Lausunto Suomen tarpeesta osallistua Ruotsin Kaunis Iron AB:n kaivostoimintojen laajentamishankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn

1.Miten näette Suomen osallistumistarpeen kyseiseen YVA-menettelyyn?

Yleissopimus valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista (Espoon sopimus) saatettiin voimaan YVA-direktiivillä. Sen 2 artiklan 6 kohdan mukaan kohdeosapuolen kansalaisille tulee järjestää yhtäläinen mahdollisuus osallistua YVA-menettelyyn kuin aiheuttajapuolella.

Suomen tulee osallistua hankkeen YVA-menettelyyn.

2.Mitkä ovat näkemyksenne hankkeen ympäristövaikutuksista, jotka voivat vaikuttaa Suomeen?

Tässä tapauksessa erityisiä vaatimuksia YVA-menettelylle asettaa velvollisuus tunnistaa eri hankkeiden yhteisvaikutukset. Yhteisvaikutusten arvioinnin merkitys korostuu erityisesti Kaunisvaaran, Hannukaisen ja samaan jokivesistöön vaikuttavien muiden kaivoshankkeiden yhteisen vaikutusalueen vuoksi. Velvollisuus yhteisvaikutusten arviointiin pohjautuu paitsi YVA-direktiiviin myös luonto- ja vesipuitedirektiiviin. Yhteisvaikutukset tulee arvioida asianmukaisesti.

Hankkeella voi olla merkittäviä vaikutuksia Tornion-Muonionjoen Suomen puoleiseen vesistöalueeseen (FI 1301912). Hanke voi aiheuttaa Natura-luontoarvojen heikentymisen. Myös Suomen puolella sijaitsevan Hannukaisen kaivoshankkeen vaikutukset kohdistuvat Tornion- Muonionjoen vesistöalueelle sekä lohikalojen tärkeille lisääntymisalueille Kuerjoen, Äkäsjoen, Valkeajoen ja Niesajoen valuma-alueille ja ulottuvat Kaunisvaaran kaivoksen tavoin mahdollisesti aina Itämerelle saakka. Näin ollen Natura-alueiden suojeluarvoihin kohdistuvia vaikutuksia tulee tarkastella myös yhteisvaikutuksina.

Hankkeesta voi aiheutua vesieliöstölle haitallisia tai jopa tappavia haitallisten aineiden pitoisuuksia, vaikka vuosikeskiarvot pysyisivät laatunormien ja raja-arvojen alapuolella. Jo tällä hetkellä päästöarvoihin liittyy merkittäviä epävarmuuksia eikä niiden vaikutuksia ole arvioitu vesistön ekologiseen tilaan.

Hankkeesta tai sen toiminnasta johtuvasta onnettomuudesta voi koitua suurta haittaa Tornion-Muonionjoen geneettisesti monimuotoiselle ja elinvoimaiselle lohikannalle. Lohikanta on tärkeä paitsi joen virkistyskäytön, matkailun ja elinkeinojen kannalta, myös saamelaisten oikeuksien sekä Itämeren kalakantojen kannalta.

3.Mitkä ovat huomionne kuulemisasiakirjasta?

Espoon sopimuksessa edellytetään, että aiheuttajaosapuoli ilmoittaa sopimuspuolille, joiden se katsoo saattavan joutua kohdeosapuoleksi, mahdollisimman aikaisin ja viimeistään silloin kun se tiedottaa hankkeesta omille kansalaisilleen mm. ”tiedot ehdotetusta hankkeesta mukaan lukien kaikki käytettävissä olevat tiedot sen mahdollisista valtioiden rajat ylittävistä vaikutuksista”, ks. 3 art. 2 kohta. YVA-asiakirjojen vähimmäissisältö määritetään sopimuksen 4 artiklassa.

YVA-menettelyssä tulee tarjota osallisille mahdollisuutta arvioida hankkeen vaikutuksia ja vaihtoehtoja kattavien tietojen pohjalta. Suomenkielinen aineisto ei voi olla puutteellinen esimerkiksi siten, että se ei sisällä keskeisten ruotsalaisten viranomaisten lausuntoja.

YVA-direktiivin (2011/92/EU) 6 artiklan 4. kohdan mukaan ”yleisölle, jota asia koskee, on annettava ajoissa ja tehokkaalla tavalla mahdollisuus osallistua 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin ympäristöä koskeviin päätöksentekomenettelyihin ja sillä on tätä tarkoitusta varten oltava oikeus esittää toimivaltaiselle viranomaiselle tai toimivaltaisille viranomaisille huomautuksensa ja mielipiteensä, ennen kuin lupahakemuksesta päätetään, vaihtoehtojen ollessa vielä avoinna.”

EU:n komissio on todennut mm., että YVA-selostuksessa on yksilöitävä ja arvioitava nimenomaan ne vaikutukset, joita hankkeella voi olla ympäristöön menettelyn aikana ja jotka liittyvät perustellun päätelmän tekemiseen hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista. Velvoite yksilöitävien vaikutusten tunnistamiseen todetaan velvoittavassa muodossa. Komissio korostaa myös, että YVA:n riittävyyttä tulee arvioida perustellun päätelmän tekemisen edellyttämään tietotarpeeseen nähden. Toimivaltaisen viranomaisen on myös varmistuttava siitä, että perusteltu päätelmä on edelleen ajan tasalla, kun päätös luvan myöntämisestä tehdään.

Lisätietoja: Hannes Koljonen, ympäristöoikeuden asiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 044 493 1106, hannes.koljonen@sll.fi