Lausunto happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden strategiasta 2036

Maa- ja metsätalousministeriö vp

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa.
Happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suunnitelma vuoteen 2036 on pääosin hyvin tehty ja johdonmukainen käsiteltyjen kohtien osalta. Samalla se paljastaa merkittäviä puutteita tiedon jakamisessa sekä yhteisvaikutusten huomioinnissa sekä arvioinnissa.

Valuma-aluelähtöisessä vesienhallinnassa tulisi huomioida kaikki maankäytön muodot, ja tämän tulisi muodostaa strategian selkärangan. Strategiaan tulee lisätä osio, jossa kehitettäisiin samalla valuma-alueella toteutettavien toimenpiteiden yhteisvaikutusten havaitsemista ja arviointia, ja muokata kaikkia osioita yhteisvaikutukset huomioiviksi maa- ja metsätalouden sekä teollisten maankäytön toimintojen osalta. Nyt on uhkana, että maankäyttösektorin happamista sulfaattimaista johtuvat vesistövaikutukset jäävät aliarvioiduiksi kokonaisuutena eikä strategian ylintä päämäärää eli vesimuodostumien tilan parannuksia saavuteta.

Ohjelman yksi keskeinen tavoite on parantaa tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Tiedon ja ohjeistusten mahdollisuuksien mukaan yhteen sijaintiin ja yhdennetyn hallinnan alle kerääminen tukisi tätä tavoitetta erittäin merkittävästi. Mikäli strategia toteutuisi suoraan nähtävillä olevan ehdotuksen mukaisena, tieto olisi edelleen hajallaan vaikka kyllä entistä runsaampana. Kaikki Suomen maankäytön toimenpiteet tulisi tuoda lopulta yhteiseen data- ja karttapohjaiseen viranomaistietokantaan, jossa olisi ajantasainen päivitysvelvollisuus, sekä jakaa mahdollisimman laajasti julkisesti.

Liite 3. Toimintasuunnitelma happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi

1. Ohjauskeinot ja läpileikkaavat toimenpiteet

TP 1.1. Selvitetään lainsäädännön menettelyjen toimivuutta ojituksesta aiheutuvien happamuushaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Vesilain 5 luvun 6 §:n mukaan muusta kuin vähäisestä ojituksesta tulee tehdä ilmoitus Lupa- ja valvontavirastoon. Ojituksen vähäisyyden määritelmä kuitenkin muodostaa ongelman lain tulkintaan. Vaikka Lupa- ja valvontaviraston ohjeistuksena viime vuosina tuotetuissa ohjemateriaaleissa on, että happamilla sulfaattimailla ilmoitus tehdään kaikesta ojituksesta, vaatimus ilmoituksesta kaikkien happamilla maa-alueilla tehtävästä kaivu- ja ojitustoiminnasta tulisi kirjata suoraan lakiin happamien sulfaattimaiden ja nyt myös ohjeistuksessa mainitsematta jäävien mustaliuskealueiden osalta. Tämä tukisi lupaviranomaisen työtä ja selkeyttäisi sinänsä selkeän asian.

TP 1.3. Lisätään tietoisuutta happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden ympäristöhaitoista ja niiden hallinnasta

Viestinnän tulee olla monikanavaista, aineistojen kaikille sektoreille tulee olla saatavilla yhdestä paikasta. Tässä vaikutelmaksi tulee, että kokonaiskuvaa ei tavoitella, vaan vain maa- ja metsätalouspuolta.

TP 1.4. Vähennetään happamuudesta aiheutuvia haittoja valuma-aluetasoisen suunnittelun ja kestävän vesienhallinnan avulla

Toimenpiteessä ei oteta huomioon kuin valuma-alueen maa- ja metsätalouden päästöt, joka voi antaa väärän kuvan valuma-alueen suurimmista happamoitumisriskeistä, sillä laajamittainen uusi teollinen maankäyttö voi olla huomattavasti akuutimpi ja vaikutuksiltaan suurempi riski. Tämän sivuuttaminen kokonaistarkastelussa puolestaan voi aiheuttaa heikentynyttä vapaaehtoisten toimenpiteiden motivaatiota maanomistajissa.

2. Happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskealueiden kartoitus ja riskinarviointi

Toimenpiteet ovat erittäin kannatettavia, ja riskikarttojen avoin julkaisu toivottavaa. Edelleen liian monen informaatiokanavan vähentämiseen tulisi paneutua ja toimenpideohjelmaa kehittää mahdollisimman harvojen tietoportaalien suuntaan.

5. Alueidenkäytön suunnittelu, maankäytön muutokset ja rakentaminen

Kuntia tulisi ohjata valtion toimesta tarjoamalla laadukkaat tietojärjestelmät. Tämä vaatii resurssipanostusta.

TP5.1. Selkiytetään kaavoituksen ja alueidenkäytön ohjauksen työkaluja happamuuskuormituksen hallintaan.

On hyvä, mikäli happamiin sulfaattimaihin ja mustaliuskealueisiin liittyviä kaavamääräyksiä voisi jatkossa seurata rakennetun ympäristön Ryhti-tietojärjestelmässä. Tulee varmistaa, että kaivokset ja niiden liitännäistoiminnot, kaapeli- ja putkilinjat sekä tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoalueet sisältyvät Ryhti-järjestelmän toimintoihin, tai katveeseen jää merkittävä osuus happamista vaikutuksista. Tietojärjestelmiä tulisi edelleen kehittää kokonaisvaikutukset huomioivaan suuntaan.

TP5.2. Lisätään alueidenkäytön suunnittelijoiden, ympäristö- ja rakentamisviranomaisten ja hankevastaavien osaamista arvioida happamuudesta aiheutuvia ympäristöriskejä ajantasaisen tiedon, aineistojen ja työkalujen avulla.

Seurannan keinoihin tulisi lisätä: valmistuneet selvitykset, ohjeet ja oppaat ovat kaikki saatavilla samasta sijainnista niin että kaikki tieto on hyvin saatavilla eri maankäyttösektoreille.

TP 5.3. Rakentamishankkeissa ja työmaavesien käsittelyssä noudatetaan hyviä toimintatapoja happamuusriskien minimoimiseksi.

Happamien sulfaattimaiden kansallinen opas rakennushankkeisiin – Opas happamien sulfaattimaiden huomioimiseen ja vaikutusten hallintaan -ohjeen käyttö tulisi tehdä pakolliseksi Lupa- ja valvontaviraston tai ministeriön ohjeistuksella.

Lisätietoja

Anna Soirinsuo, Itämeri- ja vesiasiantuntija, 045 7885 3125, anna.soirinsuo@sll.fi