Kukkiva nurmikko oli kuntien suosituin lähiluontolupaus Viherpäivillä

Jyväskylän Paviljongissa pidettävillä Viherpäivillä käy kuhina. Viheralan tärkeimmässä vuotuisessa tapahtumassa käydään kuuntelemassa seminaareja, verkostoitumassa ja tutustumassa suurnäyttelyn messuosastoihin. Luonnonsuojeluliiton Päivystävän Pörriäisen osastolla kannustetaan etenkin kuntia toimimaan pölyttäjien puolesta. Hyviä vinkkejä kunnille löytyy Puolusta pölyttäjiä -verkkosivuilta.

– Haluatteko antaa lähiluontolupauksen? Kiinnostaako pölyttäjien auttaminen? huikkaa Luonnonsuojeluliiton luonnonhoidon asiantuntija Maarit Voimanen ohi käveleville messuvieraille.

Joukossa on muun muassa kuntien, seurakuntien ja viheralan yritysten työntekijöitä sekä opiskelijoita. Suurin osa jää juttelemaan Luonnonsuojeluliiton osastolle ja nappaa Puolusta pölyttäjiä -verkkosivuja mainostavan kortin. Julkisen lähiluontolupauksen tekee lopulta kahdeksan kuntaa. Kyltteihin kirjoitetut lupaukset koskevat pölyttäjien elinolojen parantamista, haitallisten vieraslajien hallintaa sekä lähimetsien vaalimista. Ilahduttavaa on kuulla, että useissa kunnissa jo toteutetaan lupauksia – ainakin jossain mittakaavassa.

Ensimmäisena lähiluontolupauksen antaa Tampereen kaupunginpuutarhuri Timo Koski.

– Teemme jo paljon, mutta aina voi parantaa, kommentoi Koski ja lupaa, että Tampereella lisätään pölyttäjien pesäpaikkoja.

Tampereen annettua lähiluontolupauksen on helpompi kannustaa myös muita kuntia mukaan. Kahden päivän aikana lähiluontolupauksia antavat Tampereen lisäksi Kempele, Helsinki, Taipalsaari, Pirkkala, Virrat, Lapua ja Saarijärvi. Ehdottomasti suosituin lupaus on antaa nurmikoiden kukkia keventämällä ruohonleikkuuta, mutta useampi kunnista lupaa myös suosia istutuksissa pölyttäjäystävällisiä kasveja ja viestiä aktiivisesti haitallisista vieraslajeista

Keskusteluissa käy ilmi, että monimuotoisuuden lisäämisessä rakennettuun ympäristöön on myös haasteita. Esimerkiksi alueelle voidaan suunnitella luonnon monimuotoisuutta lisäävä ratkaisu, mutta tilaaja tai urakoitsija ei osaakaan toteuttaa sitä. Niityttämisessä myös kierrätysmaiden käyttö aiheuttaa toisinaan ongelmia, kun siemenpankista saattaa itää mitä vain – pahimmillaan haitallisia vieraslajeja. Ajamatta jätetyt nurmikot voivat puolestaan ärsyttää osaa asukkaista. Asenneilmapiiriin voidaan onneksi vaikuttaa hyvällä tiedotuksella, ja viestintää voidaan parhaimmillaan tehdä yhteisöllisesti.

– Meillä on pörriäispellot, joille koululaiset tekivät infokyltit, kertovat kempeleläiset.

– Jos kyltit eivät synny Kempeleen tapaan joukkovoimalla, onneksi voi aina käyttää Luonnonsuojeluliiton valmiita kylttipohjia. Niistä osa sopii hyvin myös kotipihoille, vinkkaa Luonnonsuojeluliiton ympäristökasvattaja Emilia Pippola.

Viherpäivät ovat ohi, mutta työ pölyttäjien puolustamiseksi jatkuu.

– Jos et päässyt juttelemaan kanssamme Viherpäivillä, voit tutustua pölyttäjien auttamiseen Puolusta pölyttäjiä -verkkosivuilla, osallistua webinaareihimme, tilata meiltä koulutuksen tai tapahtuman tai olla muuten meihin yhteydessä. Kuka tahansa voi myös haastaa oman kuntansa puolustamaan pölyttäjiä tekemällä kuntalaisaloitteen pölyttäjien puolesta, kannustaa Luonnonsuojeluliiton hankepäällikkö Titta Vikstedt.

Uutinen on tuotettu osana Euroopan unionin rahoittamaa Priodiversity LIFE -hanketta, joka on saanut osarahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan unioni tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.