Kaivoslaki tulee viedä läpi ja seuraavan hallituksen aloitettava kaivoslainsäädännön kokonaisuudistus
–
Puutteistaan huolimatta uusi kaivoslaki on vietävä läpi tällä hallituskaudella, jotta sen eteen tehty työ ei valu hukkaan.
Eduskunnan täysistunnossa käytiin keskiviikkona masentava kaivoslain lähetekeskustelu. Pääministeripuolue demarit ei edes vaivautunut esittämään, että aihe kiinnostaisi puoluetta, ja jätti lähetekeskustelun kokonaan väliin. Lisäksi ääneen pääsi useita kaivosteollisuuden äänenkannattajia, jotka pitivät löysää lakiuudistusta oikein hyvänä, sillä se ei ole luomassa esteitä Suomessa harjoitettavalle kaivosteollisuudelle.
Se, että vuosikausia odotettu lakiuudistus lässähti ja useat hallitusohjelman tavoitteet lakiuudistukselle eivät toteutuneet ei ole sinänsä yllätys. Työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa lakityöryhmässä istui monia kaivosteollisuuden äänenkannattajia ja työryhmäkokoonpanosta puuttuivat kaivoslain uudistuksen aikaan saaneiden kansanliikkeiden edustajat. Myöskään lakityöryhmässä istuvat kaivostoimintaan kiinnittyvät viranomaiset eivät ole osoittaneet kykyä tarkastella kriittisesti kaivosteollisuuden ympäristölle ja paikallisille ihmisille tuomia ongelmia. Lainvalmistelijat eivät huomioineet juuri mitenkään lukuisia työryhmässä, kuulemistilaisuuksissa ja lausuntokierroksella esitettyjä perusteltuja kriittisiä kantoja.
Uudistuksissa ei juuri kehumista
Lakiuudistusta johtanut ministeri Mika Lintilä (kesk.) toisti keskustelussa perusteettomat fraasinsa siitä, että lakiuudistus parantaa ympäristönsuojelun tasoa ja paikallisten vaikutusmahdollisuuksia. Tosiasiassa ympäristönsuojelun tilanne ei lakiehdotuksen myötä juuri parannu, kuten Suomen ympäristökeskus totesi lakiluonnoksesta tekemässään selvityksessä. Alueet joille tuli malminetsintäkielto olivat jo valmiiksi hyvin pitkälle turvassa malminetsinnältä. Lakiin ilmestynyt vakuuksien kaventaminen kaivostoiminnan jälkihoidon osalta on erittäin suuri riski ja heikennys ympäristönsuojelun kannalta. Maanomistajien oikeuksia parannetaan uudistuksessa vain kosmeettisesti myöntämällä maanomistajille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa sitten, kun yhtiö on tehnyt 10 vuotta(!) malminetsintää maanomistajan mailla. Tällöinkin suostumus vähintään 50%:lta etsintäalueen maanomistajista riittää luvan jatkamiseen.
Myöskin varauskäytäntöihin tulee vain kosmeettisia muutoksia, kuten yhden euron varausmaksu hehtaaria kohden. Varausten rajaus yhteen vuoteen on pieni parannus aiempaan. Saamelaisilla ei ole jatkossakaan juuri nykyistä enempää mahdollisuuksia vaikuttaa kaivoslain lupaprosesseihin, vaikka lupaprosesseissa voi olla kyse Euroopan unionin ainoan alkuperäiskansan kohtalosta. Rovaniemellä järjestetyillä kaivospäivillä Saamelaispaliskunnat ry:n puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sanoi Suomen kaivoslain ja myös kaivoslain uuden luonnoksen olevan kiistämätön todiste kolonialismista Suomessa. Kuten vihreiden Tiina Elo totesi lähetekeskustelussa, tulisi malminetsintä kieltää saamelaisten kotiseutualueilla ja alueille suunniteltujen kaivosten ennakkoehdoksi olisi asetettava paikallisen saamelaisväestön hyväksyntä.
Kunnilla ja paikallisilla ei ole jatkossakaan todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa malminetsintään alueellaan, vaikka malminetsinnän on todettu useilla alueilla aiheuttavan taloudellista epävarmuutta ja vaikuttavan alueen tonttien hintoihin sekä alueelle kohdistuviin muiden elinkeinojen investointeihin. Ainoa merkittävämpi parannus paikallisten oikeuksiin on, että kunta pystyy kaavalla estämään jatkossa kaivoshankkeet, tosin tähänkin liittyy valitettavasti vesitysmahdollisuus. Kunnan mahdollisuus vaikuttaa kaavalla voi kuitenkin osoittautua erinomaiseksi parannukseksi niissä kunnissa, joissa kuntapäättäjät kuuntelevat paikallisia ja esimerkiksi osassa Järvi-Suomen kuntia, joissa tunnistetaan alueen elinvoiman kumpuavan puhtaan luonnon vaalimisesta.
Seuraavat askeleet
Positiivista on se, että tällä hallituskaudella on saatu vuosikausia kestäneen kansalaisyhteiskunnan vaikutustyön tuloksena ajettua läpi esimerkiksi kaivosvero ja varausmaksu. Kun käytänteet on kerran saatu läpi, on niitä jatkossa huomattavasti helpompaa vahvistaa. On kuitenkin huolestuttavaa, että Suomessa pyritään ajamaan kiireellä läpi tuhoisia kaivoshankkeita nyt, kun kaivoslainsäädäntö säilyy edelleen löysänä. Se että todellisia uudistuksia tulee sitten joskus, ei lohduta ihmisiä, joiden elinympäristöt saattavat tuhoutua löysän lainsäädännön ja sitä ongelmallisella otteella soveltavien viranomaisten vuoksi lähivuosina.
Seuraavan hallituksen onkin aloitettava kaivoslainsäädännön kokonaisuudistus ensi vuonna ja tämän tavoitteen eteen työskennellään kansalaisyhteiskunnassa jatkuvasti yhä laajemmalla rintamalla. Juuri nyt kannattaa pyrkiä vielä vaikuttamaan kaivoslain valiokuntakäsittelyihin muun muassa allekirjoittamalla tuore vetoomus vahvemman kaivoslain puolesta.
Anna Pulkka, Matti Kattainen & Jari Natunen
Suomen luonnonsuojeluliiton kaivostyön yhteyshenkilöt:
Erityisasiantuntija Jari Natunen: Kaivoksia koskevat tekniset kysymykset, kaivosten ympäristöongelmat, p. 040 952 7815
Ympäristöjuristi Matti Kattainen: Kaivoslainsäädäntöön liittyvät kysymykset ja lainsäädännöllinen apu kentälle, p. 044 7785 013
Kaivoskoordinaattori Anna Pulkka: Luonnonsuojeluliiton kaivoskampanja ja kaivostyötä koskeva viestintä, yhteistyö piirien ja yhdistysten sekä kaivosliikkeiden kanssa, p. 044 493 45 08
Lisätietoja
Kaivoskoordinaattori
Anna Pulkka
- +358 44 493 4508
- anna.pulkka(a)sll.fi
- Tutustu kaivostyöhömme