Kaivosten vastuullisuutta ja valtion tuloja voidaan vahvistaa yhtä aikaa

Suomen luonnonsuojeluliitto pitää vastuuttomana sitä, että kaivosala kampanjoi hyvin maltillista kaivosveron korotusta vastaan. Tosiasiassa tarvetta on veronkorotusta laajemmalle toimenpidepaketille.

Luonnonsuojeluliitto esittää avauksessaan kolme toimenpidettä, joilla vahvistetaan kaivosten vastuullisuutta ja valtiontaloutta: 

1. Kaivosveron korotus 100 miljoonan euron vuositasolle on vietävä eduskunnassa läpi.
2. Kaivosjäte on laitettava jäteverotuksen piiriin, sillä kaivokset tuottavat 76 prosenttia Suomen jätteistä.
3. Valtion ympäristövahinkorahaston koko on kymmenkertaistettava. 

Tuoreen kansainvälisen selvityksen mukaan Suomi on maailman houkuttelevin maa kaivostoiminnalle. Tällä hetkellä Suomi lahjoittaa mineraalit pääasiassa suurten, kansainvälisten kaivosyhtiöiden käyttöön liian halvalla, sillä kaivosvero on mitättömän pieni. Tämän lisäksi kaivostoiminnan pitkäaikaiset ympäristöriskit, ja riskien toteutuessa niiden kalliit kustannukset, jäävät myös suomalaisten veronmaksajien kontolle.

“On hämmästyttävää ettei kaivannaistoiminnan verotusta ole kiristetty jo aiemmin. Verrokkina voi pohtia, kuinka halvalla olisimme valmiita luopumaan maamme puhtaista vesistä tai metsäomaisuudesta”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää.

Kaivosveron maltillista korotusta vastaan kamppaillut Keliber oy, jonka enemmistöomistaja on eteläafrikkalainen kaivosjätti, väittää, että muutaman miljoonan euron veronkorotus uhkaa viedä kannattavuuden koko litiumkaivoshankkeelta. Keliber on jo käyttänyt hankkeeseen 800 miljoonaa euroa, vaikka louhintaa ei ole vielä edes aloitettu. Yhtiö on siis käyttänyt kaivostoiminnan valmisteluun yhtä paljon rahaa kuin neljän miljoonan vero tulisi maksamaan seuraavan 200 vuoden aikana. 

Tämä herättää kysymyksen siitä, ovatko Suomen mineraaliesiintymät niin heikkoja, että ympäristön näkökulmasta niiden hyödyntäminen on täysin kestämätöntä. 

“Ilman oikeasuhtaista kaivostoiminnan verotusta uhkana on, että myös matalapitoisimmat mineraaliesiintymät avataan Suomen luonnon ja vesistöjen kustannuksella. Suomalaisten huolehdittavaksi jäävät pilaantunut ympäristö ja jätevuoret”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöoikeuden asiantuntija Hannes Koljonen.

Luonnonsuojeluliiton mielestä kaivosten vapautusta jäteverosta ei myöskään voi enää perustella mitenkään, sillä muut toimijat maksavat hyödyntämiskelpoisesta kaatopaikkajätteestä 80 euroa tonnilta. Kaivokset tuottavat yli 76 prosenttia Suomen kaikesta jätteestä ja lähes kaiken vaarallisen jätteen, joten nyt on korkea aika ulottaa jätevero koskemaan myös kaivoksia. Jätevero olisi oikeudenmukainen, tukisi valtion taloutta ja ohjaisi kaivosyhtiöitä vähentämään jätteen määrää. 

Lue lisää: 

Näkökulma: Luonnonsuojeluliiton kolme ehdotusta kaivostoiminnan kestävyyden parantamiseksi – luonnonvaroistamme on saatava reilu korvaus

Lisätietoja:

Hanna Halmeenpää, puheenjohtaja, 050 5644122, hanna.halmeenpaa@sll.fi   
Hannes Koljonen, ympäristöoikeuden asiantuntija, 044 493 1106, hannes.koljonen@sll.fi