jotka joka tapauksessa ovat vaatimattomat kun ajatellaan talousmetsien metsäluonnon tilaa tai ennallistamisasetuksen tavoitteita. Luonnonsuojeluliitto on huolissaan talousmetsien luonnonhoidon toteuttamisesta ilman viranomaisresursseja. 

Valtiontalouden tarkastusvirasto on nostanut julkaisussaan yksityismetsätalouden tuista ja korvauksista  (2023) esiin erityisesti tarpeen selvittää määräaikaisen suojelun vaikuttavuutta sekä kustannustehokkuutta. Luonnonsuojeluliitto esittää, että METSO:n kautta toteutettavien luonnonhoitotoimien toimivuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta arvioidaan ja parannetaan ennen seuraavan ohjelmajakson alkua. Kun valtion rahoituksesta on pulaa, on syytä varmistaa että rahoja käytetään mahdollisimman tehokkaasti metsäluonnon monimuotoisuuden edistämiseen. 

Lisätietoja: Liisa Toopakka, monimuotoisuusasiantuntija, 040 5043 989, liisa.toopakka@sll.fi