Kirje pääministeri Petteri Orpolle: Ilmasto ja luonto huomioitava EU:n strategisessa ohjelmassa

Uutiset

Suomen luonnonsuojeluliitto lähetti pääministeri Petteri Orpolle kirjeen, jossa kehotettiin huomioimaan ilmasto ja luonto EU:n tulevassa strategisessa ohjelmassa. lmastoneutraalin, luontopositiivisen ja oikeudenmukaisen Euroopan rakentamisen tulee olla yksi EU:n strategisen ohjelman peruspilareista.

Keväinen metsä.
Kuva: Paul Stevens

Arvoisa pääministeri Petteri Orpo,

Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa muistuttaa ennen Eurooppa-neuvostoa 17.–18.4., että EU on ollut koko maailman edelläkävijä ihmisiä, ilmastoa ja luontoa suojelevassa ympäristöpolitiikassa ja vihreässä kehityksessä. Tämän tulee näkyä myös EU:n tulevassa strategisessa ohjelmassa.

EU:n tulee jatkossakin toimissaan toteuttaa Pariisin ilmastosopimusta ja Kunming-Montrealin luonnon monimuotoisuuskehystä. Ilmastoneutraalin, luontopositiivisen ja oikeudenmukaisen Euroopan rakentamisen tulee olla yksi EU:n strategisen ohjelman peruspilareista. Tämä on luonnon, talouden sekä ihmisten terveyden ja turvallisuuden kannalta ensisijaisen tärkeää.

Ilmastokriisiin vastataan parhaiten vihreällä kehityksellä

Eurooppa kuumenee nyt mantereista nopeimmin. Ilmaston kuumeneminen aiheuttaa jo vakavia haittoja EU-maiden ihmisille ja luonnolle. Euroopan ympäristökeskuksen mukaan riskit pahenevat nopeammin kuin mitä Eurooppa ehtii niihin varautua. On tärkeää, että ilmastotavoitteista pidetään kiinni.

EU:n johtajien on osoitettava tukensa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman jatkamiselle sekä tuettava uutta lainsäädäntöä vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän nopeuttamiseksi. Euroopan Unionin tulee saavuttaa ilmastoneutraalius viimeistään vuonna 2040, perustuen vähintään -92 % päästövähennystavoitteeseen. Ylikulutuksen pysäyttämiseksi tulee ottaa käyttöön tehokkaita ohjauskeinoja ja kiertotalouden ratkaisuja.

Luonnon monimuotoisuuden merkitys on tunnistettava

Eurooppa-neuvoston on tunnistettava luonnon monimuotoisuuden suojelun sekä ennallistamisen välttämättömyys ilmastokriisiin vastaamisen kannalta. On tunnustettava biologisen monimuotoisuuden sekä luontopohjaisten ratkaisujen merkitys myös taloudelle sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisessä ja siihen sopeutumisessa.

On ensisijaisen tärkeää varmistaa, että EU:n biodiversiteettistrategian ja YK:n Kunming-Montrealin monimuotoisuuskehyksen tavoitteet, kuten suojelualueiden lisääminen ja ennallistaminen, toteutetaan vuoteen 2030 mennessä.

Vaikka puhtaan siirtymän vauhdittaminen on tärkeää, sen nimissä ei tule pahentaa luontokatoa.

Ympäristörahoitus tukee myös taloutta

Ympäristön ja ihmisten hyvinvointi tukevat toisiaan, ja tämän tulee näkyä myös rahoituksessa. Tarve lisärahoitukselle on huomioitu myös poliittisten puolueiden eurovaaliohjelmissa. EU on sitoutunut Pariisin sopimuksessa tuomaan kaikki rahavirrat linjaan ilmaston kuumenemisen pysäyttämisen kanssa. Myös Kunming-Montrealin monimuotoisuuskehyksessä vaaditaan monimuotoisuudelle haitallisten tukien poistamista.

Maailman talousfoorumin tammikuussa 2024 julkaistussa riskianalyysissä arvioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden aiheuttavan jo seuraavina kahtena vuotena mittavat materiaaliset menetykset. Ympäristötoimet tulee nähdä osana kilpailukyvyn parantamista, sillä esimerkiksi maa- ja metsätalous, kalastus, matkailu ja infrastruktuurin toiminta riippuvat siitä, kuinka hyvin onnistumme taklaamaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon tuomia riskejä. Toimimattomuuden hinta on tulevaisuudessa moninkertainen.

Ympäristölle haitallisista tuista luopuminen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla hyödyttäisi sekä luontoa että taloutta.

Ympäristö on osa kokonaisturvallisuutta

Tutkijat ovat osoittaneet ympäristökriisien moninkertaistavan turvallisuusriskejä. Ne heikentävät vesistöjen, metsien ja tuottavan maaperän laatua ja toimintaa. Siksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta tulee ymmärtää myös turvallisuuskysymyksenä. Ympäristöongelmat voivat johtaa konflikteihin ja syventää olemassaolevia geopoliittisia jännitteitä. Myös Suomen sisäisen turvallisuuden selonteko tunnistaa ilmaston kuumenemisen ja luontokadon kytköksen vakavien ja laajojen häiriöiden yleistymiseen.

Lisätiedot

  • Toiminnanjohtaja Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi
  • Monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka p. 0405042989, liisa.toopakka@sll.fi
  • Ilmastoasiantuntija Edda Sundström p. 044 4914269, edda.sundstrom@sll.fi

Yhteistyöterveisin,

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO

Tapani Veistola
toiminnanjohtaja

Lisätietoja

Ilmastoasiantuntija
Edda Sundström

  • +358 44 4914 269
  • edda.sundstrom(a)sll.fi

Ajankohtaista